Mikrojigaus: pienet jigit, UL-kalusto ja isot ahvenet

Mikrojigauksessa käytetään alle 5 cm jigia ja 1 g ja 5 g välillä olevaa jigipäätä ultrakevyellä vavalla. Pieni koko ei tarkoita pieniä kaloja, päinvastoin: nirso ja painostettu iso ahven ottaa mikrojigin silloin kun se ei koske isompaan. Menetelmä toimii laitureilta, kaupunkirannoilta ja kaikkialta missä vettä on. Alta löydät kaluston, painot syvyyksittäin ja vetotekniikat.

01Mitä mikrojigauksella tarkoitetaan

Rajanveto on käytännönläheinen. Mikrojigauksessa jigin ja jigipään yhteispaino on 5 grammaa tai vähemmän, ja pehmusteen pituus jää alle viiden sentin. Sitä suurempi on tavallista kevyttä jigausta.

Mikrojigaus tunnetaan myös nimellä UL-jigaus, joka viittaa ultralight-kalustoon. Kalusto on koko menetelmän ydin. Tavallisella 20 gramman ahvenvavalla et heitä 2 gramman jigia mihinkään, koska vapa ei lataudu eikä siima purkaudu.

Menetelmä on kotoisin ulkomaisesta kilpakalastuksesta, mutta se on osoittautunut Suomessa poikkeuksellisen tehokkaaksi juuri siellä missä kalastuspainetta on eniten: kaupunkien rannoilla, laitureilla ja tutuilla mökkivesillä.

02Miksi pieni jigi voittaa ison ahvenen

Vastoin intuitiota mikrojigi tuottaa usein isompia ahvenia kuin normaali jigi. Neljä syytä:

Ravinnon koko. Suomalaisen järven ahven syö kesällä pääasiassa vesikirppuja, surviaissääsken toukkia ja kuoriaisia. Kun ahven on täynnä milliluokan ravintoa, 10 cm shad on väärällä kokoluokalla. 3 cm jigi osuu suoraan siihen mitä ahven juuri nyt syö.

Kalastuspaine. Painostetulla vedellä ahvenet ovat nähneet saman 5 gramman jigipään sadasti. Mikrojigi näyttää erilaiselta, koska sitä on vedessä murto-osa.

Hidas lasku. 2 gramman jigipää putoaa metrissä noin sekunnissa. 10 gramman jigipää tekee saman kolmasosassa ajasta. Ahven ottaa jigin lähes aina laskun aikana, joten hitaus tuottaa suoraan enemmän iskuja.

Vähemmän epäröintiä. Iso ahven epäröi ison vieheen kohdalla. Pienen se ottaa refleksillä.

Rajoitus on selvä. Jos kalat ovat aktiivisia ja syövät kuoretta tai muikunpoikasia, iso jigi tuottaa enemmän ja nopeammin. Mikrojigaus on nirson kalan menetelmä, ei ihmelääke. Kokoluokkien erot käydään läpi tarkemmin ahvenjigien vertailussa.

03UL-kalusto

Kalusto on tässä lajissa poikkeuksellisen tärkeä. Väärä vapa tekee mikrojigauksesta mahdotonta.

Vavan valinta ratkaisee. Jos vavan alaraja on 5 g, et heitä 2 gramman jigia edes kymmentä metriä. Etsi vapa jonka heittopainoilmoitus alkaa yhdestä tai kahdesta grammasta. Vapatyyppien erot käydään läpi jigivavan ja kelan oppaassa.

Siima on toinen puolikas. 0,06 mm kuitu kantaa noin neljä kiloa, mikä riittää mihin tahansa suomalaiseen ahveneen ja useimpiin kuhiin. Ohut siima ei kaarru, joten tunnet 2 gramman jigin laskeutumisen kolmesta metristä.

Kelan jarru pitää säätää löysemmälle kuin normaalisti. Lyhyellä siimalla nykäisy tulee suoraan siimaan, ja 0,06 mm kuitu ei anna anteeksi.

04Jigipään paino syvyyden ja tuulen mukaan

Mikrojigauksen painovalinta on tasapainottelua. Kevyempi on lähes aina parempi, mutta jos jigi ei uppoa hallitusti, kalastat pinnalla vaikka kalat ovat pohjassa.

Laskuaika on hyödyllinen työkalu. Laske sekunnit siitä hetkestä kun jigi osuu veteen siihen kun siima veltostuu. Kun tiedät laskuajan, voit pysäyttää jigin haluttuun syvyyteen ilman luotainta.

Valitse kevyin paino jolla vielä tunnet pohjan. Jos et tunne pohjaa, lisää puoli grammaa kerrallaan. Painovalinnan yleiset periaatteet käydään läpi jigipäiden ja painon valinnassa.

05Jigimallit jotka toimivat pienessä koossa

Kaikki jigimallit eivät skaalaudu pieneksi. Iso sirppipyrstö toimii 10 sentissä, mutta 3 sentissä pyrstö on liian kevyt liikkumaan hitaassa vedossa.

Toukkamalli on ensimmäinen jigi jonka ostat. Se toimii käytännössä joka tilanteessa, kestää ahvenen hampaita ja antaa liikkeen jopa pysähtyneenä.

Väreissä mikrojigauksessa on yksi ero isompiin: läpikuultavat ja luonnonväriset toimivat suhteessa paremmin. Kirkkaassa vedessä läpikuultava ruskea, oliivi tai hopeahohtoinen voittaa räikeän. Sameassa vedessä pätevät samat säännöt kuin muussakin jigauksessa, ja ne käydään läpi jigin värien oppaassa.

06Vetotekniikat

Mikrojigauksessa on kolme perusvetoa, ja ne kannattaa käydä läpi jokaisessa paikassa.

Pohjapomppu

1. Heitä ja anna jigin laskeutua täysin pohjaan asti vapaalla siimalla.
2. Kelaa löysä pois, älä liikuta jigia.
3. Nosta vavan kärkeä 20 cm ja 40 cm, jolloin jigi hyppää pohjasta.
4. Laske kärki takaisin hallitusti ja seuraa siimaa silmällä.
5. Odota kunnes jigi osuu pohjaan. Isku tulee tässä vaiheessa.
6. Toista. Kelaa vain sen verran että löysä poistuu.

Tasainen hidas veto

1. Anna jigin laskeutua haluttuun syvyyteen laskuajan mukaan.
2. Kelaa hitaasti ja tasaisesti, noin yksi kelan kierros sekunnissa.
3. Pidä vapa 45 asteen kulmassa ja seuraa kärkeä.
4. Pysäytä veto kolmeksi sekunniksi joka kymmenennen kierroksen jälkeen.

Tämä on paras veto silloin kun ahvenet ovat välivedessä ravintokalan perässä eivätkä pohjassa.

Värinä paikallaan

1. Heitä lyhyesti, viidestä viiteentoista metriin.
2. Anna jigin laskeutua pohjaan.
3. Nyi vavan kärkeä hyvin pienesti, liike on 2 cm ja 5 cm väliltä, viisi kertaa nopeasti.
4. Pidä kymmenen sekunnin tauko.
5. Vedä jigia 20 cm lähemmäs ja toista.

Värinä paikallaan on nirson kalan tekniikka. Jos haluat viedä sen äärimmilleen, siirry drop shot -jigaukseen, jossa viehe voi olla paikallaan miten kauan tahansa.

07Kaupunkivedet ja laiturit

Mikrojigaus loistaa siellä missä muut menetelmät eivät toimi. Kaupunkiranta on täynnä kalaa, mutta se kala on nähnyt kaiken.

Parhaat kaupunkikohteet:

Laiturit ja venesatamat. Ahven seisoo pilarien ja veneiden alla varjossa. Kalasta pystysuoraan laiturin reunaa pitkin, älä heitä ulapalle.

Siltapilarit. Virran katkot pilarin takana keräävät ahventa koko kesän. Anna jigin ajautua virran mukana pilarin taakse.

Kivetyt rannat ja aallonmurtajat. Kivien välissä on ravintoa. Heitä kolmen metrin päähän rannasta ja pomputa jigia kivikkoa pitkin.

Kanavat ja jokisuut. Syvyyttä on paljon lähellä rantaa, joten pääset syvälle vedelle ilman venettä.

Kaupunkikalastuksessa heitto on lyhyt. Viiden ja viidentoista metrin heitot riittävät useimmiten, ja tarkkuus on tärkeämpää kuin pituus. Osu pilarin viereen puolen metrin tarkkuudella ja saat kalan.

Muista tarkistaa kalastussäännöt: yleiskalastusoikeus kattaa onkimisen ja pilkkimisen, mutta viehekalastus vaatii kalastonhoitomaksun ja usein paikallisen luvan. Poikkeuksia on erityisesti kaupunkien kalaväylillä.

08Mitä lajeja mikrojigillä saa

Pieni koko avaa lajivalikoiman, joka jää tavalliselta jigaajalta kokematta.

Ahvenen ohella kiiski ja särki ovat yleisimmät sivusaaliit. Ne eivät ole kenenkään unelmakala, mutta ne kertovat että olet oikeassa syvyydessä ja jigi on oikean kokoinen.

Pieni hauki on mikrojigauksen riesa. Ohut peruke katkeaa hetkessä eikä 0,18 mm fluoro auta. Teräsperuke tappaisi 2 gramman jigin liikkeen, joten käytännössä hyväksyt menetykset tai vaihdat paikkaa. Ahvenen paikat ja käyttäytyminen käydään läpi ahvenen kalastuksen oppaassa.

09Milloin mikrojigaus ei toimi

Kova tuuli. Yli kahdeksan metriä sekunnissa tekee 2 gramman jigin heittämisestä ja tunnosta mahdotonta.

Syvä vesi yli kahdeksan metriä. Laskuaika venyy puoleen minuuttiin ja tuulen aiheuttama siimakaari vie tunnon.

Kova virta. Kevyt jigi ei pysy pohjassa vaan ajautuu pinnan tuntumaan.

Aktiivinen syöntipuuska. Kun ahvenparvi ajaa kuoretta pintaan, iso jigi ja nopea veto tuottavat moninkertaisesti enemmän.

Haukivesi. Jos jokainen kolmas jigi menee hauelle, laske jigin koko pois listalta ja siirry isompaan kalustoon.

10Neljä virhettä

Liian jäykkä vapa. Yleisin virhe. Jos vavan heittopainoluokka alkaa viidestä grammasta, mikrojigaus ei onnistu.

Liian paksu siima. 0,12 mm kuitu jarruttaa 2 gramman jigin laskun ja tekee siitä epäluonnollisen. Mene 0,06 mm paksuuteen.

Liian iso koukku. #2 koukku 3 sentin jigissä estää pyrstön liikkeen kokonaan. Käytä #6 tai #8.

Liian nopea veto. Mikrojigi vaatii aikaa. Jos kelaat samalla nopeudella kuin isolla jigillä, kalat eivät ehdi.

11Usein kysyttyä