Jigipäät ja painon valinta: näin osut oikeaan grammaan
Jigipään paino valitaan syvyyden mukaan peruskaavalla 1,5 grammaa jokaista vesimetriä kohti. Virtaan lisätään painoa ja kylmään veteen vähennetään. Koukun koko taas määräytyy jigin pituudesta: 5 sentin jigiin sopii koko 2, 8 sentin jigiin 1/0 ja 12 sentin jigiin 3/0. Alta löydät molemmat taulukot valmiina.
SISÄLLYS · 9 MIN[▾]
01Peruskaava: 1,5 grammaa per vesimetri
Suomalaisessa jigikalastuksessa vakiintunut nyrkkisääntö on 1,5 grammaa jokaista syvyysmetriä kohti. Viiden metrin vedessä olet siis 7,5 gramman kieppeillä, kymmenessä metrissä 15 grammassa.
Kaava on lähtöpiste, ei laki. Sitä säädetään kolmella tekijällä:
- Lämmin kesävesi ja virtaus: 2 grammaa metriä kohti, jotta tunto säilyy eikä jigi lähde ajelehtimaan.
- Kylmä kevät- ja syysvesi: 1 gramma metriä kohti, koska hidas laskeutuminen tuottaa kylmässä enemmän iskuja.
- Tuuli ja veneen ajautuminen: lisää 20-30 prosenttia, jos siima lähtee kaartumaan.
Perusperiaate on silti aina sama: käytä kevyintä painoa, jolla vielä tunnet pohjan. Jos et tunne pohjakosketusta selvästi kämmenessä, olet liian kevyellä. Jos jigi kolahtaa pohjaan kuin kivi eikä kala koske siihen, olet liian raskaalla.
Miksi liian raskas jigipää on yleisin virhe
Raskas pää laskeutuu nopeasti ja tuo varmuutta pohjatuntoon, joten aloittelija tarttuu siihen. Hinta maksetaan iskuissa. Nopeasti putoava jigi antaa kalalle vähemmän aikaa reagoida, ja raskaassa päässä kala tuntee vastuksen aiemmin ja päästää irti. Ahvenella tämä näkyy heti: 10 gramman pää kolmen metrin vedessä tuottaa nypelöintiä mutta ei koukkuun jääneitä kaloja.
| Syvyys | Tyyni, ei virtaa | Tuulinen tai ajelehtiva vene | Virtapaikka | Kylmä vesi, alle 8 astetta |
|---|---|---|---|---|
| 1 m | 2-3 g | 3-4 g | 4-5 g | 1-2 g |
| 2 m | 3-4 g | 4-5 g | 5-7 g | 2-3 g |
| 3 m | 4-5 g | 5-7 g | 7-10 g | 3-4 g |
| 4 m | 5-7 g | 7-10 g | 10-12 g | 4-5 g |
| 5 m | 7-10 g | 10-12 g | 12-15 g | 5-7 g |
| 6 m | 10 g | 12-14 g | 14-18 g | 7-8 g |
| 8 m | 12-15 g | 15-18 g | 18-24 g | 8-10 g |
| 10 m | 15-18 g | 18-22 g | 24-30 g | 10-12 g |
| 12 m | 18-22 g | 22-28 g | 30 g tai enemmän | 12-15 g |
| 15 m | 22-28 g | 28-35 g | 35 g tai enemmän | 15-20 g |
Taulukon vasen sarake on heittojigauksen normaali. Oikeanpuoleiset sarakkeet ovat säätöjä, joita tehdään sen mukaan mitä vedessä ja ilmassa tapahtuu. Syvillä kuhakuopilla siirrytään usein pystysuoraan esitykseen, jolloin painot ovat taulukon kevyemmästä päästä, koska siima on suorassa. Tekniikka käydään läpi jutussa vertikaalijigaus.
02Jigipään muodot ja mihin kukin sopii
Pallopää
Perusmalli ja käytetyin. Pyöreä lyijypää putoaa suoraan alas, kääntyy helposti sivuttain ja antaa selkeän pohjatunnon. Pallopää on oikea valinta pehmeälle pohjalle, hiekalle ja avoimeen veteen. Jos ostat vain yhden muodon, osta tämä kolmessa painossa.
Heikkous: takertuu kivikkoon herkemmin kuin kartiomaiset päät.
Luotipää eli kartiopää
Kärki edellä kulkeva kartio. Läpäisee kasvillisuutta ja liukuu kivien välistä paremmin kuin pallo, ja laskeutuu nopeammin samalla painolla. Käytä kasvillisuudessa, risukossa ja virtaavassa vedessä. Luotipää on myös luonteva valinta silloin, kun haluat pitkän heiton, koska se on ilmavastukseltaan pienempi.
Standup-pää eli jalustapää
Litteä tai kantapäällinen pohja, joka pitää jigin pystyssä pohjalla niin että pyrstö osoittaa ylöspäin. Tämä on paras muoto passiiviselle kalalle ja tauotettuun vetoon, koska jigi jää seisomaan houkuttelevaan asentoon aina kun pysähdyt. Toimii erityisen hyvin kovalla ja tasaisella pohjalla.
Cheburashka
Ei varsinaisesti jigipää vaan irrallinen paino, joka kiinnitetään lenkeillä koukun ja siiman väliin. Koukku pääsee liikkumaan vapaasti suhteessa painoon, jolloin jigin liike on luonnollisempi ja kala tuntee vastusta myöhemmin. Cheburashka on ylivoimainen passiiviselle kuhalle ja kylmään veteen, ja se on myös käytännöllinen: sama koukku, vaihdettava paino, ja rungon voi vaihtaa ilman että jigipää menee hukkaan.
Cheburashka-painon vaihto onnistuu kesken kalastuksen sekunneissa, mikä tekee syvyyden vaihtamisesta huomattavasti nopeampaa kuin perinteisellä jigipäällä.
Tungsten vai lyijy
Volframi eli tungsten on noin 1,7 kertaa tiheämpää kuin lyijy, joten sama paino on selvästi pienempi. Pienempi pää tarkoittaa parempaa tuntoa, nopeampaa laskeutumista ja pienempää siluettia. Hinta on kaksin- tai kolminkertainen. Kannattaa ostaa tungstenina ne painot, joita käytät eniten, ja loput lyijynä. Mikrojigauksessa ero on suurin, ja siitä lisää jutussa mikrojigaus.
| Muoto | Vahvuus | Paras pohja | Paras tilanne |
|---|---|---|---|
| Pallopää | Suora pudotus, hyvä pohjatunto | Hiekka, muta, avovesi | Yleisjigaus, aloittelija |
| Luotipää | Läpäisee kasvit ja kivet | Kivikko, kasvillisuus | Virta, risukko, pitkä heitto |
| Standup | Jää pystyyn tauolla | Kova ja tasainen | Passiivinen kala, tauotettu veto |
| Cheburashka | Vapaa liike, vaihdettava paino | Kaikki | Kylmä vesi, nirso kuha |
| Erikoispää (ned) | Hidas ja tasainen lasku | Kova pohja | Kova kalastuspaine, nirso ahven |
03Koukun koko suhteessa jigin pituuteen
Väärä koukun koko pilaa muuten hyvän jigin. Liian pieni koukku ei saa otetta, liian iso taas tappaa jigin liikkeen ja saa rungon roikkumaan väärässä asennossa. Perussääntö: koukun kärjen pitää tulla ulos jigin selästä noin kaksi kolmasosaa rungon pituudesta, ja koukun aukon pitää olla vähintään yhtä leveä kuin jigin rungon paksuin kohta.
| Jigin pituus | Koukun koko | Tyypillinen kohdelaji |
|---|---|---|
| 3 cm | 8-6 | Pikkuahven, mikrojigaus |
| 4 cm | 6-4 | Ahven |
| 5 cm | 6-2 | Ahven |
| 6 cm | 4-2 | Ahven, pieni kuha |
| 7 cm | 1-1/0 | Ahven, kuha |
| 8 cm | 1/0-2/0 | Kuha |
| 9 cm | 2/0-3/0 | Kuha |
| 10 cm | 3/0 | Kuha, hauki |
| 12 cm | 3/0-4/0 | Kuha, hauki |
| 14 cm | 4/0-5/0 | Hauki |
Haarukan sisällä valinta menee näin: paksurunkoinen shad-tyyppinen jigi vaatii haarukan isomman koon, ohut sirppipyrstö pienemmän. Runkomallien erot käydään läpi jutussa jigimallit ja jigisetit.
Koukun paksuus ja materiaali
Ahvenjigaukseen riittää ohut lanka, joka läpäisee kovankin suun pienellä voimalla ja sallii kevyen vavan. Kuhalle tarvitaan paksumpi lanka, koska kuhan suu on luinen ja iskuvoima on suurempi. Jos kuhajigauksessa koukku suoristuu, olet käyttänyt ahvenkoukkua. Jos ahvenjigauksessa kalat irtoavat, koukku on liian paksu ja tylsä.
Terävyys kannattaa tarkistaa kynnellä. Jos kärki ei tartu kynteen kevyestä painalluksesta, vaihda tai teroita.
04Kolme tapaa, joilla paino menee pieleen
Ensimmäinen: sama paino koko päivän. Syvyys vaihtelee kalapaikalla helposti kolmesta kymmeneen metriin. Yksi paino ei kata sitä. Pidä kolme painoa käden ulottuvilla ja vaihda kun syvyys muuttuu yli kaksi metriä.
Toinen: painon nostaminen tuntopulman takia. Jos et tunne jigiä, syy on useammin siimassa kuin painossa. Löysä kaari siimassa syö tunnon täysin. Kiristä siima, käytä kuitusiimaa ja pidä vapa oikeassa kulmassa. Siimavalinnan vaikutus tuntoon käsitellään jutussa jigisiima ja peruke.
Kolmas: painon ja vavan epäsuhta. 20 gramman jigipää 5-20 gramman ahvenvavassa ei heity kunnolla eikä anna tuntoa. Vavan heittopainoluokan pitää vastata jigin kokonaispainoa, ei pelkkää päätä. Muista laskea runko mukaan: 10 sentin shad painaa itsessään helposti 8-12 grammaa. Vapavalinta käsitellään jutussa jigivapa ja kela.
05Millainen jigipäävalikoima riittää oikeasti
Aloittelijan ei tarvitse ostaa kahtakymmentä painoa. Kahdeksan yhdistelmää kattaa lähes kaiken suomalaisen jigauksen.
| Kohde | Koukun koko | Painot | Muoto |
|---|---|---|---|
| Ahven matala, 1-3 m | 2 | 3 g, 5 g | Pallopää |
| Ahven syvä, 4-8 m | 1 | 7 g, 10 g | Pallopää |
| Kuha keskisyvä, 4-8 m | 2/0 | 10 g, 14 g | Pallopää tai standup |
| Kuha syvä, 8-15 m | 3/0 | 18 g, 25 g | Pallopää |
| Kylmä vesi ja passiivinen kala | 2/0 | 7 g, 12 g | Cheburashka |
Osta jokaista painoa vähintään viisi kappaletta. Jigipäät katoavat kivikkoon nopeammin kuin uskoisi, ja päivä loppuu lyhyeen, jos viimeinen 10 grammainen jää pohjaan. Kun paino ja koukku ovat kunnossa, seuraava askel on saada runko koukkuun suorana, mikä käydään läpi jutussa jigin kiinnitys ja solmut.
06Usein kysyttyä
Kuinka paljon jigipään pitää painaa?
Peruskaava on 1,5 grammaa jokaista vesimetriä kohti. Viiden metrin vedessä siis noin 7,5 grammaa ja kymmenessä metrissä noin 15 grammaa. Virtaavassa ja lämpimässä vedessä nosta kahteen grammaan metriä kohti, kylmässä kevät- ja syysvedessä laske yhteen grammaan. Käytä aina kevyintä painoa, jolla vielä tunnet pohjan selvästi.
Miten jigipään paino valitaan syvyyden mukaan?
Kolmen metrin vedessä 4-5 grammaa, viiden metrin vedessä 7-10 grammaa, kahdeksan metrin vedessä 12-15 grammaa ja kahdentoista metrin vedessä 18-22 grammaa tyynellä. Tuuli, veneen ajelehtiminen ja virtaus nostavat jokaista lukemaa noin neljänneksellä. Kylmässä vedessä voi mennä selvästi kevyemmällä, koska hidas laskeutuminen tuottaa iskuja.
Mikä koukun koko sopii 8 sentin jigiin?
Kahdeksan sentin jigiin sopii koukun koko 1/0 tai 2/0. Ohuelle sirppipyrstölle valitse 1/0 ja paksurunkoiselle shadille 2/0. Koukun kärjen pitää tulla ulos rungon selästä noin kahden kolmasosan kohdalla, ja koukun aukon pitää olla vähintään yhtä leveä kuin rungon paksuin kohta.
Mikä on cheburashka-jigi?
Cheburashka on irrallinen paino, jossa on lenkki molemmissa päissä. Se kiinnitetään koukun ja siiman väliin, jolloin koukku pääsee kääntymään vapaasti suhteessa painoon. Etuja on kaksi: jigin liike on luonnollisempi ja kala tuntee vastusta myöhemmin, sekä painon voi vaihtaa sekunneissa vaihtamatta koukkua tai runkoa.
Mikä jigipään muoto on paras?
Pallopää on paras yleismuoto ja riittää useimmille. Luotipää läpäisee kasvillisuutta ja kivikkoa paremmin ja laskeutuu nopeammin. Standup-pää jää pystyyn pohjalle ja on paras passiiviselle kalalle tauotetussa vedossa. Aloita pallopäällä ja lisää muut muodot vasta kun tiedät, missä kalastat eniten.
Kannattaako tungsten-jigipää ostaa?
Kannattaa niihin painoihin, joita käytät eniten. Volframi on noin 1,7 kertaa lyijyä tiheämpää, joten sama paino on pienempi, tunto tarkempi ja siluetti hillitympi. Hinta on kaksin- tai kolminkertainen. Suurin hyöty tulee kevyissä painoissa ja kirkkaassa vedessä, pienin syvässä kuhajigauksessa.
Miksi kala nypelöi jigiä mutta ei jää koukkuun?
Yleisin syy on liian raskas jigipää. Kala tuntee vastuksen ja päästää irti ennen kuin koukku tarttuu. Kokeile pudottaa paino puoleen, esimerkiksi kymmenestä grammasta viiteen. Toinen syy on liian iso tai tylsä koukku. Kolmas on liian nopea nosto, jolloin jigi lähtee kalan suusta ennen iskun tekemistä.
Kuinka monta jigipäätä aloittelija tarvitsee?
Kaksi koukun kokoa ja neljä painoa riittää alkuun. Ahvenelle koko 2 painoissa 3 ja 7 grammaa, kuhalle koko 2/0 painoissa 10 ja 18 grammaa. Osta jokaista vähintään viisi kappaletta, koska jigipäät jäävät kivikkoon jatkuvasti. Laajenna vasta kun tiedät, minkä syvyisissä vesissä kalastat eniten.
Vaikuttaako jigipään paino jigin uintiin?
Vaikuttaa paljon. Liian raskas pää painaa rungon nokka alaspäin ja tappaa sirppipyrstön liikkeen, jolloin viehe kulkee kuin kivi. Liian kevyt pää taas nostaa rungon vaakaan mutta vie pohjatunnon. Testaa uusi yhdistelmä veneen vierellä ja katso, että jigi uppoaa suorassa ja pyrstö elää heti laskeutumisen alusta.
Voiko samaa jigipäätä käyttää ahvenelle ja kuhalle?
Voi rajallisesti. Koko 1 ja 1/0 painoissa 7-10 grammaa toimii sekä isolle ahvenelle että pienelle kuhalle. Isompi kuha vaatii kuitenkin paksumman langan, koska ohut ahvenkoukku suoristuu kuhan iskussa ja kovassa kiinniotossa. Kahden erillisen koukkukoon pitäminen laatikossa on halpa ratkaisu tähän.
Eumer, Jigipään valinta · Ruthless Fishing, Jigikalastuksen ABC · Varuste.net, Jigipään valinta · Kalastuslehti.fi, Oikeanlaiset jigipäät ahvenkalojen jigaukseen (Juha Happosen kalastusniksit) · Kalastajan Kanava, Jigirigaukset · Ulkoilija.fi, Opas jigikalastuksen aloittamiseen · Amatimiehet, Seitsemän kysymystä ja vastausta jigikalastuksesta kiinnostuneille