Mato-onginta: yksinkertaisin tapa saada kalaa

Onki on suomalaisen kalastuksen perusväline. Vapa, siima, koho, paino ja koukku, päähän mato ja kala tulee. Mikään muu pyyntitapa ei tuota yhtä varmasti ensimmäistä kalaa yhtä pienellä rahalla ja yhtä lyhyellä opettelulla. Onginta on myös ainoa tapa, jonka voi aloittaa käytännössä samana päivänä kun päättää aloittaa. Tämä sivu käy läpi välineet, luonnonsyötit ja niiden hankinnan, koho-onginnan vaihe vaiheelta, pohjaonginnan sekä sen, miksi onki kannattaa antaa lapsen käteen ensimmäisenä.

01Onginta on maksuton yleiskalastusoikeus

Onkiminen kuuluu yleiskalastusoikeuksiin. Se on maksutonta eikä vaadi kalastonhoitomaksua tai vesialueen omistajan lupaa, ja oikeus koskee kaikenikäisiä.

Kalastuslaissa maksuttomalla onkimisella tarkoitetaan kalastusta yhdellä vavalla ja koukulla ilman viehettä ja ilman heittokalastukseen soveltuvaa kelaa. Rajaus on tarkka. Heti kun mukaan tulee viehe tai heittokela, kyse ei ole enää onkimisesta vaan viehekalastuksesta, jolla on omat maksunsa ja lupansa.

Poikkeuksia on kaksi, ja ne on hyvä tietää ennen kuin lähtee vesille. Onkiminen ei ole sallittua vaelluskalavesistöjen koski- ja virtapaikoissa, eikä alueilla, joilla kalastus on erikseen kielletty. Näitä ovat esimerkiksi rauhoituspiirit, kalanviljelylaitosten lähialueet ja monet siltojen ja voimalaitosten läheiset alueet.

Tämä sivu keskittyy tekniikkaan. Yleiskalastusoikeuksien juridiikka, poikkeukset ja rajoitukset on käyty läpi kokonaisuudessaan artikkelissa kalastus ilman lupaa. Lue se ennen ensimmäistä reissua, se vie viisi minuuttia.

02Onkivälineet

Onginnan koko idea on välineiden yksinkertaisuus. Kokonaisuus maksaa vähemmän kuin yksi kunnollinen jigivapa.

Vapa

Onkivapa on 2 ja 4 metrin väliltä. Lyhyempi riittää laiturille ja veneeseen, pidempi yltää rantakasvillisuuden yli. Teleskooppivapa on käytännöllisin, koska se menee kasaan auton takakonttiin ja mahtuu reppuun.

Vapaan ei tarvitse tulla kelaa. Perinteisessä ongessa siima on sidottu suoraan vavan latvaan ja onkipituus on vavan mitta plus siiman mitta. Kela helpottaa syvyyden säätöä ja kalan väsyttämistä, mutta huomaa raja: heittokalastukseen soveltuva kela vie kalastuksen pois maksuttoman onkimisen määritelmästä.

Onkilaite

Onkilaite on siiman, kohon, painon ja koukun muodostama kokonaisuus. Se kootaan ylhäältä alas.

1. Siima. Ohut monofiili, 0,15 ja 0,25 millimetrin väliltä. Ohuempi siima ei näy kalalle ja antaa syötin liikkua luonnollisesti.
2. Koho. Pujotetaan siimaan ja lukitaan haluttuun kohtaan. Koho kertoo tärpin ja pitää syötin halutulla syvyydellä. Pieni koho on herkempi, iso kestää tuulta ja aallokkoa.
3. Paino. Yksi tai kaksi puristepainoa 20 ja 40 senttimetrin päähän koukusta. Paino vetää syötin alas ja pystyttää kohon.
4. Koukku. Yksihaarainen koukku, koko 8 ja 14 väliltä särjelle ja ahvenelle. Pienempi koukku tuottaa enemmän tärppejä, isompi pitää paremmin kiinni.

Solmuja tarvitaan vain pari, mutta niiden on pidettävä. Koukku kiinnitetään siimaan yksinkertaisella pujotussolmulla ja tarkistetaan vetämällä ennen ensimmäistä laskua.

Muut mukaan otettavat: varakoukut ja varapainot, koukunirrotin tai pihdit, ämpäri tai sumppu saaliille ja pieni haavi. Aloittajan koko ostoslista järjestyksessä on artikkelissa kalastusvälineet aloittelijalle.

03Luonnonsyötit ja niiden hankinta

Mato on onginnan perussyötti syystä. Se maistuu lähes kaikille Suomen vesien kaloille, kestää koukussa ja liikkuu itsestään.

Liero

Kastemato eli liero on paras yleissyötti. Sitä saa ilmaiseksi omalta pihalta. Helpoin tapa on kerätä lieroja nurmikolta sadeyön jälkeen taskulampun kanssa. Toinen keino on kaivaa multakasasta tai kompostin reunasta. Savimadot ovat pienempiä ja sitkeitä ja sopivat hyvin särjelle.

Säilytä madot viileässä rasiassa kostean mullan tai sammalen seassa. Jääkaapin alahyllyllä ne pysyvät hengissä viikkoja. Älä pidä rasiaa auringossa autossa, siinä koko saalis on pilalla puolessa tunnissa.

Koukkuun mato pujotetaan niin, että osa jää liikkumaan vapaana. Isolle ahvenelle laitetaan koko mato, särjelle riittää pala. Jos kala nyppii syöttiä eikä tartu, käytä pienempää palaa tai pienempää koukkua.

Toukat ja kuoriaiset

Vaihtoehtoja löytyy pihalta ja rannalta.

1. Kärpäsentoukka eli surviainen. Pieni, vaalea ja tehokas särjelle ja pikkuahvenelle. Toukkia myydään kalastusliikkeissä rasioissa.
2. Surviaissääsken toukat. Punaisia ja pieniä, hyviä talvella ja kylmässä vedessä.
3. Kuoriaisten toukat ja äkämät. Lahopuusta ja kannoista löytyy valkoisia toukkia, joita ahven ottaa hyvin.
4. Heinäsirkat ja perhostoukat. Kesällä rantaniityltä nappaamalla saa syöttejä, joita kalat todella syövät luonnostaan.
5. Ruokakaapin syötit. Leipätaikina, mannapuuro, rusina ja makaroni pyytävät särkeä ja lahnaa yllättävän hyvin.

Yksi sääntö pätee kaikkiin: syötin on oltava tuore. Kuollut ja kuivunut mato on vain koristeltu koukku.

04Koho-onginta vaihe vaiheelta

1. Valitse paikka. Laituri, kivikkoinen ranta, kaislikon reuna tai vesikasvien laita. Kala oleskelee siellä, missä on suojaa ja ravintoa. Paikan lukemiseen on oma ohjeensa artikkelissa parhaat kalapaikat.
2. Mittaa syvyys. Laske onki veteen ja katso kohoa. Jos koho makaa kyljellään, koukku ja paino ovat pohjassa ja syvyys on liian suuri. Siirrä kohoa lähemmäs koukkua. Kun koho seisoo pystyssä ja vain kärki näkyy, syvyys on kohdallaan.
3. Aseta syöttisyvyys. Hyvä lähtökohta on pitää syötti puoli metriä pohjan yläpuolella. Ahven ja särki liikkuvat usein siellä. Jos tärppejä ei tule, kokeile ensin lähempää pohjaa ja sitten selvästi ylempää.
4. Syötitä koukku. Mato pujotetaan koukkuun niin, että kärki jää osittain esiin. Peittoon jäänyt koukun kärki ei tartu.
5. Laske onki veteen rauhassa. Ei heittoa vaan lasku. Roiskeet karkottavat kalat matalasta rantavedestä.
6. Seuraa kohoa. Kevyt nykiminen on tunnustelua. Kun koho painuu selvästi alas tai lähtee sivusuunnassa liikkeelle, on aika iskeä.
7. Iske lyhyellä nostolla. Nosta vavan kärkeä nopeasti noin puoli metriä. Väkivaltainen isku katkaisee ohuen siiman ja repii koukun irti.
8. Nosta kala ja irrota koukku märillä käsillä. Jos kala jää, ota se sumppuun tai laita se heti kylmään. Verestys ja kylmäketju on käyty läpi artikkelissa saaliin käsittely.

Jos kala ei syö, muuta yksi asia kerrallaan: ensin syvyys, sitten syötin koko, sitten paikka. Kaikkien muuttaminen yhtä aikaa ei opeta mitään.

05Pohjaonginta

Pohjaonginnassa koho jätetään pois. Syötti lasketaan pohjaan ja painon annetaan pitää se paikallaan. Tärppi luetaan siiman liikkeestä tai vavan kärjestä.

Pohjaonginta on koho-onkea parempi kolmessa tilanteessa. Tuulisella kelillä koho ajelehtii ja vetää syötin väärään paikkaan, jolloin pohjaan laskettu syötti pysyy paikallaan. Syvässä vedessä kohon säätäminen useaan metriin on kömpelöä. Ja pohjakaloja pyydettäessä, esimerkiksi lahnaa ja madetta, syötin kuuluukin olla pohjassa.

Käytännössä: paino siimaan noin 30 senttimetriä koukun yläpuolelle, syötti pohjaan, siima kevyesti kireälle ja vapa telineeseen tai kiven nojaan. Löysä siima ei kerro tärpistä mitään. Muista myös, että onki on pidettävä koko ajan valvonnassa. Pyydystä ei jätetä pyytämään yksin, koska silloin kyse ei ole enää onkimisesta vaan seisovasta koukkupyydyksestä, joka vaatii omat lupansa.

06Mitä lajeja onkimalla saa

Ongella saa periaatteessa lähes mitä tahansa Suomen vesien kalaa. Käytännössä saalis jakautuu näin.

Ahven on onginnan yleisin ja kiitollisin saalis. Se syö madon reippaasti, on helppo tunnistaa ja maistuu hyvältä. Ahvenen elinympäristö ja muut pyyntitavat on käyty läpi artikkelissa ahvenen kalastus.

Särki ja pasuri ovat matalan rantaveden vakiosaalista. Ne tarttuvat pieneen koukkuun ja pieneen matopalaan. Särki on aliarvostettu ruokakala, joka sopii hyvin kalapihveiksi.

Lahna on pohjaongen palkinto. Iso lahna on vahva vastus kevyellä ongella. Lahnaa haetaan pohjasta pehmeiltä lahdilta kesäöinä.

Sorva, salakka ja kiiski tulevat siinä sivussa. Kiiskiä tulee joskus enemmän kuin haluaisi.

Hauki ja made voivat tarttua ongelle, mutta hauki katkaisee ohuen siiman lähes aina. Jos haukia tulee, kyse on väärästä paikasta tai liian isosta syötistä.

Alamitat ja rauhoitusajat koskevat myös ongella saatua kalaa. Tarkista voimassa olevat mitat ennen kuin otat kalan mukaan, ja vapauta alamittainen yksilö heti veden pinnan alle märillä käsillä.

07Onginta lasten kanssa

Onginta on paras aloitustapa lapselle, ja siihen on neljä syytä. Se on maksutonta, joten yhtään lupaa ei tarvitse hankkia. Välineet ovat halvat ja niitä on vain muutama. Tekniikka on nähtävissä silmällä, koska koho kertoo kaiken. Ja saalista tulee, koska särki ja pikkuahven syövät aktiivisesti melkein aina.

Muutama käytännön asia tekee reissusta onnistuneen.

1. Valitse paikka, jossa saalista varmasti tulee. Laituri, jossa on särkiparvi, on parempi kuin hieno kalapaikka, jossa tärppi tulee kerran tunnissa. Lapsen mitta on tärpin tiheys, ei kalan koko.
2. Pidä reissu lyhyenä. Tunti riittää hyvin ensimmäisellä kerralla. Lopeta ennen kuin kyllästyminen ehtii tulla.
3. Iso ja värikäs koho. Sitä on helppo seurata ja tärppi näkyy selvästi.
4. Aikuinen hoitaa koukut. Koukun irrotus ja syötitys kuuluvat aikuiselle, kunnes lapsi haluaa itse. Ota mukaan pihdit.
5. Kelluntapukine päälle laiturilla ja veneessä. Tämä ei ole neuvottelukysymys. Vaihtoehdot on käyty läpi artikkelissa kalastusliivi.
6. Ota eväät mukaan. Puolet onkireissun onnistumisesta on mehu ja pulla oikealla hetkellä.

Anna lapsen nostaa kala itse ja päättää, otetaanko se mukaan vai lasketaanko takaisin. Se opettaa enemmän kuin mikään ohje.

08Yleisimmät virheet

Ensimmäinen virhe on väärä syvyys. Koho seisoo mutta syötti on metrin liian ylhäällä, ja ahvenet uivat sen alapuolella. Mittaa syvyys aina ensimmäiseksi.

Toinen virhe on liian iso koukku ja liian iso syöttimöykky. Särki ja pikkuahven ottavat pientä. Pienempi koukku tuottaa moninkertaisen määrän tärppejä.

Kolmas virhe on liian karkea siima. Nollakaksi ja paksummalla siimalla ongittu koho ei kerro hienoista tärpeistä mitään.

Neljäs virhe on hosuminen iskussa. Ensimmäiset kohon nyökkäykset ovat tunnustelua. Odota, että koho painuu selvästi alas tai lähtee liikkeelle.

Viides virhe on melu ja liike rannalla. Matalassa vedessä kalat kuulevat askeleet laiturilla ja näkevät varjon. Liiku rauhallisesti ja pysy poissa syöttipaikan yläpuolelta.

09Usein kysyttyä