Karttaplotteri veneeseen: pelkkä plotteri vai yhdistelmälaite

Karttaplotteri on veneen navigaattori. Se näyttää sijaintisi merikartalla tai järvikartalla reaaliajassa, tallentaa reitit ja muistipaikat ja vie sinut sumussa ja pimeässä turvallisesti kotiin. Kalastajalle plotteri on vielä enemmän: se muistaa jokaisen hyvän paikan ja piirtää pohjan syvyyskäyrät näkyviin. Suurin valintakysymys on, ostaako pelkkä plotteri vai kaiku-plotteri-yhdistelmä. Tämä sivu vastaa siihen ja käy läpi karttamateriaalit, näytön koon, asennuspaikan ja sen, mistä edullisen laitteen hinta on karsittu.

01Mitä karttaplotteri tekee

Plotterin ydin on yksinkertainen: GPS-vastaanotin ja näytöllä oleva elektroninen kartta. Laite piirtää veneesi kartalle ja päivittää sijainnin jatkuvasti. Sen päälle tulevat navigoinnin perustyökalut.

Muistipaikat eli waypointit ovat kalastajan tärkein toiminto. Merkitset hyvän kalapaikan, karikon tai verkkojadan yhdellä painalluksella ja löydät sen ensi kerralla metrien tarkkuudella. Reitit taas ovat veneilijän työkalu: suunnittelet väyläajon etukäteen ja plotteri näyttää, pysytkö linjalla. Jäljen tallennus piirtää ajetun reitin kartalle, mikä on sumussa paluumatkan henkivakuutus.

Plotteri korvaa puhelimen karttasovelluksen siellä, missä sovellus pettää: näyttö on kirkas auringossa, laite kestää roiskeet ja pakkasen, virta tulee veneen akusta eikä GPS-tarkkuus riipu kännykän kuuluvuudesta. Puhelin on hyvä varajärjestelmä ja soutuveneilijän halpa ratkaisu, mutta vakituisessa venekäytössä plotteri on eri luokan työkalu.

02Pelkkä plotteri vai kaiku-plotteri-yhdistelmä

Myynnissä on kahdenlaisia laitteita. Pelkkä karttaplotteri on puhdas navigointilaite, jossa on kartta ja GPS mutta ei kaikuluotainta. Yhdistelmälaite eli kaiku-plotteri sisältää molemmat: sama näyttö näyttää kartan ja kaikukuvan, tarvittaessa rinnakkain jaetulla näytöllä.

Hintaero on nykyään pieni. Yhdistelmälaitteiden valmistusmäärät ovat niin suuria, että pelkkä plotteri ei juuri säästä rahaa, ja siksi pelkkiä plottereita myydään lähinnä isompiin ohjaamoveneisiin ja purjeveneisiin. Huomionarvoista on, että yhdistelmälaitteen hintaan ei yleensä kuulu kaikuanturia, vaan se ostetaan tai valitaan paketissa erikseen. Poikkeuksia on, esimerkiksi Raymarinen Dragonfly-sarja myydään peräpeilianturin kanssa.

Milloin pelkkä plotteri riittää

Pelkkä plotteri on perusteltu, kun laite on puhtaasti navigointia varten. Purjeveneilijä, joka ajaa väyliä ja ankkuroi lahtiin, ei kaikua kaipaa. Sama koskee isomman veneen toista näyttöä: keulapaikalle tai ohjaamon kylkeen voi laittaa pelkän karttanäytön, kun kaiku pyörii pääplotterissa. Myös vuokra- ja yhteisveneisiin pelkkä plotteri on huoleton, koska anturiasennuksia ei tarvita.

Milloin yhdistelmälaite on parempi

Kalastajalle valinta on selvä. Yhdistelmälaite maksaa suunnilleen saman kuin pelkkä plotteri, mutta tuo kaupan päälle kaiun ja mahdollisuuden piirtää omaa syvyyskarttaa. Garminin Quickdraw Contours ja Lowrancen Genesis Live piirtävät kaikuanturin datasta tarkkaa käyräkarttaa muistikortille sitä mukaa kun ajat. Juuri omakarttaus on muuttanut kalapaikkojen etsinnän, koska monen pikkujärven kaupallinen kartta-aineisto on karkeaa.

Kaikupuolen ominaisuudet, taajuudet ja anturivalinnat on käyty läpi artikkeleissa kaikuluotaimen perusteet ja paras kaikuluotain. Tällä sivulla riittää todeta, että yhdistelmälaitteen kaiku on nykyään sama kuin vastaavan hintaluokan erillisessä kaikuluotaimessa.

03Karttamateriaalit Suomessa

Plotteri on juuri niin hyvä kuin sen kartta. Suomessa käytössä on kaksi hallitsevaa karttamateriaalia, ja plotterimerkki ratkaisee kumpaa käytät.

Navionics on Garminin omistama karttatalo ja Garmin-plottereiden luonteva valinta. Suomen Navionics-kortti sisältää Itämeren merialueet ja Suomen järvet, mukaan lukien suuret vedet kuten Saimaa, Päijänne ja Näsijärvi sekä pienveneväylät. Navionics+ on tilauspohjainen tuote: kortin hintaan kuuluu määräajan karttapäivitykset, ja lisäominaisuuksina saa muun muassa satelliittikuvan kartan päälle ja käyttäjädataan perustuvia syvyyskäyriä.

C-MAP on Lowrancen, Simradin ja B&G:n taustayhtiön karttamateriaali, ja se toimii näissä merkeissä parhaiten. C-MAPin Suomi-korteista löytyvät vastaavasti rannikko ja keskeiset järvialueet.

Käytännön ohje on suoraviivainen. Valitse ensin plotterimerkki, ja karttamateriaali seuraa perässä: Garminiin Navionics, Lowranceen ja Simradiin C-MAP, Raymarineen kummatkin käyvät mallista riippuen. Ennen ostoa kannattaa tarkistaa karttakortin aluerajaus omalta kotivedeltä, koska osa korteista kattaa vain merialueen tai vain sisävedet ja laajempi yhdistelmäkortti maksaa enemmän.

Suomen vesien karttatiedot perustuvat kaikissa kaupallisissa karttakorteissa viime kädessä Traficomin merikartta-aineistoon. Traficom jakaa suurimman osan aineistostaan maksutta avoimena datana, mutta navigointikäyttöön tarkoitetut elektroniset merikartat myydään jälleenmyyjien kautta. Siksi korttien erot näkyvät lähinnä järvien kattavuudessa, omakarttauksessa ja käyttöliittymässä, eivät virallisen väylä- ja syvyystiedon laadussa.

Pienten järvien kalastajan kannattaa laskea omakarttauksen varaan. Kaupallinen aineisto on tarkinta merellä ja suurjärvillä, mutta mökkijärven paras kartta syntyy omalla kaiulla ajamalla.

Kolme asiaa karttakorteista vielä. Ensimmäinen: plotterissa on yleensä vakiona vain karkea maailmankartta, ja kunnollinen Suomi-kartta ostetaan muistikortilla erikseen, tyypillisesti reilulla sadalla eurolla. Budjetoi se laitteen hintaan. Toinen: tilauspohjaisissa kartoissa päivitysoikeus on määräaikainen, mutta kartta ei lakkaa toimimasta tilauksen päätyttyä, se vain jää sen ikäiseksi. Kolmas: sama karttakortti ei siirry merkiltä toiselle, joten merkin vaihto tarkoittaa yleensä myös uutta karttaa. Tämäkin puoltaa merkin valitsemista huolella heti alussa.

Puhelinsovellukset karttojen rinnalla

Karttatalojen omat puhelinsovellukset ovat hyödyllinen lisä plotterin rinnalla. Niillä voi suunnitella reissun kotisohvalla, selata samaa karttaa kuin plotterissa ja siirtää muistipaikkoja laitteeseen. Kalapaikkojen etsintä karttaa tuijottamalla on talvi-iltojen parasta esityötä: syvänteen reunat, kynnykset ja jyrkänteet näkyvät käyristä jo ennen ensimmäistäkään ajokertaa.

04Näytön koko ja asennuspaikka

Plotterin näyttökoot kulkevat karkeasti viidestä tuumasta kahteentoista tuumaan ja siitä ylös. Oikea koko määräytyy katseluetäisyyden ja asennuspaikan mukaan, ei lompakon mukaan.

Perussääntö: mitä kauempana näyttö on silmistä, sitä isompi sen pitää olla. Avoveneen ohjauspulpetissa näyttö on alle metrin päässä, jolloin 5 ja 7 tuuman laite toimii hyvin. Ohjaamoveneessä katseluetäisyys kasvaa ja 9 tuumaa alkaa olla minimi. Jos haluat kartan ja kaikukuvan rinnakkain jaetulle näytölle, 7 tuumaa on pienin järkevä koko, ja 9 tuumalla jaettu näkymä on jo mukava.

Asennuspaikassa on kolme vaihtoehtoa. Jalusta-asennus eli laite telineessä pulpetin päällä on yleisin ja joustavin: näytön saa irti talveksi ja kulman säädettyä. Uppoasennus upottaa näytön pulpetin pintaan, mikä on siisti mutta pysyvä ratkaisu. Erillinen teline tai putkikiinnike sopii pikkuveneisiin ja soutuveneisiin, joissa pulpettia ei ole.

Sijoita näyttö niin, että näet sen ajaessa ilman pään kääntämistä, mutta niin ettei se peitä näkyvyyttä eteen. Kosketusnäyttö on mukava tyynellä, mutta märillä sormilla ja aallokossa fyysiset napit ovat varmemmat. Moni laite tarjoaa molemmat, ja se on aallokkoajossa paras yhdistelmä. Anturin ja kaapeloinnin asennus on oma lukunsa, joka käydään läpi artikkelissa kaikuluotaimen asennus ja telineet.

05Mitä edullinen plotteri jättää pois

Edullisen ja kalliin plotterin ero ei ole GPS-tarkkuudessa vaan kaikessa sen ympärillä. Halvimman pään laite näyttää sijainnin kartalla siinä missä kalliskin. Hinta karsitaan näistä kohdista.

Näyttö. Edullisessa laitteessa on pienempi, himmeämpi ja karkeampi näyttö. Kirkas aurinko on armoton testi: halpa näyttö muuttuu peiliksi, laadukas SolarMax- tai vastaava paneeli pysyy luettavana.

Verkkoliitännät. NMEA 2000 -väylä puuttuu halvimmista. Ilman sitä plotteria ei liitetä moottorin tietoihin, autopilottiin, AIS-vastaanottimeen tai toiseen näyttöön. Merkkien omat verkkoratkaisut, kuten Raymarinen SeaTalkNG, rakentuvat saman NMEA 2000 -pohjan päälle. Jos veneeseen on joskus tulossa lisälaitteita, väylä kannattaa vaatia jo ensimmäiseltä plotterilta.

Karttatuki. Osa halvimmista laitteista lukee vain suppeaa omaa karttaa eikä tue täysiä Navionics- tai C-MAP-kortteja. Tämä on pahin yksittäinen ansa: laite voi olla halpa juuri siksi, että kunnon Suomi-karttaa ei saa sisään lainkaan. Tarkista karttatuki aina ennen ostoa.

Prosessori ja piirtonopeus. Halpa laite piirtää karttaa nykien, kun zoomaat tai ajat lujaa. Ärsyttävää, ei vaarallista.

Mallisarjoissa tämä näkyy selvästi. Garminilla ECHOMAP on kuluttajasarja ja GPSMAP kalliimpi ammattisarja, Lowrancella järjestys on HOOK Reveal, Eagle, Elite FS ja HDS, Raymarinella Element on nappiohjattu perussarja ja AXIOM kosketusnäytöllinen ylempi sarja. Merkkien erot kalastuskäytössä on puitu artikkelissa Lowrance vai Humminbird. Hyvä edullinen karttaplotteri löytyy usein edellisvuoden mallistosta alennuksesta, ja hintasyklit on avattu artikkelissa kaikuluotainten ja plotterien tarjoukset.

06Kalastajan ja veneilijän tarpeet ovat eri laitteet

Sama laite taipuu molempiin, mutta painotukset eroavat, ja se kannattaa tiedostaa ennen ostoa.

Kalastaja tarvitsee ennen kaikkea hyvän kaiun, omakarttauksen ja nopean muistipaikkojen hallinnan. Näytön jakaminen kartan ja kaiun kesken on arkea, joten näyttökokoa ei kannata kitsastella. Karttamateriaalissa tärkeintä on järvien syvyyskäyrien tarkkuus.

Veneilijä painottaa navigointia: selkeä väyläesitys, reittityökalut, AIS-tuki vilkkaille väylille ja iso kirkas näyttö ohjaamoon. Kaiku on veneilijälle lähinnä syvyysmittari, jolloin yksinkertainen peräpeilianturi riittää eikä kaikuominaisuuksiin tarvitse panostaa.

Jos vene on pieni tai sitä ei ole vielä lainkaan, plotteripäätös kannattaa kytkeä venevalintaan. Soutuveneen ja kajakin ratkaisut on käyty läpi artikkelissa kalastusvene ja kajakki.

07Yleisimmät virheet plotterin ostossa

Ensimmäinen virhe on ostaa laite ilman Suomi-karttaa ja pettyä. Vakiokartta on karkea pohjapiirros, ei navigointikartta. Laske karttakortin hinta mukaan budjettiin heti alusta.

Toinen virhe on liian pieni näyttö. Kaupan hyllyllä viisituumainen näyttää riittävältä, mutta vesillä metrin katseluetäisyydeltä ja auringossa se on ahdas, varsinkin jaetulla näytöllä. Osta mieluummin tuuma liikaa kuin tuuma liian vähän.

Kolmas virhe on säästää väylästä. Ilman NMEA 2000 -liitäntää plotteri jää saarekkeeksi, eikä autopilottia, AIS-vastaanotinta tai toista näyttöä voi lisätä myöhemmin. Väylän puute selviää vasta, kun laajennus tulee ajankohtaiseksi, ja silloin edessä on koko laitteen vaihto.

Neljäs virhe on unohtaa anturi. Yhdistelmälaitteen hinta ei yleensä sisällä kaikuanturia, ja väärin valittu anturi rajaa kaiun ominaisuudet pois. Tarkista paketin sisältö ja anturin sopivuus omaan veneeseen ennen tilausta.

Viides virhe on ostaa ison merkin halvin malli pelkän merkin takia. Halvimman pään laite voi olla karttatuen ja liitäntöjen osalta karsitumpi kuin kilpailijan keskimallisto samalla rahalla. Vertaa aina malleja, älä merkkejä.

08Usein kysyttyä