Ahvenen kalastus keväällä: jäiden lähdöstä kesäkuuhun

Kevään ahvenkalastus on lämpömittarikalastusta. Kun vesi ylittää kuusi astetta, ahven siirtyy matalaan kutemaan, ja koko kalastus rakentuu tämän liikkeen ympärille. Keväällä ahvenet ovat lähes aina matalimmissa ja lämpimimmissä lahdissa, ei selällä. Tästä oppaasta näet, mistä etsit ahventa huhtikuussa ja toukokuussa ja miksi hidas veto voittaa nopean.

01Kevät etenee lämpötilan mukaan, ei kalenterin

Kevään ajoitus vaihtelee vuosittain jopa kolme viikkoa ja Suomen sisällä kuukauden. Etelärannikolla jäät lähtevät huhtikuun alussa, Kainuussa toukokuun alussa ja Lapissa vasta toukokuun lopulla. Kalenteripäivä ei siis kerro mitään. Veden lämpötila kertoo kaiken.

Hanki lämpömittari tai käytä veneen kaikuluotaimen lämpöanturia. Kevään kalastuksessa se on tärkeämpi työkalu kuin mikään viehe.

02Ennen kutua: ahven nousee matalaan

Heti jäiden lähdön jälkeen vesi on lähellä nollaa ja ahven on edelleen syvällä. Se ei ole kuollut, mutta se on hidas. Ensimmäisinä päivinä kalastus kannattaa aloittaa syvänteiden reunoilta 4-8 metristä ja pitää tempo tuskastuttavan hitaana.

Kun vesi nousee neljään asteeseen, tilanne muuttuu nopeasti. Ahven alkaa hakeutua kohti matalia lahtia, koska ne lämpenevät ensin. Tässä vaiheessa kalastus keskitetään lahtien suille ja niiden syvempiin osiin, tyypillisesti 2-4 metriin.

Lämpimimmät lahdet löytyvät järven pohjoisrannalta, koska ne saavat eniten aurinkoa etelästä. Lisäksi tummapohjaiset, matalat ja tuulelta suojatut lahdet lämpenevät nopeimmin. Jos lahteen tulee sula oja tai puro, se nostaa lämpötilaa entisestään ja tuo mukanaan ravintoa.

Kutua edeltävät päivät ovat kevään parhaita. Ahven on kerääntynyt tiheästi kutualueen lähelle mutta ei ole vielä aloittanut kutua, ja se syö. Tämä jakso kestää tyypillisesti vain viikon tai kaksi.

03Kutu pysäyttää syönnin

Ahvenen kutu alkaa, kun veden lämpötila ylittää noin kuusi astetta, ja se on täydessä käynnissä 6-8 asteessa. Etelä-Suomessa tämä osuu huhtikuun lopulle tai toukokuun alkuun, Keski-Suomessa toukokuun puoliväliin ja Lapissa kesäkuulle.

Kutusyvyys on 0,5-3 metriä. Ahven suosii epätasaista pohjaa: kaislikkoa, risuja, kaatuneita puita ja vanhoja laiturirakenteita. Naaras laskee mätinsä pitkänä nauhamaisena vyyhtinä, joka kietoutuu kasvillisuuteen. Poikaset kuoriutuvat 10-20 päivän kuluttua.

Kudun aikana ahven syö huonosti. Se on kevään ainoa jakso, jolloin kalastus todella hiljenee. Yhdessä lahdessa kutu kestää 2-3 viikkoa, mutta koko järven mittakaavassa vaihe hajautuu pidemmälle: matalat lahdet ovat valmiit ennen kuin syvemmät ovat aloittaneet.

Käytännön ohje kutuaikaan: jos kalastus tyrehtyy matalassa, siirry viereiseen kylmempään lahteen, jossa kutu ei ole vielä alkanut. Muutaman asteen ero lämpötilassa siirtää kalastuksen viikolla eteenpäin tai taaksepäin. Kutuajan syöntikäyttäytyminen käsitellään tarkemmin jutussa milloin ahven syö.

Muista myös, että monilla alueilla on keväisin voimassa rauhoitusalueita ja kalastusrajoituksia, jotka koskevat nimenomaan kutualueita. Tarkista oman vesialueen tilanne, katso kalojen alamitat ja rauhoitusajat.

04Kudun jälkeen alkaa kevään paras jakso

Kudun jälkeen ahven on nälkäinen. Se on kuluttanut varastonsa ja alkaa syödä toden teolla. Parvet eivät kuitenkaan lähde heti selälle, vaan jäävät viikoiksi kutualueiden lähistölle ruokailemaan.

Tämä on kevään tuottoisin jakso. Veden lämpötila on tyypillisesti 8-12 astetta, kala on matalassa ja aktiivinen. Kalasta kutulahtien reunat, niiden suulla olevat syvennykset ja lahdesta ulos johtavat kynnykset.

Kudun jälkeen parvet ovat hajallaan verrattuna syksyn tiiviisiin parviin. Se tarkoittaa, että liikkuminen kannattaa. Kalasta paikka läpi kymmenessä minuutissa ja siirry, jos ei tule ottoja. Kevään ahvenkalastus on hakemista.

05Missä ahvenet ovat keväällä: paikkatyypit

Kevään kohteet ovat kaikki matalia ja lämpimiä. Järjestyksessä tuottoisimmasta alkaen:

Matalat, tuulelta suojatut lahdet järven pohjoisrannalla ovat ykköskohde. Ne lämpenevät ensin ja keräävät kalaa ensin. Tummapohjaiset lahdet lämpenevät nopeammin kuin vaaleapohjaiset.

Kaislikon ja ruovikon reunat toimivat koko kevään. Vanha, edellisvuoden kellastunut kaislikko on parempi kuin puhdas hiekkapohja, koska siellä on suojaa ja ravintoa.

Puroihin ja ojiin laskevat kohdat tuovat lämmintä vettä ja ravintoa. Nämä kannattaa käydä läpi joka kevät.

Laiturit, veneenlaskuluiskat ja kivikkorannat keräävät kalaa, koska tumma kivi lämpiää nopeasti ja pohja on epätasainen.

Lahtien suulle jäävät kynnykset ja pudotukset ovat parhaita kudun jälkeen, kun kala alkaa liikkua ulospäin mutta ei ole vielä siirtynyt selälle.

06Huhtikuu ja toukokuu eroavat merkittävästi

Huhtikuussa vesi on kylmää ja kala hidas. Paras aika on keskipäivä, kun aurinko on lämmittänyt matalan veden pintakerroksen muutaman asteen. Aamut ovat huhtikuussa lähes turhia.

Toukokuussa asetelma kääntyy. Vesi lämpenee nopeasti, kala on aktiivinen ja aamun sekä iltapäivän ruokailuhetket alkavat erottua. Ahvenen kalastus toukokuussa on käytännössä koko kevään paras jakso, edellyttäen että kutu on ohi.

07Ahvenen jigaus keväällä

Pienempi jigi kuin muina vuodenaikoina

Kylmässä vedessä ahvenen aineenvaihdunta on hidas ja saalis pienempi. Kevään jigikoko on siksi maltillisempi kuin syksyn. Huhtikuussa 3-5 senttiä on toimiva, toukokuussa 4-7 senttiä.

Sirppipyrstö on kevään paras runkomalli. Sen ohut pyrstö väreilee jo hyvin hitaassa vedossa, kun taas shadin lapapyrstö vaatii nopeuden toimiakseen eikä siis toimi kevään tempolla. Rungon eroista tarkemmin jutussa jigimallit ja jigisetit.

Jigipään paino valitaan syvyyden mukaan, mutta keväällä kannattaa mennä hieman kevyemmällä kuin nyrkkisääntö antaisi. Hitaampi vajoaminen pitää vieheen kalan silmien edessä pidempään. Kolmen metrin vedessä 3-5 grammaa riittää.

Hidas veto voittaa aina

Kevään yleisin virhe on liian nopea veto. Kylmässä vedessä ahven ei jahtaa. Se ui vieheen viereen, katsoo sitä ja päättää.

Toimiva rytmi huhtikuussa: jigi pohjaan, yksi tai kaksi hyvin lyhyttä nykäisyä, jonka jälkeen 5-10 sekunnin tauko. Anna vieheen olla paikallaan. Suurin osa otoista tulee tauon aikana tai heti sen jälkeen.

Toukokuussa tempoa voi nostaa hieman: kaksi tai kolme kammenkierrosta ja 3-5 sekunnin tauko. Kun vesi ylittää 14 astetta, ollaan jo lähempänä kesätempoa.

Kevään otto on usein hyvin varovainen. Se tuntuu pikemminkin painon lisääntymisenä kuin nykäisynä. Pidä siima jännitteisenä ja iske heti, kun tunnet mitä tahansa epätavallista.

Värit kevään olosuhteissa

Kevätvesi on usein sameaa sulamisvesien takia. Sameassa vedessä toimivat kirkkaat ja fluoresoivat värit sekä tummat siluetit. Kirkastuvassa vedessä siirrytään luonnollisiin ruskeisiin, oliiveihin ja punaisiin.

Punainen ja ruskea toimivat keväällä poikkeuksellisen hyvin, koska ne muistuttavat matalan veden pohjaeläimistöä ja rapuja, jotka ovat kevään pääravintoa ennen kuin pikkukalaparvet muodostuvat. Tarkempi värilogiikka löytyy jutusta jigin värit.

08Rannalta vai veneestä

Kevät on ainoa kausi, jolloin rannalta kalastava on tasavertaisessa asemassa veneilijän kanssa. Kala on matalassa ja lähellä rantaa, joten heittoetäisyys riittää.

Parhaat rantakohteet ovat laiturit, veneenlaskuluiskat, niemenkärjet ja lahtien pohjukat. Kaislikon reuna kannattaa kalastaa kulkemalla rantaviivaa pitkin ja heittämällä viuhkamaisesti. Yhdestä pisteestä tehdään viisi tai kuusi heittoa eri suuntiin, minkä jälkeen siirrytään kymmenen metriä eteenpäin.

Vene antaa keväällä kaksi etua. Ensimmäinen on lämpömittari, jolla löydät nopeasti lämpimimmän lahden. Toinen on mahdollisuus kalastaa lahtien suita ja kynnyksiä, joihin ei rannalta ylety. Kudun jälkeen nämä ovat kevään parhaita paikkoja.

Jos veneellä liikutaan kutuaikaan matalassa, kannattaa käyttää sähkömoottoria tai airoja. Perämoottorin melu ja pohjaan osuva potkuri hajottavat parven ja vahingoittavat mätinauhoja.

09Kevään kevyt kalusto

Kevään ahvenjigaus on kevyttä kalastusta. Matalassa vedessä ja kevyillä jigipäillä tarvitset vavan, joka heittää 3-12 gramman painoja ja jonka kärki on herkkä. Liian jäykkä vapa ei näytä varovaisia ottoja.

Ohut kuitusiima ja fluorocarbon-peruke ovat tärkeitä keväällä, koska vesi on usein kirkasta jään lähdön jälkeen ja kalastus tapahtuu matalassa lähellä kalaa. 0,20-0,25 millimetrin fluorocarbon riittää.

Jos kalastat hyvin matalassa alle kahden metrin vedessä, harkitse mikrojigausta kevyellä 1-3 gramman jigipäällä. Se on erityisen tehokasta kirkkaassa kevätvedessä.

10Kevään kolme yleisintä virhettä

Ensimmäinen: kalastetaan liian syvältä. Kevään ahven on matalassa, usein alle kolmessa metrissä. Jos aloitat kymmenestä metristä, et löydä kalaa.

Toinen: vedetään liian nopeasti. Kylmässä vedessä tempo on hitaampi kuin uskoisit. Jos et ole varma, hidasta.

Kolmas: pysytään paikallaan. Kevään parvet ovat hajallaan, joten kalaa etsitään liikkumalla. Kymmenen minuuttia paikkaa kohti riittää.

Kun vesi ylittää 16 astetta ja kesäkuu alkaa, kevät on ohi. Ahven parveutuu karikoille ja selkämatalikoille ja siirrytään kesätaktiikkaan. Koko lajin vuosirytmi käydään läpi napasivulla ahvenen kalastus.

11Usein kysyttyä