Kalojen alamitat ja rauhoitusajat Suomessa 2026

Kuhan alamitta on 42 senttiä, rasvaeväleikatun taimenen 50 senttiä ja lohen 60 senttiä. Ahvenella ja hauella ei ole valtakunnallista alamittaa lainkaan. Säännöt tulevat valtioneuvoston asetuksesta kalastuksesta (1360/2015), mutta ELY-keskukset ja kalatalousalueet voivat muuttaa niitä alueellisesti. Alla kaikki lajit yhdessä taulukossa sekä ohje siihen, miten kala mitataan oikein.

01Mistä alamitat ja rauhoitusajat tulevat

Valtakunnalliset pyyntimitat ja rauhoitusajat on säädetty valtioneuvoston asetuksessa kalastuksesta (1360/2015). Asetuksen perustana on kalastuslaki (379/2015).

Pyyntimitta tarkoittaa alinta tai ylintä sallittua mittaa. Yleensä puhutaan alamitasta, mutta muutamalla lajilla on myös ylämitta, jonka ylittävä kala pitää vapauttaa.

Kansallisen tason päälle tulee kolme kerrosta paikallista säätelyä.

1. ELY-keskus voi kalastuslain 57 §:n nojalla päättää valtakunnallisesta poikkeavista pyyntimitoista alueellaan. Poikkeama voi olla enintään 20 prosenttia suuntaansa.
2. Kalatalousalue voi käyttö- ja hoitosuunnitelmassaan esittää tiukempia rajoituksia, jotka ELY-keskus vahvistaa.
3. Vesialueen omistaja voi asettaa lupaehdoissaan omat, tiukemmat mittansa. Lupaehto sitoo, vaikka laki sallisi pienemmän kalan.

Käytännön sääntö: tiukin voimassa oleva mitta ratkaisee, ei löysin. Jos osakaskunnan lupaehto sanoo kuhalle 45 senttiä, se pätee, vaikka asetus sanoo 42.

02Alamitat ja rauhoitusajat lajeittain

Taulukko kattaa valtakunnalliset säännöt. Alueelliset poikkeukset tarkistetaan aina erikseen, ja niiden hakuun on oma ohjeensa sivulla kalastusrajoitukset ja kieltoalueet.

03Taimen on Suomen sekavin laji

Taimenen alamitta on eniten haettu ja eniten väärin ymmärretty luku Suomen kalastussäännöissä. Syy on se, että vastaus riippuu kolmesta asiasta: onko kalalla rasvaevä, ollaanko merellä vai sisävesillä, ja millä leveyspiirillä ollaan.

Rasvaevä ratkaisee

Rasvaevä on pieni evä selkäevän ja pyrstön välissä. Istutuspoikasilta se leikataan pois merkiksi siitä, että kala on viljelty. Rasvaevällinen taimen on luonnossa kudusta syntynyt villi kala, ja niitä suojellaan tiukasti.

Tarkista rasvaevä ennen kuin nostat kalan pois vedestä. Jos evä on tallella, kala on lähtökohtaisesti vapautettava kaikkialla merialueella ja sisävesissä leveyspiirin 64°00'N eteläpuolella.

Taimen merialueella

Merestä pyydetty rasvaevällinen taimen on ollut kokonaan rauhoitettu koko Suomen merialueella 1.1.2019 alkaen. Ennen sitä täysrauhoitus koski vain Suomenlahtea. Rasvaeväleikatun taimenen alamitta merellä on 50 senttiä.

Merialueen taimen on siis yksinkertainen kysymys: onko evä vai ei.

Taimen sisävesissä

Leveyspiiri 64°00'N kulkee suunnilleen Kokkolan ja Kajaanin korkeudella. Sen eteläpuolella eli koko Etelä- ja Keski-Suomessa villi taimen on rauhoitettu, ja vain rasvaeväleikattu kala saa päätyä pannulle.

Ylämitta puroissa ja lammissa

Purossa tai lammessa, josta ei ole vaellusyhteyttä mereen tai järveen, taimenella on ylin pyyntimitta 45 senttiä. Sitä isompi kala pitää vapauttaa. Perustelu on selvä: pienessä purossa iso naaras on kannan tuottavin yksilö.

Tässä kohteessa myös rasvaevällisen taimenen täysrauhoitus väistyy, koska kalat eivät ole vaelluskantaa. Taimenen ja lohen pyynnin tekniikat käyn läpi sivulla taimenen ja lohen kalastus.

04Lohi, järvilohi ja saaliskiintiöt

Lohen alamitta on 60 senttiä. Pohjanlahdella leveyspiirin 63°30'N pohjoispuolella riittää 50 senttiä. Joessa ja purossa lohi on rauhoitettu 1.9. alkaen 30.11. asti.

Merellä lohta koskevat lisäksi vuosittain päivittyvät EU:n kiintiösäännöt. Vuonna 2026 pääsääntö ICES-osa-alueilla 29, 30 ja 31 on yksi lohi vuorokaudessa kalastajaa kohden, ja kalastajan kausi päättyy siihen, kun hän ottaa saaliiksi ensimmäisen rasvaevällisen lohen. Ajalla 1.5. alkaen 31.8. asti leveyspiirin 59°30'N pohjoispuolella neljän meripeninkulman sisällä kiintiö on kaksi lohta vuorokaudessa. Suomenlahdella kansallinen sääntö sallii kaksi lohta vuorokaudessa ympäri vuoden. Merilohen kiintiöt muuttuvat vuosittain, joten tarkista voimassa oleva sääntö ennen jokaista kautta.

Järvilohen alamitta on 60 senttiä. Rasvaevällinen järvilohi on kokonaan rauhoitettu Vuoksen ja Hiitolanjoen vesistöissä. Rasvaeväleikattu järvilohi on rauhoitettu joessa ja purossa 1.8. alkaen 30.11. asti sekä osissa Vuoksen vesistöä 1.6. alkaen 31.8. asti. Vuoksen vesistössä saaliskiintiö on yksi järvilohi vuorokaudessa.

05Kuhan alamitta ja kutuajan rajoitukset

Kuhan valtakunnallinen alamitta on 42 senttiä. Alamittainen kuha on vapautettava heti, elävänä tai kuolleena.

Kuhalla ei ole valtakunnallista rauhoitusaikaa. Tämä yllättää monta hakijaa, koska kuhan rauhoitusaikaa haetaan paljon. Käytännössä kuhan kutuaikaa säädellään paikallisesti: kalatalousalueet ja osakaskunnat rajoittavat usein verkkokalastusta touko- ja kesäkuussa kutupaikkojen suojaamiseksi, ja monilla vesillä on voimassa oma kuhan alamittansa. Kutuajan biologia on avattu sivulla kuhan kutuaika.

Kaupallisessa kalastuksessa merialueiden mitat poikkeavat vapaa-ajankalastuksen mitasta ja niihin on liittynyt siirtymäjärjestelyjä. Vapaa-ajankalastajaa koskee 42 senttiä, ellei alueella ole ELY-keskuksen päätöstä toisin. Vapakalastuksen puolella kuhan pyyntiin pääsee sisään sivulta kuhan kalastus.

06Siika, harjus ja nieriä

Siialla ei ole valtakunnallista alamittaa. Sen sijaan siika on rauhoitettu merialueelle laskevissa joissa ja puroissa 1.9. alkaen 30.11. asti. Siian pyyntimitoista on runsaasti ELY-keskusten alueellisia päätöksiä, erityisesti Perämerellä ja Pohjanlahdella, joten oman kohteen mitta pitää tarkistaa erikseen.

Harjuksen alamitta on sisävesissä leveyspiirin 67°00'N eteläpuolella 35 senttiä ja sen pohjoispuolella 30 senttiä. Eteläisessä osassa harjus on lisäksi rauhoitettu kutuaikanaan 1.4. alkaen 31.5. asti.

Nieriä eli rautu on Suomessa kahdessa hyvin erilaisessa tilanteessa. Inarijärvessä alamitta on 45 senttiä ja kanta on elinvoimainen. Vuoksen vesistössä alamitta on 60 senttiä ja rauhoitusaika 1.9. alkaen 30.11. asti, ja Kuolimossa sekä Saimaassa Puumalansalmen ja Vuoksenniskan välisellä alueella nieriä on kokonaan rauhoitettu.

07Lajit ilman valtakunnallista alamittaa

Ahvenella, hauella, mateella, lahnalla ja säyneellä ei ole valtakunnallista alamittaa. Sama koskee kirjolohta, joka on istutettu laji ja jonka mitoista päätetään kohdekohtaisesti lupaehdoissa.

Alamitan puuttuminen ei tarkoita, että pikkukalaa kannattaisi kerätä. Ahvenkannan tuotto romahtaa, jos vesi tyhjennetään isoista yksilöistä. Käytännön mittasuositukset ahvenelle löytyvät sivulta ahvenen kalastus.

Muista myös, että lupaehto voi asettaa mitan siellä missä laki ei aseta. Moni osakaskunta on ottanut käyttöön esimerkiksi hauelle ylämitan, jotta isot naaraat säilyvät vedessä.

08Näin kala mitataan oikein

Mittaustapa on määritelty tarkasti, ja se on eri kuin moni luulee.

Kalan pituus mitataan leuan kärjestä suoraksi ojennetun ja yhteen puristetun pyrstöevän kärkeen. Pyrstöä ei siis mitata luonnollisessa haarukka-asennossa, vaan evän lehdet puristetaan yhteen ja ojennetaan suoraksi. Ero on kuhalla helposti kaksi tai kolme senttiä, ja juuri se ratkaisee rajatapaukset.

Rapu mitataan vaaka-asennossa otsapiikin kärjestä suoraksi ojennetun pyrstön uloimpaan kärkeen millimetrin tarkkuudella.

Kolme käytännön ohjetta.

1. Pidä veneessä jäykkä mittalauta, ei pelkkää rullamittaa. Märkä ja liukas kala ei asetu narulle suoraksi.
2. Mittaa kala vedessä tai märällä alustalla, jos aiot vapauttaa sen.
3. Jos kala on rajalla, vapauta se. Rajatapaus on valvonnassa aina kalastajan riski.

09Näin löydät oman kohteesi poikkeukset

Valtakunnallinen taulukko vie sinut 80 prosenttiin asti. Loput 20 prosenttia ovat alueellisia päätöksiä, ja ne on haettava erikseen. Etene näin.

1. Katso kalastusrajoitus.fi ja tarkista, onko kohteella voimassa olevia kieltoja tai rajoituksia.
2. Lue ostamasi luvan ehdot kokonaan. Osakaskunnat ja Metsähallitus kirjaavat omat mittansa lupatekstiin.
3. Tarkista kalatalousalueen sivut. Käyttö- ja hoitosuunnitelmassa esitetyt säätelytoimet näkyvät siellä usein selkeimmin.
4. Etsi oman ELY-keskuksen kalastusta koskevat päätökset, jos kalastat uhanalaisen lohikalan vesistössä.

Kirjaa löytämäsi mitat ylös ennen reissua. Rannalla kalan kanssa kädessä ei ole aikaa selata sivustoja, ja rajatapaus ratkeaa aina kalan eduksi vasta silloin, kun se on jo takaisin vedessä.

10Saalisilmoitukset muuttuivat 2026

Vuoden 2026 alusta saalisilmoitusvelvollisuudet kiristyivät. Ilmoitukset tehdään Omakala-sovelluksella, osoitteessa omakala.fi tai puhelimitse numerosta 029 532 2800 tiistaisin ja torstaisin klo 12 alkaen klo 14 asti.

Lohen, ankeriaan ja turskan saalis on ilmoitettava päivittäin sähköisen järjestelmän kautta. Muiden ilmoitusvelvollisuuden piiriin kuuluvien lajien saalis ilmoitetaan 14 vuorokauden kuluessa. Turska lisättiin ilmoitusvelvollisuuden piiriin helmikuun 2026 alussa. Samasta ajankohdasta alkaen taimenesta, lohesta ja nieriästä on ilmoitettava myös rasvaevän leikkaustieto, ja vapautetun kalan pituus on ilmoitettava vähintään viiden senttimetrin tarkkuudella. Sääntely perustuu valtioneuvoston asetukseen 716/2024.

Ilmoitusvelvollisten lajien lista on muuttunut useasti, joten tarkista voimassa oleva lista Omakala-palvelusta ennen kautta.

11Mitä väärän kalan ottamisesta seuraa

Alamittainen tai rauhoitettu kala on päästettävä takaisin veteen välittömästi, elävänä tai kuolleena. Jos kala on otettu saaliiksi vastoin sääntöjä, seurauksena on sakko ja uhanalaisten lajien kohdalla lisäksi valtiolle maksettava suojeluarvo.

Suojeluarvot vahvistettiin maa- ja metsätalousministeriön asetuksella vuonna 2019. Arvoja on 23 ja ne vaihtelevat 50 eurosta 7 510 euroon.

Yksi väärä kala voi siis maksaa enemmän kuin vuosikymmenen kalastusluvat. Luvat ja niiden hinnat käyn läpi sivulla kalastuslupa Suomessa.

12Usein kysyttyä