Kalastonhoitomaksun hinta vuosittain: hintahistoria ja rahan käyttö

Moni etsii verkosta vanhaa vuosilukua: kalastonhoitomaksu 2021, kalastonhoitomaksu 2023, kalastuksenhoitomaksu 2024. Syy on yleensä sama. Halutaan tietää paljonko maksu oli silloin, onko se noussut ja mihin rahat menevät. Tälle sivulle on koottu maksun hinta vuosi vuodelta vuodesta 2016 alkaen, korotusten taustat, vuoden 2024 ikärajamuutos ja se mihin kalastonhoitomaksuvarat lain mukaan käytetään. Kuluvan vuoden maksu, ikärajat ja se mihin maksu oikeuttaa on käyty läpi erikseen artikkelissa kalastonhoitomaksu.

01Kalastonhoitomaksun hinta vuosi vuodelta

Nykymuotoinen kalastonhoitomaksu syntyi vuoden 2016 alussa voimaan tulleessa kalastuslaissa. Sitä ennen maksuja oli kaksi erillistä. Tämä taulukko kattaa koko nykyisen maksun historian.

Vuosien 2023 ja 2027 maksut on vahvistettu valtioneuvoston asetuksella jo etukäteen, joten taulukon viimeiset rivit ovat päätettyjä eivätkä arvioita. Seuraava tarkistus osuu siis vuoteen 2028.

Tilanne ennen vuotta 2016

Ennen nykyistä maksua vapaa-ajan kalastajalta perittiin kaksi erillistä maksua. Kalastuksenhoitomaksu oli 24 euroa vuodessa ja se koski kaikkea muuta kuin onkimista ja pilkkimistä. Sen lisäksi viehekalastukseen tarvittiin läänikohtainen viehekalastusmaksu, joka oli 31 euroa vuodessa lääniä kohden. Yhdessä läänissä kalastavan hinta oli siis 55 euroa vuodessa, ja useammassa läänissä kalastava maksoi jokaisesta erikseen.

Kun nämä kaksi yhdistettiin, yhden läänin kalastajan hinta laski 55 eurosta 39 euroon ja koko Manner-Suomi tuli saman maksun piiriin. Tästä syystä vuoden 2016 uudistusta pidetään yleisesti vapaa-ajan kalastajan kannalta edullisena.

Vanha termi elää edelleen hakusanoissa. Kun joku etsii kalastuksenhoitomaksua vuodelle 2024, kyse on samasta asiasta kuin kalastonhoitomaksu. Nimi vaihtui 2016, sisältö laajeni ja hinta muuttui.

02Mistä hinta määräytyy

Kalastonhoitomaksun suuruus ei ole vapaasti päätettävissä vaan se on sidottu lakiin. Kalastuslain mukaan maksun määrä tarkistetaan viiden vuoden välein elinkustannusindeksin muutosta vastaavasti, ja tulos pyöristetään lähimpään täyteen euroon. Tarkistuksen tekee valtioneuvosto asetuksella.

Tämä selittää sen, miksi hinta pysyy useita vuosia täsmälleen samana ja hyppää sitten kerralla. Maksu ei seuraa inflaatiota vuosittain vaan viiden vuoden portaissa. Käytännössä se tarkoittaa, että pitkän inflaatiojakson jälkeen korotus tuntuu isolta, vaikka vuositasolle jaettuna se on pieni.

Kaikki korotukset eivät kuitenkaan ole tulleet indeksistä. Vuoden 2018 korotus tehtiin eduskunnan päätöksellä eri perusteella, ja siitä lisää alempana.

03Muutokset ja niiden syyt

2018: hinta nousi 39 eurosta 45 euroon

Vuoden 2018 alusta vuosimaksu nousi 39 eurosta 45 euroon, viikkomaksu 12 eurosta 15 euroon ja vuorokausimaksu 5 eurosta 6 euroon. Korotus ei perustunut lain viiden vuoden indeksitarkistukseen vaan erilliseen päätökseen.

Taustalla oli vesialueiden omistajien korvausosuus. Yleiskalastusoikeuksia oli laajennettu vuosien varrella niin, että onkiminen, pilkkiminen, viehekalastus kalastonhoitomaksulla ja silakan litkaus onnistuvat ilman vesialueen omistajan erillistä lupaa. Korotuksen yhteydessä omistajakorvauksiin ohjattavaa osuutta kasvatettiin, koska omistajien katsottiin jäävän muutoin liian pienelle korvaukselle. Kyse oli siis tulojen jakamisesta eikä pelkästä hintojen tarkistamisesta.

2023: hinta nousi 45 eurosta 47 euroon

Valtioneuvosto vahvisti marraskuussa 2022 kalastonhoitomaksut vuosille 2023 ja 2027. Vuosimaksu nousi 45 eurosta 47 euroon ja seitsemän vuorokauden maksu 15 eurosta 16 euroon. Vuorokausimaksu jäi ennalleen kuuteen euroon, koska pyöristys lähimpään täyteen euroon ei tuottanut muutosta.

Tämä korotus oli nimenomaan lain edellyttämä viiden vuoden indeksitarkistus. Korotus on prosentteina noin neljä ja puoli prosenttia vuosimaksussa, mikä on selvästi vähemmän kuin saman jakson kuluttajahintojen nousu.

2024: yläikäraja nousi

Vuoden 2024 alussa muuttui hinnan sijaan se, kuka maksun maksaa. Kalastonhoitomaksun yläikäraja nousi 64 vuodesta 69 vuoteen. Käytännössä maksu on siis maksettava siihen asti, kunnes täyttää 70 vuotta, kun aiemmin raja oli 65 vuoden täyttäminen.

Muutokseen tuli siirtymäsäännös. Ne, jotka olivat saavuttaneet vapautuksen ennen lakimuutosta eli täyttäneet 65 vuotta viimeistään 31.12.2023, säilyttivät vapautuksensa. Muutos ei siis peruuttanut jo saatua etua vaan koski nuorempia ikäluokkia.

Maa- ja metsätalousministeriö arvioi, että ikärajan nosto kasvattaa vuosittaista kertymää noin miljoonalla eurolla. Muutosta perusteltiin sillä, että eläkeikä ja toimintakykyiset kalastusvuodet ovat pidentyneet, ja että vapautettu ikäluokka on kalastuksessa iso ja aktiivinen.

Ikärajojen nykytilanne, alaikäraja ja vapautusryhmät on käyty tarkemmin läpi artikkelissa kalastusluvan ikärajat.

04Mihin kalastonhoitomaksut käytetään

Kalastonhoitomaksut eivät ole valtion yleistä veroa. Kalastuslain 82 § määrittelee viisi käyttökohdetta, ja rahat on käytettävä niihin. Maksun kerää Metsähallitus, joka tilittää varat maa- ja metsätalousministeriölle. Ministeriö ja alueelliset elinvoimakeskukset jakavat rahat eteenpäin.

Korvaukset vesialueiden omistajille

Suurin yksittäinen käyttökohde on korvaus vesialueiden omistajille. Omistaja ei voi kieltää yleiskalastusoikeuksien käyttöä omilla vesillään, joten hänelle maksetaan siitä korvaus. Korvaus kattaa myös kalastusopastoiminnan vaikutuksen vesialueeseen.

Korvaukset jaetaan elinvoimakeskusten (vuoteen 2025 ELY-keskusten) kautta vuosittain ilman erillistä hakemusta. Jakoperusteena käytetään arvioitua vapaa-ajan kalastuksen rasitusta eli sitä, kuinka paljon kullakin alueella tosiasiassa kalastetaan. Vilkkaasti kalastetut vedet saavat siis enemmän kuin syrjäiset.

Kalatalousalueiden toiminta

Kalatalousalueet ovat kalastuslain mukaisia alueellisia toimijoita, jotka laativat käyttö- ja hoitosuunnitelmat, ohjaavat kalavesien hoitoa ja sovittavat yhteen omistajien ja kalastajien näkemyksiä. Niiden toiminta rahoitetaan kalastonhoitomaksuvaroista yleisavustuksina.

Neuvonta ja kalastusharrastuksen edistäminen

Osa varoista menee kalatalousalan neuvontapalveluihin. Käytännössä tämä tarkoittaa neuvontajärjestöjen työtä: opastusta osakaskunnille, kalastajille suunnattua tiedotusta, nuorten ja aloittelijoiden kalastustapahtumia ja harrastuksen edistämishankkeita.

Kalastuksenvalvonta ja kalavesien hoito

Varoja käytetään kalavesien ja kalakantojen kestävän käytön ja hoidon suunnitteluun sekä toimeenpanoon, kalastuksenvalvontaan ja alan ohjaukseen. Käytännön kohteita ovat esimerkiksi virtavesien kunnostukset, vaelluskalojen nousuesteiden purkaminen, kalastuksenvalvojien koulutus ja valvonnan järjestäminen.

Viides kohde on maksun keräämisestä valtiolle ja Metsähallitukselle aiheutuvat kulut. Järjestelmän pyörittäminen maksaa, ja se rahoitetaan samasta potista.

05Paljonko kalastonhoitomaksuja kertyy vuodessa

Kertymä on 2020-luvulla liikkunut yhdeksän ja kymmenen miljoonan euron välillä. Määrä riippuu maksajien määrästä, maksutyyppien jakaumasta ja hintatasosta.

Vuonna 2025 lähes 70 prosenttia maksajista valitsi vuosimaksun. Vuorokausimaksujen määrä kasvoi noin kymmenen prosenttia edellisvuodesta, mikä kertoo satunnaiskalastajien ja matkailijoiden osuuden kasvusta.

Yksi luku kannattaa pitää mielessä maksukertymää arvioitaessa. Metsähallituksen arvion mukaan vain hieman yli puolet maksuvelvollisista tosiasiassa maksaa maksun. Kertymä ei siis kerro kalastajien todellista määrää vaan sen, moniko hoiti asian kuntoon. Se mitä ilman mitään maksuja saa Suomessa laillisesti tehdä, on koottu artikkeliin kalastus ilman lupaa.

06Vuosimaksu, viikko vai vuorokausi

Hintarakenne on pysynyt koko ajan samanlaisena: vuosimaksu, seitsemän vuorokauden maksu ja vuorokausimaksu. Suhde niiden välillä kertoo, milloin kumpikin kannattaa.

Nykyhinnoilla vuosimaksu on saman verran kuin noin kahdeksan vuorokausimaksua tai kolme viikkomaksua. Raja menee siis näin.

• - Alle kolme kalastuspäivää vuodessa: vuorokausimaksu on halvin.
• - Yksi viikon reissu: seitsemän vuorokauden maksu on selvästi vuorokausimaksuja edullisempi.
• - Kolme kalastuspäivää tai enemmän: vuosimaksu maksaa itsensä takaisin, eikä maksun voimassaoloa tarvitse enää miettiä.

Käytännössä lähes 70 prosenttia maksajista valitsee vuosimaksun. Lyhytaikaisten maksujen osuus on kuitenkin kasvanut tasaisesti, ja vuorokausimaksuja myydään nykyään ennätysmääriä. Se kertoo satunnaiskalastajien, matkailijoiden ja mökkiläisten osuudesta.

Yksi käytännön huomio hintahistoriaan liittyen: vuorokausimaksu on noussut koko nykyisen maksun historian aikana vain kerran, viidestä eurosta kuuteen. Pyöristyssääntö lähimpään täyteen euroon suosii pieniä maksuja, koska indeksikorotus jää usein alle pyöristysrajan.

07Paljonko maksu maksaa muihin kalastuskuluihin verrattuna

Hintakeskustelussa unohtuu helposti, että kalastonhoitomaksu on vain yksi osa lupakuluja. Moni maksaa vuodessa lisäksi vesialueen omistajan luvan, koskikohteen vuorokausiluvat ja mahdolliset pyydysyksiköt. Yksittäinen koskilupa maksaa monessa kohteessa saman verran kuin puoli vuotta kalastonhoitomaksua.

Verrattuna vuoden 2016 uudistusta edeltäneeseen tilanteeseen viehekalastajan asema on edelleen parempi. Silloin yhden läänin viehekalastaja maksoi 55 euroa vuodessa, ja kahdessa läänissä kalastava 86 euroa. Nykyinen 47 euroa kattaa koko Manner-Suomen.

08Miten nykyhinnan tarkistaa

Vanhaa hintatietoa kannattaa käyttää vain historiaan. Ennen maksun ostamista hinta tarkistetaan aina virallisesta lähteestä.

1. Eräluvat.fi. Metsähallituksen lupapalvelu on maksun virallinen myyntikanava. Tuotesivulla näkyy kuluvan ja seuraavan vuoden hinta sellaisena kuin se veloitetaan.
2. Maa- ja metsätalousministeriön sivut. Maksuista päättävä ministeriö julkaisee asetusmuutokset ja niitä koskevat tiedotteet, joista näkyy myös milloin uusi hinta astuu voimaan.
3. Eräluvat-sovellus. Maksun voi ostaa ja säilyttää puhelimessa, ja sovellus näyttää voimassa olevan hinnan.
4. Palvelunumero ja jälleenmyyjät. Maksun saa myös Metsähallituksen asiakaspalvelusta ja luontokeskuksista.

Kalenterivuoden maksu on aina kalenterivuosi eikä 12 kuukautta ostohetkestä. Joulukuussa ostettu vuosimaksu on siis voimassa vain sen vuoden loppuun, ja seuraavan vuoden maksun myynti alkaa tavallisesti loppusyksystä.

09Mitä kalastonhoitomaksu ei kata

Hintahistoriaa katsoessa on hyvä muistaa, mitä 47 eurolla oikeasti saa. Maksu oikeuttaa viehekalastukseen yhdellä vavalla ja vieheellä, vetouisteluun yhdellä vavalla, vieheellä ja painovieheellä sekä kelaonkimiseen lähes koko maassa.

Maksu ei kata seuraavia.

• - Ahvenanmaa. Maakunnalla on oma kalastuslainsäädäntönsä eikä kalastonhoitomaksu päde siellä.
• - Lohi- ja siikapitoisten jokien koski- ja virta-alueet. Näissä tarvitaan aina erikseen ostettava kohdekohtainen lupa.
• - Erityiskohteet ja kalastuskiellot. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tai kalatalousviranomaisen päätöksellä rajatut alueet jäävät maksun ulkopuolelle. Tarkistustavat on koottu artikkeliin kalastusrajoitukset.
• - Verkot, katiskat, pitkäsiimat ja muut pyydykset. Näihin tarvitaan aina vesialueen omistajan lupa.
• - Useampi kuin yksi vapa. Kalastonhoitomaksu kattaa yhden vavan. Useamman vavan käyttö vaatii vesialueen omistajan luvan.

Lupakokonaisuus eli se, mitkä luvat kussakin tilanteessa tarvitaan, on käyty läpi artikkelissa kalastuslupa Suomessa.

10Usein kysyttyä