Kalastusluvan ikärajat 2026: kuka on vapautettu ja kuka maksaa

Valtion kalastonhoitomaksun maksavat 18 vuotta täyttäneet ja alle 70-vuotiaat. Alle 18-vuotiaat ja 70 vuotta täyttäneet eivät maksa mitään. Lisäksi vuonna 1958 tai sitä ennen syntyneet ovat pysyvästi vapautettuja, koska he ehtivät täyttää 65 vuotta ennen vuoden 2024 lakimuutosta. Tässä on syntymävuosikohtainen taulukko, eläkeläisen todelliset kulut ja se, mitä maksun laiminlyönnistä oikeasti seuraa.

01Ikärajoja on kaksi, ei yhtä

Kalastuslain (379/2015) 79 § määrää kalastonhoitomaksusta. Maksuvelvollisia ovat 18 vuotta täyttäneet ja alle 70-vuotiaat, jotka harjoittavat muuta kalastusta kuin onkimista, pilkkimistä tai silakan litkausta.

Ikäraja ei kuitenkaan poista lupavelvollisuutta kokonaan. Se poistaa vain valtiolle menevän maksun. Vesialueen omistajan lupa tarvitaan iästä riippumatta silloin, kun se muutenkin tarvittaisiin. Tämä on artikkelin tärkein yksittäinen kohta, ja siihen kompastuu suuri osa eläkeläiskalastajista.

Onkiminen, pilkkiminen ja silakan litkaus ovat maksuttomia kaikille ikään katsomatta. Ne ovat yleiskalastusoikeuksia, ja ne on käyty läpi artikkelissa kalastus ilman lupaa.

02Vuoden 2024 muutos: 65 vuoden raja nousi 70 vuoteen

Aiemmin kalastonhoitomaksun ylempi ikäraja oli 65 vuotta. Vuoden 2024 alusta maksuvelvollisuus laajennettiin koskemaan myös 65 vuotta täyttäneitä, ja yläraja nousi 70 vuoteen.

Muutokseen tehtiin siirtymäsääntö. Ne, jotka olivat täyttäneet 65 vuotta 31.12.2023 mennessä, jäivät vanhan säännön piiriin. Käytännössä tämä tarkoittaa vuonna 1958 tai sitä ennen syntyneitä. He eivät maksa kalastonhoitomaksua koskaan.

Vuonna 1959 tai sen jälkeen syntyneet maksavat siihen asti, kunnes täyttävät 70 vuotta.

Taulukosta paljastuu asia, joka yllättää: vuonna 2026 kukaan ei vapaudu maksusta 70 vuoden iän perusteella. Kaikki tänä vuonna 70 vuotta täyttävät ovat syntyneet vuonna 1956 ja siten jo valmiiksi siirtymäsäännön piirissä. Ensimmäiset, jotka vapautuvat nimenomaan 70 vuoden rajan takia, ovat vuonna 1959 syntyneet vuonna 2029.

03Mitä eläkeläinen oikeasti maksaa

Eläkkeelle jääminen ei vapauta kalastonhoitomaksusta. Vapautus on sidottu ikään, ei työmarkkina-asemaan. Työeläkkeen alaikäraja on tällä hetkellä selvästi alle 70 vuoden, joten suuri osa eläkeläisistä maksaa maksun edelleen.

Kolme esimerkkiä.

Vuonna 1961 syntynyt, joka jäi eläkkeelle 64-vuotiaana vuonna 2025: maksaa 47 euroa vuodessa vuoteen 2031 asti. Yhteensä kuusi maksuvuotta eläkkeellä.

Vuonna 1958 syntynyt eläkeläinen: ei maksa mitään, koska hän täytti 65 vuotta vuonna 2023.

Vuonna 1965 syntynyt, joka jää eläkkeelle 65-vuotiaana vuonna 2030: maksaa vielä viisi vuotta eli vuoteen 2035 asti.

Eläkeläiselle kannattaa laskea, kumpi maksutapa tulee halvemmaksi. Jos kalastuskertoja on kolme tai vähemmän vuodessa, vuorokausimaksut ovat vuosimaksua edullisemmat.

Maksun voi hoitaa Eräluvat.fi-verkkokaupassa, puhelimitse numerossa 020 69 2424 arkisin klo 9 ja 15 välillä tai palvelupisteessä. Palvelupisteessä peritään yleensä kolmen euron palvelumaksu, luontokeskuksissa ei. Maksun sisältö on avattu tarkemmin artikkelissa kalastonhoitomaksu 2026.

04Ikä ei vapauta vesialueen omistajan luvasta

Tämä on se kohta, jossa moni menee metsään. Ikävapautus koskee vain valtion maksua.

Vapautettu 72-vuotias saa viehekalastaa yhdellä vavalla ilman maksua, aivan kuten maksun suorittanut. Sen sijaan hän tarvitsee vesialueen omistajan luvan täsmälleen samoissa tilanteissa kuin kaikki muutkin: kun vapoja on useampi kuin yksi, kun kalastetaan vaelluskalavesistön koskessa tai virtapaikassa, ja kun lasketaan katiska, verkko tai rapumerta.

Pyydyskalastuksen lupavaatimukset on koottu artikkeliin katiska- ja verkkokalastusluvat. Viehekalastuksen lupakartta löytyy artikkelista viehekalastuslupa.

Ikä ei myöskään vapauta rajoituksista. Alamitat, rauhoitusajat, kieltoalueet ja saaliskiintiöt sitovat 80-vuotiasta samalla tavalla kuin 30-vuotiasta.

05Perheen kalastusreissu: kuka maksaa mitäkin

Tyypillinen kolmen sukupolven mökkireissu havainnollistaa säännöt paremmin kuin lakiteksti.

Isovanhempi, syntynyt 1957: ei maksa kalastonhoitomaksua, koska hän täytti 65 vuotta ennen vuoden 2024 muutosta. Saa viehekalastaa yhdellä vavalla ilmaiseksi.

Vanhempi, syntynyt 1985: maksaa 47 euroa vuodessa. Jos reissuja on vain yksi viikko kesässä, viikkomaksu 16 euroa riittää.

Lapsi, syntynyt 2014: ei maksa mitään. Saa sekä onkia että viehekalastaa yhdellä vavalla ilman maksua.

Jos perhe laskee vielä katiskan mökkirantaan, tarvitaan vesialueen omistajan lupa. Se koskee kaikkia kolmea sukupolvea yhtä lailla, ja pyydys pitää merkitä säädösten mukaisesti riippumatta siitä, kuka sen vesille vie.

Koko perheen kulut yhdeltä kesältä ovat siis 47 euroa kalastonhoitomaksua ja osakaskunnan pyydyslupa, tyypillisesti muutamia euroja. Halvin tapa saada koko porukka vesille laillisesti on ostaa yksi vuosimaksu sille, joka kalastaa eniten, ja pitää muut yleiskalastusoikeuksien puolella.

06Kuka valvoo ja millä oikeuksilla

Kalastusta valvovat valtuutetut kalastuksenvalvojat, poliisi, Rajavartiolaitos, Tulli, Metsähallitus ja kalatalousviranomainen. Valtuutettuja kalastuksenvalvojia on Suomessa noin 1 900.

Kalastuksenvalvojan on oltava alueellisen kalatalousviranomaisen hyväksymä, ja hänellä on oltava valtuutus siltä taholta, jonka aluetta hän valvoo: kalatalousalueelta, osakaskunnalta tai vesialueen omistajalta. Valtuutus rajaa myös alueen, jolla valvoja saa toimia.

Mitä valvoja saa tehdä: tarkastaa luvat ja kalastonhoitomaksun tositteen, tarkastaa pyydykset ja saaliin, sekä ottaa talteen luvattomasti tai lainvastaisesti käytetyt välineet ja saalis. Talteen otetut esineet luovutetaan poliisille tai säilytetään poliisin ohjeen mukaan.

Mitä valvoja ei saa tehdä: määrätä sakkoa. Vähäisestä rikkomuksesta hän voi antaa huomautuksen, ja vakavammat tapaukset siirtyvät poliisille.

Yksi yksityiskohta koskee nimenomaan ikävapautettuja. Jos kalastusoikeutesi perustuu ikään, sinun on pystyttävä osoittamaan henkilöllisyytesi vesillä. Ajokortti tai henkilökortti riittää. Ilman henkilöllisyystodistusta 71-vuotias on valvojan silmissä samassa asemassa kuin maksun laiminlyönyt.

Mitä tehdä, kun valvoja pysäyttää

Tilanne on rutiini, ei epäluottamuslause. Valvojan on esitettävä pyydettäessä valvojakortti, josta ilmenee valtuutus ja valvonta-alue.

Näytä pyydettäessä kalastonhoitomaksun tosite, mahdolliset muut luvat ja henkilöllisyystodistus. Kerro rehellisesti, millä välineillä kalastat ja montako vapaa sinulla on käytössä. Valvoja saa tarkastaa myös saaliin ja pyydykset.

Jos jokin on pielessä, väittely ei auta. Valvoja ei määrää sakkoa, joten kiistely siirtyy joka tapauksessa poliisille tai tuomioistuimeen. Vähäisestä rikkeestä selviää usein huomautuksella.

Kirjaa itsellesi muistiin päivämäärä, paikka ja valvojan nimi. Jos asia etenee, oma muistiinpano on ainoa dokumentti, joka sinulla on.

07Mitä maksun puuttumisesta seuraa

Seuraamusportaita on kolme, ja ne kasvavat nopeasti.

Ensimmäinen on rikesakko. Kalastonhoitomaksun laiminlyönnistä tai tositteen puuttumisesta määrätään 100 euron rikesakko. Jos maksu on suoritettu mutta tosite ei ole mukana, kalastaja määrätään käymään seitsemän päivän kuluessa poliisiasemalla näyttämässä kalastushetkellä voimassa ollut tosite.

Toinen on kalastusrikkomus. Kalastuslain 118 § kattaa esimerkiksi kalastuksen kieltoalueella, alamittaisen kalan ottamisen, kielletyn pyydyksen käytön ja pyydyksen merkintävelvollisuuden laiminlyönnin. Rangaistus on sakko, jonka tuomioistuin määrää. Välineet ja saalis voidaan ottaa talteen.

Kolmas on menettämisseuraamus. Uhanalaisista ja taantuneista lajeista määrätään lajikohtaisen arvon mukainen korvaus. Vuoksen ja Hiitolanjoen järvilohen arvoksi on määritetty 7 510 euroa kalalta, merialueen taimenen 3 260 euroa, ankeriaan 3 510 euroa, nahkiaisen 100 euroa ja jokiravun 50 euroa yksilöltä.

Vakavimmissa tapauksissa kyseessä on rikoslain mukainen kalastusrikos, josta voi seurata sakon lisäksi vankeutta.

Alamitat ja rauhoitusajat ovat käytännössä yleisin sakkosyy vapaa-ajankalastajilla, ja ne on koottu artikkeliin kalojen alamitat ja rauhoitusajat.

08Mihin kalastonhoitomaksun rahat menevät

Maksu ei ole pelkkä vero. Kalastuslaki määrittelee, mihin kalastonhoitomaksuvarat käytetään, ja Metsähallitus kerää ne valtiolle.

Varoilla rahoitetaan kalavesien hoitoa ja istutuksia, kalatalousalueiden toimintaa, kalastuksenvalvontaa sekä kalatalousneuvontaa. Lisäksi osa varoista maksetaan korvauksina vesialueen omistajille siitä, että yleiskalastusoikeus ja yhden vavan viehekalastusoikeus kohdistuvat heidän vesiinsä.

Tämä selittää myös sen, miksi ikävapautus ei poista omistajan luvan tarvetta. Korvausjärjestelmä kattaa vain sen kalastuksen, jonka laki on säätänyt yleiseksi oikeudeksi.

09Muistilista ikäryhmittäin

Alle 18-vuotias: ei kalastonhoitomaksua. Onkiminen, pilkkiminen ja yhden vavan viehekalastus onnistuvat ilman mitään lupaa. Pyydyskalastukseen tarvitaan silti omistajan lupa.

18 vuotta täyttänyt, alle 70-vuotias: kalastonhoitomaksu 47 euroa vuodessa, 16 euroa viikolta tai 6 euroa vuorokaudelta. Tosite mukaan. Lisävavat, kosket ja pyydykset vaativat omistajan luvan.

70 vuotta täyttänyt tai vuonna 1958 tai aiemmin syntynyt: ei maksua. Henkilöllisyystodistus mukaan, koska oikeus perustuu ikään. Pyydyskalastus ja lisävavat vaativat omistajan luvan kuten kaikilta muiltakin.

Kaikki ikäryhmät: alamitat, rauhoitusajat, kieltoalueet ja saaliskiintiöt sitovat samalla tavalla. Ikä ei ole peruste poiketa niistä.

10Näin todistat asiasi vesillä

Ota mukaan kaksi asiaa.

Ensimmäinen on henkilöllisyystodistus. Se on pakollinen, jos kalastusoikeutesi perustuu ikään, ja käytännöllinen myös muuten.

Toinen on tosite kalastonhoitomaksusta, jos olet maksuvelvollinen. Sähköinen kuitti puhelimessa kelpaa. Ota kuitista myös kuvakaappaus, koska kenttä on usein katvealuetta.

Jos ostat lupia myös osakaskunnalta tai Metsähallitukselta, pidä nekin mukana. Lupavalikoiman kokonaiskuva löytyy artikkelista kalastuslupa Suomessa.

11Usein kysyttyä