Jigikalastus: aloittelijan opas tekniikkaan ja ensimmäisiin kaloihin

Jigikalastus on yksinkertaisempaa kuin miltä se näyttää. Heitä viehe, anna sen vajota pohjaan, nosta pari kelan kierrosta ja anna vajota uudelleen. Koko laji rakentuu tämän toiston varaan. Vaikeaa on vain se, että pohjan pitää tuntua ja isku pitää erottaa pohjasta, ja siihen menee muutama kalastuskerta.

01Mitä jigikalastus käytännössä on

Jigillä kalastetaan pystysuunnassa. Muissa heittokalastuksen muodoissa viehe kulkee vaakasuoraan tasaisella syvyydellä, jigissä viehe nousee ja laskee koko ajan. Kala huomaa vieheen nousussa ja iskee lähes aina laskussa.

Tämä on koko lajin ydin. Jigikalastuksessa kala ottaa silloin kun et tee mitään. Nousun jälkeinen vapaa vajoaminen on se hetki, jolloin ahven ja kuha nappaavat. Siksi vajoamista ei saa häiritä ja siksi siima pitää pitää juuri sopivan kireänä.

Jigi koostuu painotetusta jigipäästä ja pehmeästä kumirungosta. Jos vieheen rakenne ei ole vielä tuttu, aloita sivulta mikä jigi on ja palaa sen jälkeen tähän tekniikkaoppaaseen.

02Välineet ennen ensimmäistä heittoa

Väline ei tee kalastajaa, mutta väärä väline estää tekniikan oppimisen. Jos vapa on liian pehmeä tai siima venyy, pohjakosketus ei tunnu ja koko jigaus muuttuu arvailuksi.

Kuitusiima on ainoa kohta, jossa ei kannata säästää. Monofiilisiima venyy noin viidenneksen omasta pituudestaan, ja kymmenen metrin heitolla se tarkoittaa kahta metriä hukattua tuntumaa. Kuitusiima ei veny käytännössä lainkaan, joten pohjakosketus tuntuu sormissa selvänä koputuksena. Siimoista ja perukkeista tarkemmin sivulla jigisiima ja peruke.

Vavan valintaa käsitellään laajemmin sivulla jigivapa ja kela, mutta perussääntö on yksinkertainen: yksi 2,1 metrin vapa heittopainolla 7…28 g hoitaa sekä ahvenen että kuhan ensimmäisen kauden ajan.

03Perusveto vaihe vaiheelta

Tämä on jigauksen perusrytmi. Opettele se ensin niin, että osaat tehdä sen ajattelematta.

1. Heitto

Heitä alaviistoon ja anna kelan pyöriä vapaasti. Pitkä heitto ei ole itsetarkoitus. Tärkeämpää on, että tiedät mihin viehe putosi ja pystyt heittämään sinne uudelleen.

2. Kontrolloitu vajoaminen

Sulje kelan kaari heti kun viehe osuu veteen. Pidä vavankärki noin kello 10 asennossa ja seuraa siimaa. Älä kelaa. Siiman pitää olla kevyesti kireällä, mutta ei niin kireällä että jigi lähtee heilahtamaan sinua kohti.

Katso siimaa, älä vettä. Kun jigi osuu pohjaan, siima menee löysäksi ja se näkyy ennen kuin se tuntuu. Tämä on tärkein yksittäinen taito koko lajissa.

3. Pohjakosketus

Pohjakosketuksen tunnistaa kolmesta merkistä: siima lakkaa juoksemasta ulos, vavankärki suoristuu ja kädessä tuntuu vaimea koputus. Laske vajoamisaika sekunneissa. Jos jigi vajoaa neljä sekuntia, olet suunnilleen kahden metrin syvyydessä 5 gramman päällä.

Vajoamisajan laskeminen kannattaa opetella heti. Kun tiedät että pohja tulee neljässä sekunnissa ja seuraavalla heitolla se tuleekin kahdessa, tiedät heittäneesi matalikolle. Ilman kaikuluotainta siima on ainoa pohjakartta.

4. Nosto

Kelaa kaksi tai kolme kierrosta ripeästi tai nosta vapaa lyhyellä liikkeellä ylöspäin. Jigi nousee metrin tai puolitoista pohjasta.

Nosto on se osa, jolla kala houkutellaan. Sen ei tarvitse olla hienovarainen. Ahvenelle sopii napakka ja nopea, kuhalle rauhallisempi ja pidempi.

5. Ohjattu lasku

Päästä jigi takaisin pohjaan. Älä anna siiman löystyä täysin, vaan seuraa vieheen laskua vavankärjellä. Tässä kohtaa isku tulee kahdeksassa tapauksessa kymmenestä.

6. Toista

Toista sykliä kunnes viehe on jaloissasi tai veneen kyljessä. Yhdellä heitolla saat tyypillisesti kuudesta kymmeneen sykliä. Kymmenen minuutin kalastuksessa se on jo yli sata vieheen laskua kalan silmien eteen.

04Iskun tunnistaminen ja iskunvastaus

Aloittelijan turhautuminen johtuu lähes aina siitä, ettei iskua erota pohjasta. Ero on olemassa ja se opitaan, mutta se vaatii sata heittoa.

Miltä isku tuntuu

Ahvenen isku on terävä, lyhyt naps. Se tuntuu kuin joku olisi napauttanut siimaa sormella. Usein se toistuu kahdesti tai kolmesti peräkkäin, koska ahven yrittää repiä pyrstöstä.

Kuhan isku on toisenlainen. Se on painava, pehmeä ja hidas. Monesti siima vain pysähtyy tai tuntuu siltä kuin jigi olisi tarttunut heinään. Jos et tiedä mikä se oli, tee vastaisku. Turha vastaisku maksaa kaksi sekuntia, väliin jäänyt kuha maksaa koko reissun.

Hauen isku on väkivaltainen ja vapa nykäistään suoraksi. Sitä ei tarvitse arvailla.

Neljä merkkiä joista tunnistat oton

Siima keventyy odotettua aikaisemmin. Jigi ei tullut pohjaan kun sen olisi pitänyt tulla, koska kala nosti sen suuhunsa laskun aikana. Tämä on kuhan tavallisin ottotapa ja se jää helposti huomaamatta.

Siima lähtee sivuun. Jos vajoava siima alkaa liikkua vaakasuunnassa, kala on jo vieheessä ja uimassa poispäin.

Vedossa tulee ylimääräinen paino. Nostat, ja nosto tuntuu raskaammalta kuin edellinen.

Napakka koputus. Selvin merkki ja yleensä ahven.

Miten vastaisku tehdään

Kiristä siima ensin ja nosta sitten vapa napakasti sivulle tai ylös noin 45 asteen liikkeellä. Älä nosta yli olkapään, koska pitkä liike löysää siimaa jos kala tulee mukana.

Kuitusiiman kanssa liike saa olla lyhyt. Siima ei veny, joten koukku menee kiinni jo pienestä liikkeestä. Monofiilillä liike pitää olla selvästi pidempi.

Vastaiskun jälkeen kelaa heti pari kierrosta ja pidä siima kireänä koko väsytyksen ajan. Ahvenen suu repeää helposti ja löysä siima päästää kalan irti.

05Veneestä vai rannalta

Molemmat toimivat, mutta tekniikka ei ole täysin sama.

Rannalta jigatessa vedon suunta on aina syvästä matalaan. Se tarkoittaa, että jokainen sykli tuo vieheen lähemmäs pintaa ja lähemmäs kiviä. Tästä syystä rannalta käytetään kevyempää päätä kuin samassa syvyydessä veneestä.

Hyvä rantapaikka on sellainen, jossa syvä vesi tulee lähelle rantaa. Kalliojyrkänteet, laiturien päät, siltojen pilarit ja jokisuiden reunat ovat tuottavia. Kesällä ahven kiertää matalia kivikkorantoja, syksyllä se siirtyy syvemmälle ja rannalta kalastavan pitää etsiä jyrkkiä reunoja.

Veneestä kalastettaessa suurin etu on liikkuvuus. Voit ajella kaikuluotain päällä ja pysähtyä sinne missä kala näkyy. Kun kalat ovat suoraan veneen alla eikä heittoa tarvita, siirrytään vertikaalijigaukseen, joka on tehokkain tapa syvälle kuhalle.

06Paikan valinta: mistä kalat löytyvät

Tekniikka on puolet lajista, paikka toinen puoli. Petokala on siellä missä on suojaa, syvyyseroa ja pikkukalaa, ja nämä kolme osuvat yleensä samaan kohtaan.

Etsi pohjanmuodon muutosta. Tasainen mutapohja on kalatonta aluetta, mutta kohta jossa kolme metriä muuttuu kuudeksi on aina tutkimisen arvoinen. Sama pätee kivikon reunaan, ruovikon ulkorajaan ja saaren kärjen jatkeeseen.

Kalasta reunoja, älä keskustaa. Ahven ja kuha kiertävät rakenteiden reunoja, koska siellä saaliskala on ahtaalla. Niemien kärjet, matalikkojen rinteet, laiturien pilarit ja jokisuiden pohjakynnykset ovat kaikki reunoja.

Jos kymmenessä heitossa ei tapahdu mitään, vaihda paikkaa tai syvyyttä. Aloittelijan yleisin ajanhukka on seistä tunti samalla kalliolla ja heittää sata kertaa samaan kohtaan.

Vuodenaika siirtää kalat. Keväällä matalat lämpiävät lahdet, keskikesällä syvänteiden reunat ja varjoisat rannat, syksyllä syvänteet ja jyrkät pohjanmuodot. Sama paikka, joka tuotti toukokuussa, voi olla lokakuussa täysin tyhjä.

07Aloittelijan tyypillisimmät virheet

Liian raskas jigipää

Ylivoimaisesti yleisin virhe. Raskas pää tuntuu hyvältä, koska pohja löytyy heti ja heitto lentää pitkälle. Ongelma on, että viehe syöksyy pohjaan kuin kivi eikä kala ehdi reagoida. Kevennä painoa niin paljon kuin pystyt ja pidä silti pohjatuntuma.

Liian iso jigi ahvenelle

Ahven syö pientä. Kaupan hyllyllä 12 senttinen kumikala näyttää houkuttelevalta, mutta ahvenparvi valitsee 5 senttisen lähes aina. Kokosuositukset lajeittain löytyvät sivulta parhaat ahvenjigit.

Kelaaminen vajoamisen aikana

Jos kelaat samalla kun jigi vajoaa, viehe ei vajoa vaan kaartuu sinua kohti. Kala ottaa laskussa, ja kelaamalla poistat lasku vaiheen kokonaan.

Siiman löysääminen

Täysin löysä siima ei välitä mitään. Et tunne pohjaa etkä iskua. Pidä siima kevyesti kireänä koko syklin ajan.

Liian pitkä oleskelu samassa paikassa

Jigikalastus on etsimistä. Jos kymmenessä heitossa ei tapahdu mitään, siirry 20 metriä tai vaihda syvyyttä. Kala on parvessa ja parvi on jossakin muualla.

Vieheen kunnon laiminlyönti

Repeytynyt tai koukun ympäri kiertynyt runko ei ui oikein. Tarkista viehe joka viidennen heiton jälkeen ja suorista se. Vino jigi kiertää siimaa ja karkottaa kalat.

Väärä väri liian aikaisin

Aloittelija vaihtaa väriä kun kala ei ota. Kokenut vaihtaa ensin painoa ja vetonopeutta. Väri on kolmas muuttuja, ei ensimmäinen.

08Ensimmäisen kauden eteneminen

Ensimmäisillä kerroilla riittää, että opit tuntemaan pohjan. Älä yritä oppia kaikkea kerralla. Käytä kahta jigikokoa ja neljää painoa, ja kalasta samaa paikkaa toistuvasti niin että opit sen pohjanmuodot.

Toisessa vaiheessa opettele vaihtelemaan vetorytmiä. Kokeile pitkiä nostoja, lyhyitä nykäisyjä ja pitkiä pysähdyksiä. Kala kertoo mikä toimii sinä päivänä.

Kolmannessa vaiheessa laajennat tekniikkavalikoimaa. Drop shot, mikrojigaus ja vertikaali ovat kaikki muunnelmia samasta perusidesta: pidä viehe siellä missä kala on ja anna sen liikkua uskottavasti.

09Usein kysyttyä