Jigisiima ja peruke: oikeat paksuudet ahvenelle, kuhalle ja hauelle

Peruke on se puolen metrin pätkä fluorocarbonia kuitusiiman ja jigin välissä. Se piilottaa liitoksen kalalta, kestää pohjan kiviä ja vaimentaa koukkuiskun. Ahvenelle riittää 0,20 mm fluoro, kuhalle mennään 0,30 mm paksuuteen ja hauen takia vaihdetaan teräkseen. Alta löydät paksuudet lajeittain, perukkeen oikean pituuden ja kolme solmua jotka kestävät.

01Miksi kuitusiima on jigaajan perussiima

Jigauksessa myydään tunto. Sinun pitää tietää millä hetkellä jigi koskettaa pohjaa, milloin se osuu kiveen ja milloin kala nappaa sen pudotuksen aikana. Monofiili tuhoaa tämän tiedon.

Halvan nylonsiiman venymä on 20 ja 30 prosentin välillä. Kymmenessä metrissä se tarkoittaa toista metriä joustoa, ennen kuin vavankärjen liike siirtyy jigille. Kuitusiima venyy alle kolme prosenttia. Kun jigi laskeutuu kahdeksaan metriin ja siima veltostuu hetkeksi, tunnet sen sormissa asti.

Ohuempi halkaisija samalla kestävyydellä

Toinen ero on paksuus. 0,13 mm kuitusiima kantaa noin 8 kg. Sama kestävyys nylonissa vaatii 0,30 mm. Ero näkyy vedessä kolmella tavalla:

1. Vedenvastus pienenee, joten siima jää suoremmaksi eikä kaarru myötävirtaan.
2. Sama syvyys saavutetaan kevyemmällä jigipäällä, mikä hidastaa laskeutumista ja lisää iskuja.
3. Heitto lentää kauemmas samalla painolla, koska kelalta purkautuu ohuempaa siimaa.

Kevyempi paino on iso juttu erityisesti nirsolla ahvenella. Jos pääset 10 gramman sijaan 7 grammaan pelkästään siimaa ohentamalla, jigipään paino tekee sinulle töitä eikä sinua vastaan.

Milloin monofiili silti kannattaa

Kuitu ei ole aina oikea. Kolme tilannetta, joissa nylon voittaa:

Kova pakkanen. Kuitusiima imee vettä ja jäätyy vapa renkaisiin. Marras ja joulukuun rantajigauksessa nylon toimii ongelmitta, kuitu ei aina.

Perukemateriaali. Nylon venyy, ja se on hyvä ominaisuus juuri jigin vieressä. Se vaimentaa yksittäisen rajun rykäisyn ja pitää kuhan pehmeän suun ehjänä.

Aivan aloittelijan ensimmäinen kausi. Kuitu rakastaa tehdä sotkuja huonolla kelauksella. Jos heittotekniikka on vielä hakusessa, ensimmäinen kesä menee mukavammin 0,25 mm nylonilla.

02Kuitusiiman paksuus lajeittain

Yleisin virhe on liian paksu siima. Suomalainen jigaaja kelaa 0,20 mm kuitua ahvenkelalle, koska siitä tuntuu turvalliselta. Todellisuudessa 0,20 mm kuitu kantaa yli 15 kg. Kilon ahven ei riko 6 kg siimaakaan, ja jos pohjaan tarttunut jigi ei irtoa, haluat että jotain katkeaa hallitusti.

Valitse siima kalan koon mukaan, älä pohjaan jäävien jigien mukaan. Peruke on halvempi menettää kuin koko päivän kalastusrauha.

Ahven

Ahvenjigauksessa 0,10 mm kuitu riittää kaikkeen. Se kantaa kuusi kiloa, ja Suomen ennätysahven painaa alle kolme. Ohut siima antaa kevyen jigipään laskeutua hitaasti, ja hidas lasku on ahvenella se hetki jolloin isku tulee.

Perukkeeksi 0,22 mm fluorocarbon. Se ei ole kestävyyden takia, vaan koska ahven kalastaa usein kivikossa ja simpukkapohjalla, jotka nirhaavat kuitusiiman poikki muutamassa heitossa.

Kuha

Kuha vaatii paksumman siiman kahdesta syystä. Kalat ovat isompia, ja kuhaa haetaan syvältä painavilla jigipäillä. 20 gramman jigi 12 metrissä rasittaa siimaa toisella tavalla kuin 5 gramman jigi kolmessa metrissä.

Kuhan suussa on hankaavat hampaat ja kitalaen luupinta. Alle 0,28 mm fluoro naarmuuntuu jo yhdestä kunnon kalasta. Tarkista peruke sormella jokaisen kuhan jälkeen: jos tunnet karheutta, vaihda se.

Hauki

Hauki ei kuulu tähän taulukkoon vahingossa. Se iskee kuhajigiin joka kesä, ja hampaat leikkaavat 0,35 mm fluoron poikki sekunnissa. Tarkemmat jigivalinnat ja perukeratkaisut löytyvät hauen kalastuksen oppaasta.

03Mitä peruke oikeasti tekee

Peruke ei ole tapa saada lisää kalaa. Se on tapa olla menettämättä niitä. Neljä tehtävää:

Hankauskestävyys. Kuitusiima on punottua kuitua ja se nirhaantuu kiveen ja simpukkaan hämmästyttävän nopeasti. Fluorocarbon on yksi monofilamentti ja kestää raapimista moninkertaisesti.

Näkymättömyys. Fluorocarbonin taitekerroin on lähellä veden taitekerrointa. Kirkkaassa vedessä ero näkyy, sameassa ei. Painostetuilla ahvenvesillä tämä on oikea etu.

Iskunvaimennus. Kuitu ei jousta lainkaan. Jos vavan kärki on jäykkä ja siima jäykkä, kuhan pehmeä suu repeää. Puoli metriä fluoroa antaa juuri sen verran periksi että koukku pysyy.

Uppoavuus. Fluorocarbon uppoaa, kuitu ei. Perukkeen paino auttaa jigia laskeutumaan pystysuoraan eikä lipsumaan sivuun.

04Perukkeen pituus tilanteen mukaan

Ei ole yhtä oikeaa pituutta. Perukkeen pituus riippuu siitä, mistä uhka tulee: kalan silmästä, pohjan kivistä vai vavan kärjestä.

Jos peruke on yli metrin, solmu tulee kelalle jokaisella heitolla. Silloin liitossolmun täytyy olla ohut ja siisti, koska muuten se osuu vavan renkaisiin ja heitto katkeaa kesken. Tähän on yksi oikea ratkaisu, FG-solmu.

05Milloin tarvitset teräsperukkeen

Sääntö on yksinkertainen. Jos vedessä on haukea ja jigisi on yli 7 cm, käytä teräs tai titaaniperuketta. Suomessa se tarkoittaa käytännössä kaikkia järviä.

Moni kuhajigaaja kieltäytyy teräksestä, koska se muuttaa jigin uintia ja säikäyttää nirson kuhan. Tässä on perää, mutta ero on pienempi kuin luullaan, jos valitset oikean materiaalin:

1. Titaanivaijeri 7 kg on halkaisijaltaan noin 0,25 mm ja pysyy suorana. Se ei kierry mutkalle kuten halpa monisäikeinen teräs.
2. Nikkelititaani palautuu muotoonsa hauen puraisun jälkeen, joten yksi peruke kestää koko kauden.
3. Pituudeksi riittää 25 cm. Hauki ei ota jigia metrin päästä, se ottaa sen suuhunsa ja hampaat ovat 15 cm sisällä.

Jos et halua terästä, kompromissi on 0,50 mm fluorocarbon. Se ei kestä isoa haukea, mutta se selviää kilon hauen puraisusta usein ehjänä. Alle 0,40 mm fluoro on hauelle pelkkä lahja.

Kevyessä ahvenjigauksessa terästä ei tarvita. Mikrojigi on niin pieni ettei se yleensä kiinnosta isoa haukea, ja teräsperuke tappaisi 2 gramman jigin liikkeen kokonaan. Tarkemmin tästä kertoo mikrojigauksen opas.

06Kolme solmua jotka riittävät jigaajalle

Solmuja on satoja. Jigaaja tarvitsee kolme.

FG-solmu vaiheittain

FG-solmu ei ole varsinainen solmu vaan punos. Kuitusiima kietoutuu fluorocarbonin ympärille ja kiristyy sitä tiukemmin mitä kovemmin vedät. Se on ohuin liitos, joten se on ainoa järkevä valinta jos peruke on yli 70 cm ja kulkee renkaiden läpi.

1. Pujota fluorocarbonperuke vapaan ja kiristä kuitusiima jännitykseen, esimerkiksi vapa kainalossa.
2. Aseta fluoro poikittain kuidun päälle ja kierrä kuitua vuorotellen fluoron yli ja ali, kaksi kierrosta kerrallaan.
3. Tee 20 kierrosparia. Pidä kierrokset tiiviisti vieretysten, ei päällekkäin.
4. Lukitse punos kolmella puolisolmulla kuitusiiman vapaalla päällä fluoron ympäri.
5. Kiristä hitaasti ja katkaise ylimääräiset päät noin 2 mm mittaan.
6. Vedä liitos kerran kunnolla kiinni ennen kalastusta. Jos se luistaa, tee uusi.

Palomar jigipäähän

Palomar on nopein hyvä solmu ja se toimii sekä jigipäähän että drop shot -koukkuun.

1. Taita perukkeen päähän noin 15 cm lenkki.
2. Pujota lenkki koukun silmän läpi.
3. Tee lenkillä ja siimalla yksi tavallinen puolisolmu, älä kiristä.
4. Vie lenkki koukun yli kokonaan.
5. Kostuta ja kiristä vetämällä molemmista päistä yhtä aikaa.
6. Katkaise vapaa pää 2 mm mittaan.

Jos haluat jigin kääntyvän vapaasti silmän ympäri, käytä palomarin sijaan lenkkisolmua. Ero näkyy erityisesti kevyillä jigipäillä, joissa jäykkä solmu tappaa pyrstön liikkeen. Muut käyttökelpoiset solmut käydään läpi kalastussolmujen oppaassa, ja jigin fyysinen asennus koukkuun on oma juttunsa jigin kiinnityksessä.

07Viisi yleistä virhettä

Peruke on liian paksu. 0,50 mm fluoro ahvenjigin edessä tappaa 5 gramman jigin liikkeen kokonaan. Fluoro on jäykkää, ja jäykkyys kasvaa nopeammin kuin halkaisija.

Perukkeen vaihtoa lykätään. Fluoro naarmuuntuu. Naarmuuntunut fluoro katkeaa noin puolella nimellislujuudestaan. Vedä peruke sormien välistä joka tunti ja vaihda heti kun tunnet karheutta.

Kuitusiima on vanhaa. Kuitu ei rispaannu näkyvästi, mutta UV ja hiekka syövät sitä. Käännä siima kelalla toisin päin kauden puolivälissä ja vaihda kokonaan noin 60 kalastuspäivän jälkeen.

Solmu jätetään kostuttamatta. Kuivana kiristetty solmu palaa kitkasta ja menettää kolmanneksen lujuudestaan. Sylki riittää.

Kelalle kelataan liikaa siimaa. Kuitu ei painu kelalle tiiviisti kuten nylon. Jätä kelalle 2 mm reunaa, muuten saat tuulipesän joka kolmas heitto. Kelavalinnasta lisää jigivavan ja kelan oppaassa.

08Käytännön kokoonpano kolmelle tilanteelle

Ahvenreissu rannalta: 0,10 mm kuitu, 60 cm 0,22 mm fluorocarbon, FG-solmu liitokseen, palomar jigipäähän. Toimii 3 ja 12 gramman jigipäillä.

Kuhavertikaali veneestä: 0,15 mm kuitu, 50 cm 0,35 mm fluorocarbon, albright liitokseen koska solmu ei kulje renkaiden läpi. Vaihda peruke joka toinen kalastuspäivä.

Sekavesi jossa voi tulla mitä vain: 0,13 mm kuitu, 60 cm 0,30 mm fluorocarbon ja sen perään 25 cm titaania 7 kg. Menetät muutaman ahveniskun mutta et menetä jigia hauelle.

09Usein kysyttyä