Hauen kalastus jigillä: paikat, koot ja turvallinen käsittely

Hauki on Suomen helpoin peto aloittaa ja vaikein hallita kunnolla. Keväällä se löytyy 1-3 metrin matalikoilta heti jäiden lähdöstä, syksyllä isot yksilöt siirtyvät 4-10 metriin. Jigi on tehokkain viehe molemmissa tilanteissa, mutta hauelle jigi on isompi kuin kuhalle: 12-25 senttiä on normaali kokoluokka. Teräs tai titaaniperuke on pakollinen jokaisella heitolla, koska hauen hampaat katkaisevat kuidun ja fluorocarbonin sekunnissa.

01Hauki lajina

Hauki elää koko Suomessa, järvissä, joissa ja murtovedessä aina Perämeren pohjukkaa ja Lapin latvavesiä myöten. Se on väijyjä, ei ajometsästäjä. Hauki asettuu kasvillisuuden, kiven tai pohjanmuodon suojaan ja iskee ohi kulkevaan saaliiseen lyhyellä räjähdyksellä.

Tämä yksi tosiasia määrää koko hauen kalastuksen. Hauki ei etsi saalista pitkältä matkalta, joten viehe pitää viedä sen viereen. Käytännössä se tarkoittaa tarkkaa heittokalastusta rakenteisiin, ei laajaa haravointia keskeltä selkää.

Naaraat kasvavat huomattavasti koiraita isommiksi. Kaikki yli neljän kilon hauet ovat käytännössä naaraita, ja ne ovat kannan tuottavin osa. Tämä kannattaa pitää mielessä, kun päättää, mitä ottaa mukaan.

02Hauen kalastus keväällä

Kevät on hauen paras kausi määrällisesti. Kalat ovat matalassa, tiheässä ja helposti löydettävissä.

Kutu ja sen ajoitus

Hauki kutee ensimmäisenä petokaloista, käytännössä heti jäiden lähdettyä. Kutu käynnistyy jo 4-9 asteen vedessä, kun kuha odottaa vielä 12 astetta. Etelä-Suomessa hauen kutu osuu tyypillisesti huhtikuulle, Keski-Suomessa huhtikuun lopulle ja toukokuun alkuun ja Pohjois-Suomessa toukokuun loppuun.

Kutupaikat ovat hyvin matalia: 0,3-1 metriä vettä, vanhaa kasvillisuutta, tulvaniittyjä, ruoikon reunoja ja pienten purojen suita. Mäti tarttuu kasvien varsiin.

Kudun aikana hauki ei juuri syö. Heti kudun jälkeen alkaa vuoden voimakkain syöntijakso, joka kestää tyypillisesti 2-4 viikkoa. Se on kevään paras ikkuna.

Mistä hauki löytyy keväällä

Etsi lämmintä ja matalaa vettä. Sama sääntö kuin kuhalla, mutta hauella vielä matalammalta.

• Tuulensuojaiset pohjoisrannan lahdet, joihin aurinko paistaa suoraan. Tumma muta tai turvepohja lämpiää nopeimmin.
• Ruoikon ja kaislikon ulkoreuna, jossa vettä on 1-3 metriä. Tämä on kevään varmin yksittäinen paikkatyyppi.
• Vanhat kaislan tyngät ja kelluvat kasvilautat, joiden alla on varjoa.
• Purojen ja ojien suut, joista tulee lämmintä sulamisvettä.
• Laiturien, kivien ja kaatuneiden puiden vierustat.

Nyrkkisääntö: jos näet kevään ensimmäiset vihreät kasvinversot, olet oikealla paikalla. Hauki seuraa kasvillisuutta.

Pohjois-Suomessa koko aikataulu siirtyy noin 3-4 viikkoa myöhemmäksi.

03Hauen jigaus

Jigi on hauelle erinomainen viehe kolmesta syystä. Se laskeutuu, ja hauki iskee erittäin usein juuri laskuvaiheessa. Sen nopeutta voi säätää nollaan asti, mikä ratkaisee kylmän veden ongelman. Ja sen koko voi olla suuri ilman että viehe muuttuu heittokelvottomaksi.

Jigikoko: isompi kuin luulet

Yleisin aloittelijan virhe on liian pieni jigi. Hauki syö säännöllisesti 20-30 senttisiä saaliskaloja, joten 20 senttinen kumikala ei ole liioittelua vaan normaali valinta.

Käytännön kokoluokat:

• 12-15 cm: kevään kylmä vesi ja päivät, jolloin kala on nirso. Tuottaa myös isoja ahvenia ja kuhia sivusaaliina.
• 15-20 cm: yleiskoko, joka toimii koko avovesikauden. Jos ostat vain yhden koon, ota tämä.
• 20-25 cm: syksyn isojen haukien koko sekä sameiden vesien valinta. Karsii pienet yksilöt pois.
• Yli 25 cm: erikoistapaus. Tuottaa harvoin mutta isoa.

Jigipäät ja koukut

Hauelle jigipään koukun pitää olla järeä. Ohut ahvenkoukku suoristuu ison hauen suussa. Käytä 4/0 tai 6/0 kokoluokan koukkuja isoissa jigeissä.

Offset-koukku on hyvä valinta kasvillisuudessa, koska koukun kärki piiloutuu kumiin eikä tartu kaisloihin. Avoin jigipää iskee paremmin, mutta vaatii puhtaan pohjan.

Kelluva jigi eli kumikala, jonka runko kelluu, pysyy pohjaa vasten pystyasennossa tauon aikana. Tämä on tehokas temppu, kun hauki on passiivinen: viehe seisoo pohjassa kuin ruokaileva kala ja pysyy näkyvissä pitkään.

Painonvalinnan yleinen logiikka ja jigipäiden mallierot käydään läpi artikkelissa jigipäät ja painon valinta.

Tekniikka

Perusrytmi on yksinkertainen. Heitä, anna jigin laskeutua pohjaan siima juuri kireänä, nosta vavankärjellä 30-60 senttiä ja anna laskeutua takaisin. Kelaa löysä pois laskun aikana.

Suurin osa oteista tulee laskuvaiheessa, ja hauen otti tuntuu usein vain siltä, että siima pysähtyy tai kevenee. Iske heti, kun jokin muuttuu.

Kylmässä kevätvedessä pidennä taukoja selvästi. Kolmen tai viiden sekunnin tauko pohjassa on täysin normaali huhtikuussa. Kesällä ja alkusyksyllä rytmi voi olla huomattavasti nopeampi, ja tasainen kelaus välillä nykäisten toimii hyvin.

Kasvillisuuden reunalla kannattaa heittää reunan suuntaisesti, ei kohtisuoraan siihen. Silloin viehe pysyy tuottavalla vyöhykkeellä koko vedon ajan.

Värit

Hauki näkee hyvin ja reagoi kontrastiin. Toimiva perusjako:

• Kirkas vesi: luonnolliset sävyt, ahvenkuvio, valkoinen, hopea, ruskeanvihreä.
• Sameahko vesi: keltainen, oranssi, punainen ja mustan kanssa yhdistetyt kuviot.
• Hyvin samea tai tumma vesi: musta ja kirkas chartreuse. Musta antaa selvimmän siluetin.
• Aurinkoinen päivä matalassa: hillityt värit. Pilvinen päivä: kirkkaammat.

Värilogiikkaa eri olosuhteissa käsitellään tarkemmin artikkelissa jigin värit.

04Peruke on pakollinen

Tämä on hauen kalastuksen ainoa kohta, jossa ei ole harkinnanvaraa. Hauen hampaat leikkaavat kuidun ja ohuen fluorocarbonin välittömästi. Ilman perukkeetta menetät sekä vieheen että usein myös kalan, joka jää uimaan viehe suussaan.

Vaihtoehdot:

• Teräspunosperuke. Halvin ja varmin. Tyypillinen mitta 25-40 senttiä ja vetolujuus 10-20 kiloa. Kestää hampaat, mutta taittuu iskussa helposti ja pitää vaihtaa säännöllisesti.
• Titaaniperuke. Kallein mutta paras. Ei taitu pysyvästi, kestää useita kaloja ja säilyttää muotonsa. Rakennetaan titaanilangasta, kahdesta 0,8-1,2 millimetrin puristusholkista, pyörivästä lukosta ja kutistesukasta.
• Paksu fluorocarbon 0,60-0,90 millimetriä. Näkymättömin ja häiritsee vieheen liikettä vähiten, mutta ei ole hampaanvarma. Kestää yleensä yhden hauen, ei useampaa. Tarkista aina vedon jälkeen sormella, onko peruke naarmuinen.

Käytännön suositus: teräs tai titaani, 30 senttiä, ja tarkistus jokaisen kalan jälkeen. Fluorocarbon on kompromissi, joka toimii vain kirkkaassa vedessä ja nirsoilla kaloilla.

Perukkeen ja pääsiiman liitos kannattaa tehdä pienellä pyörivällä lukolla tai suoraan solmulla, jos peruke on fluorocarbonia. Solmuvaihtoehdot ja niiden kestävyys käydään läpi artikkelissa kalastussolmut.

05Muut vieheet hauelle

Jigi ei ole ainoa vaihtoehto, ja usein kannattaa vaihdella.

• Lusikkauistin. Klassikko, joka toimii erityisen hyvin keväällä ja hitaalla vedolla. Kuusamon mallit ovat vakiovalintoja.
• Jerkbait. Ei omaa liikettä, vaan kalastaja tekee sen vavalla. Toimii, kun hauki haluaa epäsäännöllistä liikettä. Vaatii järeän lyhyen vavan.
• Spinnerbait ja chatterbait. Turvallisia kasvillisuudessa, koska varsi suojaa koukkua. Tärinä toimii sameassa vedessä.
• Pintavieheet. Kesän tehokkain elämys. Toimii heinäkuun ja elokuun aamuina ja iltoina matalilla kasvustoalueilla.
• Vaappu ja uistelu. Suurten selkien ja rannikon menetelmä, jolla katat aluetta nopeasti.

Jigin perusteet ja eri jigityyppien erot käydään läpi artikkelissa mikä on jigi.

06Vapa, kela ja siima

Hauen jigauksessa kalusto saa olla järeämpi kuin ahven- tai kuhakalastuksessa.

• Vapa. 210-240 senttiä, heittopaino 20-60 grammaa isoille jigeille ja 15-40 grammaa yleiskäyttöön. Jäykkä perä ja herkkä kärki.
• Kela. Kelakoko 3000-4000 tai pieni hyrräkela. Jarrun pitää toimia tasaisesti.
• Siima. Kuitusiima 0,15-0,23 millimetriä eli noin 12-20 kiloa. Kuitu antaa suoran otintunnon ja riittävän iskuvoiman isoon jigiin.
• Peruke. Katso edellinen osio.

Haavi on hauen kalastuksessa käytännössä pakollinen. Kumipäällysteinen verkko on paras, koska koukut eivät takerru siihen ja se vahingoittaa kalan limakerrosta vähemmän. Haavin ja muiden varusteiden valinta käydään läpi artikkelissa kalastusreppu ja haavi.

07Hauen käsittely ja irrotus turvallisesti

Hauessa on satoja teräviä hampaita ja voimakas kidusrakenne. Väärä ote johtaa joko vammaan tai kalan vahingoittumiseen. Molemmat ovat vältettävissä.

Varusteet, jotka kuuluu olla mukana

• Pitkävartiset pihdit, vähintään 20 senttiä. Näillä irrotat koukun ilman että kätesi menee suuhun.
• Katkaisupihdit. Jos koukku on syvällä tai kiinni kalassa hankalasti, katkaise koukku sen sijaan että repisit sitä.
• Kumipäällysteinen haavi.
• Kalanpitelyhanskat, jos kalastat paljon isoja haukia.

Otteet

Niskaote on nopein ja turvallisin alle kolmen kilon kaloille. Ote otetaan kiduskannen takaa niskasta, ei kidusten sisältä.

Leukaote sopii isommille kaloille. Työnnä sormet leuan alta suun ulkoreunaan, ei hampaiden väliin. Tue aina toisella kädellä kalan vatsaa. Isoa haukea ei saa pitää pystyasennossa pelkästä leuasta, koska se vaurioittaa leukaniveltä ja sisäelimiä.

Kidusten sisään ei mennä koskaan. Kidusrakenne vaurioituu helposti ja verenvuoto on usein kohtalokas.

Vapautus

• Pidä kala vedessä niin pitkään kuin mahdollista ja tee irrotus haavissa veden pinnalla, jos onnistuu.
• Käsittele märillä käsillä, älä kuivilla hanskoilla tai kuivalla veneen pohjalla.
• Irrota koukku kääntämällä sitä sisääntulosuuntaan, älä vedä väkisin.
• Pidä kala ilmassa mahdollisimman lyhyen ajan. Kuvat otetaan valmiiksi mietityllä otteella, ei kokeilemalla.
• Laske kala takaisin veteen pystyasennossa ja pidä kiinni, kunnes se lähtee omin voimin.

08Syksyn isot hauet

Syksy tuottaa vuoden isoimmat hauet. Vesi jäähtyy, ravintokalat parviutuvat ja hauki kerää talvirasvaa. Isot naaraat, jotka ovat olleet kesän syvällä ja passiivisia, alkavat syödä.

Syyskuusta marraskuuhun kalastuksen painopiste siirtyy syvemmälle. Etsi syvänteen reunoja, jyrkkiä pudotuksia ja ravintokalaparvien tuntumaa 4-10 metristä. Kasvillisuus lakastuu, joten matalikot menettävät merkityksensä.

Syksyn ohjeet lyhyesti:

• Nosta jigikoko 18-25 senttiin. Iso kala haluaa ison saaliin.
• Hidasta selvästi, kun vesi menee alle 10 asteen.
• Kalasta pidempiä jaksoja samassa paikassa. Syksyn hauki liikkuu vähemmän kuin keväällä.
• Käytä järeämpää perukkeita ja tarkista ne useammin. Syksyn kalat ovat isompia.

09Säännöt ja vastuullisuus

Hauella ei ole Suomessa valtakunnallista alamittaa eikä rauhoitusaikaa. Kalastusasetus ei aseta hauelle pyyntimittaa.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että sääntöjä ei olisi. Kalatalousalueet ja ELY-keskukset voivat asettaa paikallisia rajoituksia, ja niitä on käytössä esimerkiksi joillakin rannikkoalueilla ja arvokkaissa haukivesissä. Rajoitus voi olla alamitta, ylämitta, saaliskiintiö tai kevätrauhoitus kutuaikana. Tarkista aina vesialuekohtaiset määräykset ennen lähtöä. Lajikohtaiset pyyntimitat ja rauhoitusajat on koottu artikkeliin kalojen alamitat ja rauhoitusajat.

Vapaaehtoiset suositukset, jotka kannattaa omaksua:

• Ota ruoaksi 45-65 senttiset hauet. Ne ovat parasta ruokakalaa ja niissä on vähiten kertyneitä raskasmetalleja.
• Vapauta yli 4 kilon yksilöt. Ne ovat naaraita ja kannan tuottavin osa.
• Vältä matalien kutualueiden kalastusta huhtikuussa.
• Isojen haukien elohopeapitoisuus voi ylittää suositukset. Ruokaviraston ohje on selvä: raskaana olevien ja imettävien ei tulisi syödä haukea ollenkaan. Lapset, nuoret ja hedelmällisessä iässä olevat naiset voivat syödä järvestä tai merestä pyydettyä haukea 1-2 kertaa kuukaudessa. Muulle väestölle ei ole erillistä hauen syöntirajoitusta.

10Usein kysyttyä