Uistimet: näin valitset lusikan, lipan ja kierrevieheen väliltä

Uistin on metalliviehe, joka houkuttelee kalaa välkkeellä ja värähtelyllä. Lusikkauistin heiluu kyljeltä toiselle, lippa eli kierreviehe pyörittää lehteä akselinsa ympäri, ja jerkkilusikka liukuu puolelta toiselle nykäysten välissä. Ero kuuluu kalan kylkiviivassa asti. Alta löydät vertailutaulukon, painot lajeittain ja säännöt värin valintaan.

01Uistin, viehe vai vaappu

Puhekielessä kaikkea siiman päähän laitettavaa kutsutaan uistimeksi. Tarkemmin sanottuna uistin on metalliviehe: lusikka, lippa, jerkkilusikka tai näiden yhdistelmä. Vaappu on muovista tai puusta tehty kalanmuotoinen viehe, jossa on lapa. Jigi on pehmeä muovirunko painotetun koukun päässä.

Ero on käytännöllinen. Uistin toimii omalla painollaan ja omalla muodollaan: se ei tarvitse lapaa uidakseen eikä painopäätä pysyäkseen syvällä. Se on siksi yksinkertaisin viehe, jonka voi antaa aloittelijan käteen. Yksi solmu, tasainen kelaus ja kala tulee. Pehmovieheiden puolelle pääset jutusta mikä on jigi ja lapallisiin vieheisiin jutusta vaaput.

02Neljä uistintyyppiä ja miten ne liikkuvat

Lusikkauistin

Perusuistin. Kaareva metallilevy, jossa on lenkki toisessa päässä ja kolmihaarakoukku toisessa. Vedessä se heiluu kyljeltä toiselle ja välähtää joka käännöksessä. Välke on lusikan pääase: se näkyy kauas ja jäljittelee pakenevan pikkukalan kylkeä.

Lusikan uinti riippuu levyn kaarevuudesta ja paksuudesta. Syvä kaari ja ohut pelti tekevät leveän, laiskan heilunnan, joka toimii hitaassa vedossa ja viileässä vedessä. Litteä ja paksu lusikka kulkee tiukemmin ja kestää kovemman vetonopeuden lähtemättä pyörimään ympäri. Ohutta peltiä sanotaan leijalusikaksi, ja se vajoaa hitaasti lehden lailla, mikä on etu silloin kun kala haluaa hitaan esityksen.

Lusikka on paras yleisuistin hauelle, taimenelle, lohelle ja kirjolohelle. Se heittyy pitkälle painonsa takia ja kestää virtaa.

Lippa eli kierreviehe

Lipassa on suora akseli, jonka ympäri metallilehti pyörii vapaasti. Lehti ei välähdä samalla tavalla kuin lusikka vaan tuottaa jatkuvaa matalataajuista värähtelyä, jonka kala aistii kylkiviivallaan jo ennen kuin näkee vieheen. Siksi lippa toimii sameassa vedessä ja hämärässä paremmin kuin pelkkään kiiltoon nojaava viehe.

Lehden muoto ratkaisee kulmakohdan. Leveä ja pyöreä lehti nousee kauas akselista, pyörii hitaammin ja nostaa vieheen ylös, joten se sopii matalaan. Kapea ja pitkänomainen lehti pyörii tiukasti akselin lähellä, antaa vähemmän vastusta ja pysyy syvemmällä sekä kovemmassa virrassa.

Lippa on ahvenen ja lohikalojen viehe. Se on myös kirkkaasti paras aloittelijan viehe koskeen ja pikkujokeen, koska se alkaa toimia heti kun se liikkuu vettä vasten. Koskikalastuksen paikanluku käydään läpi jutussa koskikalastus.

Henkarilippa eli spinnerbait

Taivutettu metallilanka, jonka yläkaarelle on ripustettu yksi tai kaksi lipanlehteä ja alakaarelle painopää, ylöspäin osoittava yksihaarakoukku ja silikonihame. Lehdet pyörivät hameen yläpuolella, joten koukku kulkee suojassa. Henkarilippa on ainoa uistin, jonka voi vetää kasvillisuuden läpi takertumatta joka heitolla.

Käyttökohde on selvä: hauki ja iso ahven ruovikossa, kaislikossa ja hukkuneen puuston seassa. Kaksi lehteä tuottaa enemmän nostetta ja värähtelyä, yksi lehti antaa syvemmän kulun.

Jerkkilusikka

Iso, paksu ja usein hieman epäsymmetrinen lusikka, jota ei kelata tasaisesti vaan nykäistään vavalla ja annetaan liukua sivulle. Liikerata on saksiva: viehe lähtee vuoroin oikealle ja vasemmalle ja pysähtyy nykäysten väliin. Isku tulee lähes aina pysähdyksen aikana.

Tämä on hauen viehe ja vaatii oman kaluston, koska paino on tyypillisesti 40 grammasta ylöspäin. Tekniikka on sama kuin muovijerkeillä, ja se käydään läpi jutussa jerkkikalastus.

03Painot ja koot lajeittain

Uistimen koko valitaan kahdesta suunnasta: kalan koosta ja siitä, kuinka syvälle ja kuinka kauas viehe pitää saada. Painava uistin heittyy pitkälle ja pysyy syvällä mutta vaatii nopeamman vedon, jotta se ei kaadu kyljelleen.

Lippojen koot merkitään yleensä numeroin 0 ja 5 välillä, ja numero kasvaa lehden koon mukana. Massa on kevyimmissä malleissa muutamia grammoja ja isoimmissa kymmenien grammojen luokkaa. Lusikat merkitään useimmiten suoraan grammoina tai sentteinä.

Kokoluokat ovat suuntaa antavia. Sama 10 gramman lusikka voi olla oikea koko rantahauelle ja liian iso kirkkaan lammen kirjolohelle. Lue laji ja vesi ensin, valitse koko sen jälkeen.

04Väri ja pinta

Uistimen pinta on tärkeämpi kuin maalattu väri, koska metalli heijastaa valoa ja maali ei. Nyrkkisääntö on yksinkertainen: mitä enemmän valoa on, sitä vähemmän kiiltoa tarvitaan.

Hopea, kupari ja kulta

Hopea eli nikkeli ja alpakka heijastavat kylmää, sinertävää valoa. Ne toimivat kirkkaassa vedessä ja kirkkaassa säässä, kun valoa on runsaasti ja pikkukalan kylki näyttää hopealta.

Kupari heijastaa lämmintä punaruskeaa valoa ja pärjää humuksisessa, teenruskeassa suomalaisessa järvivedessä paremmin kuin hopea. Kupari on aliarvostettu väri juuri siksi, että useimmat vetemme ovat ruskeita eivätkä kirkkaita.

Kulta ja messinki ovat näiden välissä. Ne ovat vahva valinta pilviselle päivälle, aamuun ja iltaan sekä keväälle, jolloin valo on kellertävää.

Fluoresoivat ja maalatut pinnat

Fluoresoivat värit eivät heijasta valoa vaan muuttavat sen aallonpituutta, joten ne näkyvät silloinkin kun kiillolle ei ole tarpeeksi valoa. Keltainen, oranssi ja chartreuse ovat vahvimmat sameaan veteen ja hämärään. Punainen katoaa syvyydessä ensimmäisenä ja muuttuu jo muutamassa metrissä harmaaksi, joten sitä kannattaa käyttää tehostepisteenä eikä koko vieheen värinä.

Hyvin sameassa vedessä matta ja tumma pinta voi voittaa kiiltävän. Tumma siluetti erottuu valoa vasten selvemmin kuin sekava kiilto, joka hajoaa hiukkasiin.

05Vetotekniikka ja nopeus

Heittokalastus rannalta

Perusveto on tasainen kelaus juuri sillä nopeudella, jolla viehe alkaa toimia. Se selvitetään katsomalla: laske uistin veteen jalkojesi eteen ja kelaa. Kun lipan lehti pyörii tasaisesti tai lusikka heiluu ilman että se kaatuu ympäri, olet oikeassa nopeudessa. Vasta sitten kannattaa heittää.

Tasainen kelaus toimii, mutta muutos toimii paremmin. Pysäytä keloitus sekunniksi joka viidennen kierroksen kohdalla. Uistin kallistuu, välähtää eri kulmasta ja vajoaa. Suurin osa iskuista tulee juuri siihen hetkeen, kun viehe lähtee uudelleen liikkeelle.

Laskeutumisaika on toinen säädin. Anna uistimen vajota laskien sekunteja ennen kuin aloitat kelaamisen. Yksi lisäsekunti vastaa karkeasti puolta metriä lisää syvyyttä kevyellä uistimella.

Vetouistelu veneellä

Uistelussa nopeus on pääsäädin, koska siima on koko ajan kireällä. Lusikat ja lipat kestävät hitaan vedon paremmin kuin useimmat vaaput, joten ne ovat vahvoja kylmässä vedessä ja kevätuistelussa. Tyypillinen haarukka on hidas kävelyvauhti, ja säätö tehdään aina veden lämpötilan mukaan: kylmässä hitaammin, lämpimässä nopeammin.

Uistimen syvyyttä säädetään siimapituudella, painovälineillä ja siiman paksuudella. Vetouistelun perusteet ja vaijerien käyttö käydään läpi jutussa vetouistelu.

Kierteen esto

Lippa ja lusikka kiertävät siimaa. Kierre kertyy huomaamatta ja purkautuu solmuina heiton aikana. Kolme korjausta riittää: käytä laadukasta lukkoa ja kiertopidintä uistimen ja siiman välissä, älä kelaa liian nopeasti, ja tarkista peruke muutaman tunnin välein. Solmut ja perukkeen rakenne käydään läpi jutussa kalastussolmut.

06Milloin uistin voittaa jigin

Jigi on syrjäyttänyt uistimen monessa tilanteessa, mutta ei kaikissa. Uistin on parempi valinta silloin kun:

Kalastat liikkuvaa kalaa ja etsit sitä nopeasti. Uistin kulkee tasaisella syvyydellä ja kattaa vettä nopeammin kuin pohjaa koputteleva jigi. Isolla tuntemattomalla alueella uistin löytää parven nopeammin.

Vesi on sameaa tai valoa on vähän. Pyörivä lippa tuottaa jatkuvaa värähtelyä, jonka kala löytää ilman näköhavaintoa. Jigin liike on hiljaisempi.

Kalastat virrassa. Uistin toimii vastavirtaan vedettynä ilman että sinun tarvitsee tehdä mitään. Jigi vaatii virrassa jatkuvaa pohjatunnon hakemista.

Kalastat rannalta ja tarvitset heittopituutta. Kompakti metalliviehe heittyy pidemmälle kuin saman painoinen jigi, jonka runko jarruttaa lentoa.

Kalastaja on aloittelija tai lapsi. Uistimessa ei ole väärää tekniikkaa. Se toimii, kun se liikkuu.

Jigi voittaa taas silloin, kun kala on pohjalla, passiivinen tai syvällä, ja kun esitys pitää saada hitaaksi. Nämä tilanteet ovat kuhajigauksen arkea.

07Perusvalikoima, joka riittää oikeasti

Kymmenen uistinta kattaa suomalaisen makean veden kalastuksen kohtuullisesti.

Kaksi lippaa kokoa 2 ahvenelle, toinen hopeana ja toinen kuparina. Kaksi lippaa kokoa 3 taimenelle ja isolle ahvenelle. Kaksi lusikkaa 10 gramman kieppeillä kirjolohelle ja taimenelle. Kaksi lusikkaa 18-25 grammaa hauelle. Yksi ohut leijalusikka kylmään veteen. Yksi henkarilippa kasvillisuuteen.

Osta samaa toimivaa mallia kaksi kappaletta. Uistimet jäävät kiviin ja puihin, ja päivä loppuu lyhyeen, jos ainoa toimiva viehe katkeaa ensimmäisellä tunnilla.

08Usein kysyttyä