Silakan litkaus: lupavapaa kalastus kaupungin laiturilta
Silakan litkaus on suomalaisen kalastuksen kansanhuvi, joka on kirjattu lakiin. Kalastuslaki nimeää kolme yleiskalastusoikeutta, jotka eivät vaadi lupaa eivätkä maksua: onkimisen, pilkkimisen ja silakan litkauksen. Litkaus on niistä ainoa, joka on sidottu yhteen lajiin, ja se on samalla ainoa merikalastuksen muoto, jonka voi tehdä ilman venettä, ilman lupaa ja ilman syöttiä keskeltä kaupunkia. Keväisin Helsingin, Turun ja muiden rannikkokaupunkien silloilla ja laitureilla seisoo satoja litkaajia. Tämä sivu käy läpi sen, mikä litka on, miksi se toimii, milloin ja missä litkataan, mitä laki sallii ja mitä ei, ja miten silakka käsitellään.
SISÄLLYS · 11 MIN[▾]
01Mikä litka on ja miksi se toimii ilman syöttiä
Litka on pystysuora siimarakennelma, jossa on tasavälein kymmenkunta pientä kiiltävää koukkua ja alimpana paino. Tyypillinen silakkalitka on noin kaksi metriä pitkä.
Litkassa ei käytetä syöttiä. Kiiltävät hopeiset tai kultaiset koukut, usein pienellä helmellä tai höyhenellä varustettuina, muistuttavat eläinplanktonia ja pieniä äyriäisiä, joita silakka syö. Silakka ottaa koukun luullen sitä ravinnoksi.
Tästä seuraa litkauksen erikoisuus: yhdellä nostolla voi tulla useita kaloja. Kun parvi on litkan kohdalla, koukkuihin tarttuu kaksi, kolme tai useampia silakoita yhtä aikaa.
Litka toimii, koska silakka liikkuu tiiviissä parvissa ja syö planktonia. Se ei toimi, jos parvi ei ole paikalla, ja siksi kausi ja paikka ratkaisevat litkauksessa enemmän kuin missään muussa kalastusmuodossa.
02Mitä laki sallii ja mitä ei
Litkauksen lupavapaus on tarkkaan rajattu, ja rajat kannattaa tuntea.
Silakan litkaus on yleiskalastusoikeus. Se ei vaadi valtion kalastonhoitomaksua eikä vesialueen omistajan lupaa. Helsingin kaupungin vesialueiden erityismääräyksissä tämä on kirjattu suoraan: onkiminen, pilkkiminen ja silakanlitkaus eivät vaadi lupaa.
Litkalla saa pyytää vain silakkaa. Tämä on ratkaiseva raja. Jos litkaan kiinnitetään jigi, lusikka tai muu viehe, koko pyydys muuttuu laittomaksi ilman viehekalastukseen tarvittavia lupia. Silakka on ainoa laji, jota litkalla saa pyytää lupavapaasti.
Litka ei ole pitkäsiima. Pitkäsiima on pyydys, johon tarvitaan vesialueen omistajan lupa. Ero on käyttötavassa: litkaa pidetään kädessä ja sillä kalastetaan aktiivisesti, pitkäsiima lasketaan veteen ja jätetään pyytämään. Pyydyskalastuksen luvat on käyty läpi artikkelissa iskukoukku ja pitkäsiima.
Yleiskalastusoikeus ei päde kieltoalueilla. Vaelluskalavesistöjen koski- ja virta-alueilla sekä erikseen määritellyillä kielto- ja rauhoitusalueilla litkauskaan ei ole sallittua. Rajanveto on käyty läpi artikkelissa kalastus ilman lupaa.
| Tilanne | Tarvitaanko lupa | Peruste |
|---|---|---|
| Silakkalitka pelkillä koukuilla | Ei | Yleiskalastusoikeus kalastuslaissa |
| Litka, jossa jigi tai lusikka | Kyllä, kalastonhoitomaksu | Muuttuu viehekalastukseksi |
| Litka kieltoalueella tai koskessa | Ei sallittu | Yleiskalastusoikeus ei päde |
| Muun kalan kuin silakan tavoittelu litkalla | Kyllä | Lupavapaus koskee vain silakkaa |
| Alle 18-vuotias tai 70 täyttänyt | Ei koskaan | Vapautettu kalastonhoitomaksusta muutenkin |
Muikun litkaus sisävesillä on eri asia, ja sitä käsitellään artikkelissa muikun kalastus.
03Kausi: kevät on pääkausi, syksy toinen
Litkaus toimii silloin, kun silakkaparvet hakeutuvat rannikolle kutemaan.
Kevät on selvästi pääkausi. Kevätkutuinen silakka nousee matalaan rannikolle huhti-toukokuussa, ja parhaimmillaan kausi on toukokuussa. Kevätkutuisia silakoita on selvästi enemmän kuin syyskutuisia.
Syksy on toinen kausi. Osa silakasta kutee syksyllä, ja parvet tulevat rannikolle syys-lokakuussa. Syyskausi on lyhyempi ja epävarmempi, mutta silloin silakka on usein isompaa ja rasvaisempaa.
| Aika | Tilanne | Litkaus |
|---|---|---|
| Huhtikuu | Parvet lähestyvät rannikkoa | Kausi alkaa, epätasaista |
| Toukokuu | Kutuhuippu matalassa | Paras kuukausi |
| Kesäkuu | Kutu ohi, parvet hajaantuvat | Hiipuu nopeasti |
| Heinä-elokuu | Silakka ulompana ja syvemmällä | Ei käytännössä |
| Syys-lokakuu | Syyskutuiset parvet tulevat | Toinen kausi, isompi kala |
| Marraskuu eteenpäin | Parvet syvällä | Ei käytännössä |
Kauden sisällä vuorokaudenaika vaikuttaa. Aamu ja ilta ovat parhaat, mutta kutuaikaan silakkaa saa myös keskellä päivää. Parvien liike on arvaamatonta: samalla laiturilla voi olla aamulla ruuhka ja iltapäivällä tyhjää.
04Paikat: sillat, laiturit ja aallonmurtajat
Litkaus on rantakalastusta, ja parhaat paikat ovat rakenteita, joilta yltää syvään veteen.
Sillat ovat klassisia litkauspaikkoja, koska niiden alla on usein virtaava salmi, joka ohjaa parvia. Helsingin Lauttasaaren silta on tunnetuin esimerkki, ja siellä silakkaa saadaan sekä keväällä että syksyllä.
Satamalaiturit ja aallonmurtajat antavat pääsyn syvään veteen heti rannasta. Silakka viihtyy kutuaikaan rakenteiden tuntumassa.
Salmet ja kapeikot keskittävät parvien liikkeen. Jos kaupungissa on kapea salmi, jonka yli menee kävelysilta, se kannattaa tarkistaa.
Paikan valinnassa on yksinkertainen sääntö: mene sinne, missä muutkin ovat. Litkaajat kerääntyvät paikkoihin, joissa parvi on, ja ruuhkainen laituri on luotettavampi merkki kuin mikään kartta. Kaupunkikohtaisia paikkoja käsitellään artikkeleissa Kalastus Helsingissä ja Kalastus Turussa.
05Kalusto ja tekniikka
Litkauskalusto on kevyt ja halpa. Se on yksi syy lajin suosioon.
| Osa | Suositus | Miksi |
|---|---|---|
| Vapa | 2,4-3,3 m, kevyt tai keskikevyt | Pitkä vapa auttaa laskemaan litkan sillalta |
| Kela | Pieni avokela, suolankestävä | Merivesi syövyttää |
| Pääsiima | 0,20-0,25 mm monofiili | Riittää, silakka on pieni |
| Litka | Valmis silakkalitka, 8-12 koukkua, koukkukoko 8-12 | Valmislitka on halpa ja toimiva |
| Paino | 20-40 g, litkan alapäähän | Pitää litkan pystyssä virrassa |
| Ämpäri | Kannellinen | Saalis ja veden vaihto |
Tekniikka on yksinkertainen:
- Laske litka pohjaan asti ja nosta se puoli metriä ylös.
- Nykäise vapaa kevyesti ylös ja anna litkan laskeutua. Toista rauhallisesti.
- Kun tuntuu tärinää tai nykäisyjä, odota muutama sekunti. Useampi silakka ehtii tarttua.
- Nosta tasaisesti. Älä iske rajusti, koska silakan suu on pehmeä ja koukut repeävät irti.
- Irrota kalat nopeasti ja laske litka takaisin. Parvi ei odota.
Syvyys on tärkein muuttuja. Jos pohjasta ei tule, nosta litkaa metri kerrallaan ylöspäin. Silakkaparvi voi olla missä tahansa syvyydessä pinnan ja pohjan välillä, ja se liikkuu.
Yleisemmän pystykalastuksen tekniikkaa käsitellään artikkelissa talvikalastus, jossa sama nykivä liike on kuvattu pilkin näkökulmasta.
06Silakan käsittely
Silakka on herkkä kala, ja sen käsittely ratkaisee sen, onko saalis syömäkelpoista.
Pidä saalis kylmänä heti. Silakka pilaantuu nopeasti lämpimässä. Ämpäri jäillä tai kylmälaukku on litkaajan tärkein varuste toukokuun auringossa.
Perkaa nopeasti. Silakka perataan vetämällä pää ja sisälmykset pois yhdellä liikkeellä. Isommasta silakasta voi irrottaa selkärangan, jolloin siitä tulee perhosfile.
Silakka ei vaadi suomustamista. Suomut irtoavat käsittelyssä itsestään.
Käyttö on monipuolista. Paistettu silakka, savustettu silakka ja etikkasilakka ovat perinteisiä. Silakkapihvit tehdään perhosfileistä. Savustus on käyty läpi artikkelissa kalan savustus ja kylmäketjun hoito artikkelissa saaliin käsittely.
Silakkaa koskee Ruokaviraston syöntisuositus dioksiinipitoisuuden takia. Suositukset koskevat erityisesti isoa silakkaa ja tiettyjä väestöryhmiä, ja ne kannattaa lukea Ruokaviraston sivulta.
07Litkaus lasten kanssa
Litkaus on paras mahdollinen tapa viedä lapsi merelle kalaan.
Syitä on kolme. Lupaa ei tarvita, joten mukaan voi lähteä hetken mielijohteesta. Saalista tulee paljon, kun parvi on paikalla, ja lapsi saa nostaa useita kaloja kerralla. Paikka on turvallinen ja lähellä, koska litkataan kaupungin laitureilta ja silloilta.
Turvallisuus vaatii kaksi asiaa: kelluntaliivi lapselle laiturilla ja lyhyt vapa, jonka lapsi hallitsee. Ensimmäisen kalareissun järjestämistä käsitellään artikkelissa kalastus lasten kanssa.
08Yleisimmät virheet litkauksessa
Vieheen lisääminen litkaan. Jigi tai lusikka litkassa tekee koko pyydyksestä laittoman ilman lupia. Pelkät koukut ovat lupavapaita.
Väärä kausi. Litkaus toimii kutuaikaan keväällä ja rajallisesti syksyllä. Heinäkuussa laiturilla seisominen on turhaa.
Raju isku. Silakan suu on pehmeä. Tasainen nosto pitää kalan koukussa, rajun iskun jälkeen koukku on tyhjä.
Väärä syvyys. Parvi voi olla missä tahansa pinnan ja pohjan välillä. Jos ei tule, vaihda syvyyttä ennen kuin vaihdat paikkaa.
Saaliin pitäminen lämpimässä. Silakka pilaantuu nopeasti. Jäät ämpäriin ennen kuin ensimmäinen kala nousee.
Yksin seisominen tyhjällä laiturilla. Litkaajat ovat siellä missä kala on. Ruuhka on merkki, ei haitta.
09Usein kysyttyä
Tarvitseeko silakan litkaukseen luvan?
Ei tarvitse. Silakan litkaus on kalastuslaissa yleiskalastusoikeus onkimisen ja pilkkimisen rinnalla, joten se ei vaadi valtion kalastonhoitomaksua eikä vesialueen omistajan lupaa. Lupavapaus koskee kuitenkin vain silakkaa ja vain pelkillä koukuilla varustettua litkaa. Kieltoalueilla ja vaelluskalavesistöjen virta-alueilla yleiskalastusoikeus ei päde.
Saako litkaan laittaa jigin tai lusikan?
Ei, jos haluaa pysyä lupavapaana. Jos litkaan kiinnitetään jigi, lusikka tai muu viehe, koko pyydys muuttuu viehekalastukseksi ja vaatii kalastonhoitomaksun 18-69-vuotiaalta. Silakka on ainoa laji, jota litkalla saa pyytää lupavapaasti, ja lupavapaus perustuu nimenomaan siihen, että litkassa on vain kiiltäviä koukkuja ilman viehettä.
Milloin silakkaa litkataan?
Keväällä huhti-toukokuussa, kun kevätkutuinen silakka nousee matalaan rannikolle kutemaan. Toukokuu on paras kuukausi. Syys-lokakuussa on toinen, lyhyempi kausi, kun syyskutuiset parvet tulevat rannikolle. Syksyn silakka on usein isompaa ja rasvaisempaa. Kesällä ja talvella silakka on ulompana ja syvemmällä eikä litkaus käytännössä toimi.
Miksi litkassa ei tarvita syöttiä?
Koska kiiltävät hopeiset tai kultaiset koukut, usein pienellä helmellä tai höyhenellä varustettuina, muistuttavat eläinplanktonia ja pieniä äyriäisiä, joita silakka syö. Silakka ottaa koukun luullen sitä ravinnoksi. Tämän vuoksi litkaus toimii vain, kun parvi on paikalla ja syö aktiivisesti, ja siksi kausi ja paikka ratkaisevat enemmän kuin väline.
Missä Helsingissä litkataan silakkaa?
Lauttasaaren silta on tunnetuin ja perinteisin paikka, ja siellä silakkaa saadaan sekä keväällä että syksyllä. Yleisesti parhaita paikkoja ovat sillat, joiden alla on virtaava salmi, sekä satamalaiturit ja aallonmurtajat, joilta yltää syvään veteen. Käytännön sääntö on mennä sinne, missä muut litkaajat jo ovat, koska ruuhka on luotettavin merkki parvesta.
Millainen kalusto litkaukseen tarvitaan?
Kevyt ja halpa. Noin kolmen metrin vapa, pieni suolankestävä avokela, 0,20-0,25 millin monofiilisiima, valmis silakkalitka 8-12 koukulla ja 20-40 gramman paino litkan alapäähän. Lisäksi kannellinen ämpäri jäillä saaliille. Koko kalusto maksaa murto-osan siitä, mitä mikään muu kalastusmuoto vaatii.
Miten litkalla kalastetaan?
Litka lasketaan pohjaan ja nostetaan puoli metriä ylös. Vapaa nykäistään kevyesti ylös ja litkan annetaan laskeutua, ja tätä toistetaan rauhallisesti. Kun tuntuu tärinää, odotetaan muutama sekunti, jotta useampi silakka ehtii tarttua, ja nostetaan tasaisesti. Jos kalaa ei tule, syvyyttä vaihdetaan metri kerrallaan ennen kuin vaihdetaan paikkaa.
Miksi silakka irtoaa koukusta nostettaessa?
Koska isku tai nosto oli liian raju. Silakan suu on pehmeä ja pienet koukut repeävät siitä helposti. Oikea tapa on tasainen nosto ilman erillistä iskua. Toinen yleinen syy on liian pitkä odotus tärinän jälkeen: silakka ehtii riuhtoa itsensä irti, jos litkaa pidetään paikallaan liian kauan sen jälkeen kun kalat ovat tarttuneet.
Miten silakka käsitellään laiturilla?
Kylmänä ja nopeasti. Silakka pilaantuu lämpimässä nopeammin kuin useimmat kalat, joten ämpärissä pitää olla jäitä ennen kuin ensimmäinen kala nousee. Perkaus tehdään vetämällä pää ja sisälmykset pois yhdellä liikkeellä, ja suomustamista ei tarvita. Isommasta silakasta voi irrottaa selkärangan perhosfileeksi silakkapihvejä varten.
Sopiiko litkaus lapsille?
Erittäin hyvin, ja se on yksi parhaista tavoista viedä lapsi kalaan. Lupaa ei tarvita, saalista tulee paljon kun parvi on paikalla, ja lapsi saa nostaa useita kaloja kerralla. Paikat ovat kaupungin laitureita ja siltoja, joten matka on lyhyt. Turvallisuuteen riittää kelluntaliivi laiturilla ja lyhyt vapa, jota lapsi hallitsee itse.