Iskukoukku ja pitkäsiima: koukkupyynti hauelle ja mateelle

Koukkupyynti on vanhinta suomalaista kalastusta. Iskukoukku ja pitkäsiima pyytävät silloin, kun itse olet muualla: yöllä, pakkasella ja silloin kun vapakalastus ei houkuta. Välineet ovat halvat ja tekniikka opitaan yhdessä illassa, mutta luvat ja pyydysmerkinnät on hoidettava kuntoon ennen ensimmäistäkään koukkua. Tämä sivu käy läpi molempien pyydysten rakenteen, syötit, laskemisen, koennan sekä säännöt.

01Mitä koukkupyynti on

Koukkupyynti tarkoittaa seisovilla koukkupyydyksillä kalastamista. Pyydys viritetään, jätetään pyytämään ja koetaan myöhemmin. Kaksi yleisintä välinettä ovat iskukoukku ja pitkäsiima.

Iskukoukku on jousikuormitteinen yksittäinen koukkupyydys. Kun kala tarttuu syöttiin ja laukaisee virityksen, jousi napsauttaa koukun kalan leukaan. Iskukoukku on ennen kaikkea talvipyydys, joka lasketaan jään läpi hauelle ja mateelle.

Pitkäsiima on pitkä selkäsiima, johon on kiinnitetty tapseja eli lyhyitä perukkeita muutaman metrin välein. Jokaisen tapsin päässä on syötitetty koukku. Koukkuja on tyypillisesti paristakymmenestä sataan. Pitkäsiima on avovesipyydys, joka lasketaan veneestä illalla ja koetaan aamulla.

Molemmat ovat passiivisia pyydyksiä. Se tekee niistä tehokkaita mutta asettaa myös vastuun: pyydykset on koettava riittävän usein, jotta saalis ei kärsi turhaan eikä pilaannu.

02Luvat, koukkumäärät ja pyydysmerkinnät

Koukkupyynti ei kuulu yleiskalastusoikeuksiin. Pelkällä kalastonhoitomaksulla saa kalastaa yhdellä vavalla ja vieheellä, ja ilmaiseksi saa onkia ja pilkkiä. Se mitä ilman lupia saa tehdä, on koottu artikkeliin kalastus ilman lupaa.

Iskukoukut ja pitkäsiima ovat seisovia pyydyksiä, joten sääntö on sama kuin katiskalla ja verkolla.

1. Vesialueen omistajan lupa tarvitaan aina, iästä riippumatta. Luvan myy osakaskunta, kalatalousalue tai yksityinen omistaja, ja pyydysluvat myydään yleensä pyydysyksiköittäin.
2. Kalastonhoitomaksu on maksettava, jos olet 18 ja 69 vuoden väliltä. Maksun yksityiskohdat löydät artikkelista kalastonhoitomaksu.
3. Koukkumäärä on rajattu lupaehdoissa. Monilla vesialueilla pitkäsiiman enimmäismäärä on 100 koukkua siimaa kohden, ja iskukoukkuja saa usein pitää pyynnissä vain lupaehtojen salliman määrän, tyypillisesti muutamasta kymmeneen. Rajat vaihtelevat vesialueittain, joten tarkista oman lupa-alueesi ehdot aina ennen pyyntiä.

Pyydysmerkintä on laissa säädetty velvollisuus. Pyydys on merkittävä niin, että sen sijainnin näkee selvästi, ja merkintään on liitettävä pyydyksen asettajan nimi ja yhteystiedot sekä vesialueen omistajan vaatima pyydysmerkki. Jäältä pyydettäessä käytetään pystyyn nousevaa merkkisalkoa, joka erottuu hangesta. Avovedessä käytetään kohoa tai lippusalkoa, ja vilkkailla vesiliikennealueilla vaatimukset ovat tiukemmat. Sama merkintälogiikka koskee kaikkia seisovia pyydyksiä, ja kokonaisuus on käyty läpi artikkelissa katiska- ja verkkokalastusluvat.

Muista myös rauhoitusajat ja alamitat. Koukkuun voi tarttua rauhoitettu tai alamittainen kala, ja se on vapautettava heti. Voimassa olevat mitat löydät artikkelista kalojen alamitat ja rauhoitusajat.

03Iskukoukku hauelle

Iskukoukku on talvisen haukipyynnin klassikko. Pyydys viritetään avantoon ja syöttikala jätetään houkuttelemaan. Kun hauki ottaa syötin, jousi iskee koukun kiinni ja kala jää siimaan odottamaan kokijaa.

Viritys ja syvyys

Iskukoukku viritetään avannon päälle asetettavaan keppiin tai salkoon. Keppiin sidotaan vahva siima, siimaan iskukoukku laukaisimestaan ja koukkuun syöttikala. Viritys kannattaa testata kädellä ennen laskua: jousen pitää laueta selvästi mutta ei herkimmästä kosketuksesta, ettei pikkukala laukaise sitä turhaan.

Syvyys ratkaisee talvella paljon. Hauki saalistaa talvella usein välivedessä, tyypillisesti 2 ja 3 metrin välillä jään alapinnasta, vaikka pohjaan olisi matkaa enemmän. Syötti lasketaan siis väliveteen, ei pohjaan. Parhaita paikkoja ovat karikkojen reunustat, syvien kaislikkorantojen edustat ja muut paikat, joista haukea saa avovedelläkin. Hauen paikat ja käsittely käydään tarkemmin läpi artikkelissa hauen kalastus.

Syötit

Syötiksi käy kuollut särki, kuore, silakka, muikku, pieni ahven tai kiiski. Syöttikala asetetaan koukkuun niin, että se riippuu luonnollisessa asennossa. Syötti on vaihdettava vähintään parin päivän välein, koska nahistunut syötti pyytää selvästi huonommin. Pakastettu syöttikala toimii, kunhan se ei ole hajonnut sulaessaan.

Syöttikala lopetetaan aina ennen käyttöä. Vuoden 2024 alussa voimaan tullut eläinten hyvinvointilaki edellyttää, että pyydetty kala lopetetaan mahdollisimman nopeasti, joten elävää syöttikalaa ei enää voi käyttää. Tarkista lisäksi vesialueen paikalliset ehdot, äläkä koskaan tuo syöttikalaa toisesta vesistöstä tautiriskin takia. Syöttien säännöt ja säilytys on käyty läpi artikkelissa syötit ja syöttimadot.

04Iskukoukku mateelle

Made on koukkupyynnin toinen pääkohde, ja sen kausi on keskellä kovinta talvea. Made kutee tammikuun ja helmikuun vaihteen tienoilla ja liikkuu silloin matalilla sora- ja hiekkapohjilla. Tämä on mateen koukkupyynnin paras aika.

Mateen pyynnissä koukku lasketaan pohjaan asti tai aivan pohjan tuntumaan, toisin kuin hauella. Made on pohjakala, joka etsii ravintonsa hajuaistilla pimeässä. Syötiksi käy kuollut syöttikala, kalanpala tai mätitaikinan tapaiset hajusyötit. Koukut viritetään illalla, koska made liikkuu yöllä, ja koetaan aamulla.

Paikkavalinnassa kannattaa suosia matalia kovapohjaisia särkkiä, niemien jatkeita ja jokisuiden edustoja. Kutuaikana made voi olla vain metrin tai kahden vedessä. Sama pyynti onnistuu myös ilman jousellista iskukoukkua tavallisella pohjaan lasketulla koukkusiimalla, jota kutsutaan madekoukuksi. Lajin elintavat, syötit ja pilkintä on käyty kokonaisuudessaan läpi artikkelissa mateen kalastus.

05Pitkäsiiman rakentaminen

Valmiita pitkäsiimoja myydään kalastustarvikeliikkeissä, mutta moni rakentaa omansa. Rakenne on yksinkertainen.

1. Selkäsiima. Käytä vahvaa monofiilia tai punottua siimaa, pituus tarpeen mukaan 50 metristä muutamaan sataan metriin. Selkäsiiman on kestettävä käsittelyä, joten 0,8 ja 1,5 millimetrin monofiili tai vastaava on hyvä lähtökohta.
2. Tapsit. Sido selkäsiimaan lyhyet perukkeet 3 ja 5 metrin välein. Tapsin pituus on alle metrin, tyypillisesti 30 ja 60 senttimetrin välillä, jotta vierekkäiset tapsit eivät sotkeudu toisiinsa. Tapsi saa olla selkäsiimaa ohuempaa, jolloin kiinni jäänyt koukku katkeaa tapsista eikä vie koko siimaa.
3. Koukut. Sido jokaisen tapsin päähän koukku. Madolle ja pienelle kalapalalle sopii tavallinen pitkävartinen koukku, isolle täkykalalle selvästi järeämpi. Hyvät solmut ovat tässä työssä kaiken perusta, ja ne löydät artikkelista kalastussolmut.
4. Painot ja kohot. Kiinnitä molempiin päihin paino ja pintaan merkkikoho. Pohjasiimassa lisäpainoja laitetaan tarvittaessa keskelle, jotta siima pysyy pohjassa. Välivesipyynnissä tapsien kohdalle voi lisätä pieniä kohoja, jolloin syötit kulkevat vuoroin pohjassa ja pinnassa.
5. Säilytys. Kelaa siima laudalle, kelalle tai siimalaatikkoon niin, että koukut kiinnittyvät järjestyksessä laatikon reunaan. Sotkeutunut pitkäsiima on surkea tapa aloittaa kalastusilta.

Matosiima ja täkysiima

Pitkäsiimat jaetaan syötin mukaan kahteen tyyppiin. Matosiima syötitetään kastemadoilla, ja se pyytää ahventa, lahnaa ja muuta pohjakalaa. Täkysiima syötitetään kuolleilla kaloilla tai kalapaloilla, ja se pyytää haukea, madetta ja ankeriasta. Samaan siimaan voi hyvin syötittää molempia, jolloin näkee mikä vedessä toimii.

Huomaa ankeriaan tilanne: ankerias on erittäin uhanalainen, ja sen pyyntiä on rajoitettu. Vapauta ankeriaat, ellet ole varmistanut että pyynti on alueella ja ajankohtana sallittua. Voimassa olevat rauhoitusajat ja saalisilmoitusvelvollisuus on koottu artikkeliin ankeriaan kalastus ja rauhoitus.

06Pitkäsiiman lasku ja koenta

1. Valitse paikka. Pohjasiima lasketaan tasaiselle pohjalle syvänteen reunaan, särkän kupeeseen tai lahden suulle. Madolle hyvä syvyys on usein 2 ja 5 metrin välillä, mateelle ja hauelle paikat valitaan lajin mukaan.
2. Laske ilta-aikaan. Yöllä liikkuvat kalat löytävät syötit ja päiväaktiiviset pikkukalat ehtivät ryöstää vähemmän syöttejä.
3. Laske veneestä ankkurista ankkuriin. Pudota ensimmäinen paino ja merkkikoho, souda tai aja hitaasti siiman suuntaan ja anna siiman juosta laatikosta tapsi kerrallaan. Syötitys onnistuu joko etukäteen tai laskun aikana. Kaksi henkeä tekee laskusta selvästi sujuvampaa ja turvallisempaa.
4. Koe aamulla. Nosta siima samasta päästä kuin laskit, irrota saalis ja kerää siima järjestyksessä laatikkoon. Yön yli pyytänyt siima on koettava aamulla, kesähelteellä mieluummin jo aikaisin, koska saalis kärsii lämpimässä vedessä nopeasti.
5. Huolla heti. Huuhdo siima, tarkista tapsit ja teroita tai vaihda tylsyneet koukut. Hyvin huollettu pitkäsiima kestää vuosia.

07Talvi vai kesä

Koukkupyynnin vuosi jakautuu selvästi. Talvi on iskukoukun aikaa: hauki syö koko talven ja made on parhaimmillaan keskitalven kutuaikana. Jäältä pyytäminen on myös käytännöllistä, koska pyydykset saa täsmälleen haluttuun paikkaan ja merkkisalot näkyvät kauas.

Avovesikaudella pitkäsiima on tehokkaimmillaan keväällä ja syksyllä viileässä vedessä. Keskikesällä koukkupyyntiä kannattaa harkita tarkkaan: lämmin vesi pilaa saaliin nopeasti, pikkukalat ryöstävät syötit ja madekin on syömälakossa. Jos kesällä pyydät, koe siima aikaisin aamulla ja laske se riittävän syvälle viileään veteen.

Jään kanssa noudata aina jäätilannetta ja turvavälineitä koskevaa perusvarovaisuutta. Alkutalven ja kevään jäät ovat pettäviä, eikä mikään saalis ole hengen arvoinen.

08Yleisimmät virheet koukkupyynnissä

Ensimmäinen virhe on pyytää ilman vesialueen omistajan lupaa. Koukkupyydykset ovat aina luvanvaraisia, ja merkitsemätön tai luvaton pyydys voidaan ottaa talteen. Lupa maksaa yleensä vain muutamia euroja pyydystä kohden, joten riski ei ole minkään arvoinen.

Toinen virhe on harva koenta. Pyydykseen jäänyt kala kärsii ja saalis pilaantuu, kesällä jopa tunneissa. Jos et pääse kokemaan vuorokauden välein, älä laske pyydyksiä lainkaan.

Kolmas virhe on huono syöttihuolto. Nahistunut mato tai hajonnut syöttikala ei pyydä. Vaihda syötit jokaisella koennalla ja pidä täkykalat kylmässä matkan ajan.

Neljäs virhe on väärä syvyys. Hauen iskukoukku pohjassa ja mateen koukku välivedessä ovat molemmat hukkaan heitettyjä pyyntivuorokausia. Opettele kohdelajin liikkeet ja laske syötti sinne, missä kala on.

Viides virhe on sotkuinen siimanhoito. Pitkäsiima, jonka tapsit ovat kiertyneet selkäsiiman ympärille, pyytää murto-osan kunnossa olevasta. Kelaa siima aina järjestyksessä laatikkoon ja tarkista tapsit joka koennalla.

09Usein kysyttyä