Kalastus Etelä-Pohjanmaalla: Lappajärvi, Kyrönjoki ja Lapuanjoki
Etelä-Pohjanmaa on Suomen vähäjärvisin maakunta, ja siksi se jää kalastuskeskusteluissa väliin. Se on virhe. Maakunnassa on Suomen ainoa meteoriittikraatteriin syntynyt suurjärvi, kaksi pitkää jokea jotka virtaavat lakeuden halki mereen, ja joukko tekojärviä, joiden kalasto on rakennettu tyhjästä. Alueen kalastus poikkeaa Järvi-Suomesta perustavalla tavalla: vesi on rehevämpää, jokien osuus on suurempi, ja happamat sulfaattimaat vaikuttavat siihen, mitä missäkin joessa elää. Tämä sivu käy läpi Lappajärven, jokivedet, tekojärvet ja lupatarpeen, ja selittää miksi Pohjanmaan jokia kalastetaan eri tavalla kuin muualla.
SISÄLLYS · 11 MIN[▾]
01Miksi Etelä-Pohjanmaa on erilainen kalastusalue
Kolme asiaa tekevät maakunnasta poikkeuksellisen.
Järviä on vähän ja joet ovat pitkiä. Kyrönjoki ja Lapuanjoki virtaavat kumpikin yli sata kilometriä lakeuden halki Pohjanlahteen. Ne ovat maakunnan tärkeimmät kalavedet, ja niiden luonne vaihtelee latvoilta suulle enemmän kuin järvellä koskaan.
Vesi on rehevää ja usein sameaa. Peltovaltainen valuma-alue tuo ravinteita ja kiintoainetta. Se suosii kuhaa, haukea, lahnaa ja särkikaloja ja tekee kirkkaan veden lajeista harvinaisempia.
Happamat sulfaattimaat vaikuttavat jokiin. Pohjanmaan rannikkoalueen maaperässä on sulfidipitoisia kerroksia, jotka kuivatettuina happamoittavat valumavesiä. Kyrönjoki ja Lapuanjoki ovat tunnettuja tästä ilmiöstä, ja happamuuspiikit ovat aiheuttaneet kalakuolemia. Vaikutus näkyy siinä, mitkä lajit missäkin jokijaksossa menestyvät ja miksi kannat voivat vaihdella vuosittain.
Kalastajan kannalta tämä tarkoittaa, että paikallinen tieto on Etelä-Pohjanmaalla arvokkaampaa kuin useimmilla alueilla. Sama joki voi olla erinomainen yhtenä vuonna ja heikko toisena.
02Lappajärvi: kraatterijärvi
Lappajärvi on maakunnan suurin järvi ja geologisesti Suomen erikoisin. Se on syntynyt meteoriitin törmäyskraatteriin, ja sen pyöreä muoto näkyy kartalta.
| Piirre | Merkitys |
|---|---|
| Pyöreä, avoin allas | Tuuli vaikuttaa, suojaa vähän |
| Syvyyttä keskiosassa | Kuhalle syvänteen reunoja |
| Rehevähkö vesi | Kuha, hauki, ahven, lahna vahvoja |
| Kärnän saari keskellä | Rakennetta ja reunoja |
| Maakunnan tärkein järvi | Vahvin vapakalastuskohde |
Lappajärvi on kuhavesi. Avoin allas, syvänteen reunat ja rehevähkö vesi ovat kuhan kaipaamia, ja järvi on maakunnan tunnetuin kuhakohde. Uistelu kattaa laajat selät, ja vertikaalijigaus toimii reunoilla. Menetelmät ovat artikkeleissa kuhan uistelu ja kuhan jigaus.
Verkkokalastajille Lappajärvi on tunnettu myös siitä, että verkkojen limoittuminen on syksyisin voimakasta. Se on rehevän veden ilmiö, ja se rajoittaa verkkopyyntiä loppukesällä ja alkusyksyllä.
Lappajärven lähellä ovat Evijärvi ja Alajärvi, jotka ovat pienempiä ja matalampia ja tuottavat haukea ja ahventa.
03Kyrönjoki
Kyrönjoki on Etelä-Pohjanmaan pääjoki. Se alkaa Kauhajoen suunnalta, virtaa Ilmajoen ja Seinäjoen kautta ja laskee Vaasan pohjoispuolella Merenkurkkuun.
Joki jakautuu kalastuksellisesti kolmeen osaan.
Yläjuoksu on pienempää ja virtaisampaa vettä, jossa on koskijaksoja. Hauki, ahven ja särkikalat ovat perussaalis, ja koskiin on istutettu taimenta ja kirjolohta.
Keskijuoksu Ilmajoen ja Seinäjoen kohdalla on leveämpää ja hitaampaa. Se on lakeuden jokea: suvantoja, mutkia ja peltorantoja. Kuha, hauki ja lahna ovat vahvoja.
Alajuoksu ja suisto Merenkurkun rannalla on murtoveden ja makean veden kohtaamispaikka. Nousukalat ja merestä nousevat lajit tekevät siitä monipuolisimman osan.
Kyrönjoen kalastusalue kattaa jokea Seinäjoen seudulla, ja lupia myydään jokijaksoittain. Lakeuden jokea kalastetaan eri tavalla kuin koskea: suvantojen syvänteet, mutkien ulkokaarteet ja siltojen pilarit ovat kuhan ja hauen paikkoja. Virtaavan veden lukemista käsitellään artikkelissa koskikalastus.
Suistoa ja Merenkurkun rannikkoa käsitellään artikkelissa Kalastus Pohjanmaan rannikolla.
04Lapuanjoki
Lapuanjoki on Kyrönjoen pohjoinen sisar. Se alkaa Alavuden suunnalta, virtaa Lapuan ja Kauhavan kautta ja laskee Uuteenkaarlepyyhyn Pohjanlahteen.
Joen luonne on samankaltainen kuin Kyrönjoen: lakeuden joki, jossa suvannot ja hitaat jaksot vuorottelevat lyhyiden virtapaikkojen kanssa. Kuha, hauki, ahven ja lahna ovat perussaalis.
Lapuanjoen kalastusalue kattaa jokea Seinäjoen ja Lapuan seudulla. Joessa on myös padottuja jaksoja ja tekojärviä, jotka toimivat järvimäisinä altaina.
Lapuanjoen erityispiirre on Kuortaneenjärvi, joka on joen läpivirtausjärvi. Se on matala ja rehevä, ja se tuottaa haukea ja kuhaa.
Jokivarren kalastus on pitkälti rantakalastusta. Sillat, patojen alapuoliset virtapaikat ja suvantojen rannat ovat saavutettavia ilman venettä.
05Tekojärvet: rakennettu kalasto
Etelä-Pohjanmaa on tekojärvien maakunta. Kyrkösjärvi Seinäjoella, Kalajärvi Peräseinäjoella ja Hirvijärvi ovat tulvasuojelua ja voimataloutta varten rakennettuja altaita, joiden kalasto on syntynyt istutuksista ja jokikannoista.
Tekojärvillä on kalastuksellisesti kolme piirrettä.
Ne ovat matalia ja rehevöityvät nopeasti. Uponnut kasvillisuus ja kannot tarjoavat rakennetta ja kutupaikkoja, ja hauki menestyy.
Vedenkorkeus vaihtelee säännöstelyn mukaan. Kevään ja syksyn vedenkorkeus voi poiketa toisistaan metreillä, mikä siirtää kalan paikkoja.
Kanta on nuori ja usein istutusperäinen. Kuha ja siika on istutettu, ja niiden kanta voi olla hyvä juuri siksi, että kalastuspaine on ollut pieni.
Kyrkösjärvi on Seinäjoen kaupungin lähivesi, ja se on kaupunkilaisen helpoin kohde. Uponneet kannot tekevät siitä haukiveden mutta myös pohjaan tarttuvan vieheen hautausmaan. Vieheen valintaa kannoikkoon käsitellään artikkelissa vaaput.
06Ähtärinjärvi ja maakunnan itäosa
Maakunnan itäosassa Ähtärin ja Alavuden suunnalla maisema muuttuu. Lakeus loppuu, ja alkaa Suomenselän vedenjakajaseutu, jossa on karumpia järviä ja kirkkaampaa vettä.
Ähtärinjärvi on tästä alueesta tärkein. Se on karumpi ja kirkkaampi kuin Lappajärvi, ja sen kalasto on lähempänä Järvi-Suomea: ahven, hauki, kuha, siika ja muikku. Se on myös maakunnan parhaita pilkkivesiä.
Itäosan pienemmät järvet ja lammet ovat osin Metsähallituksen vesiä, ja niihin on omia lupiaan. Erämaisia lampia ja niiden lupia käsitellään artikkelissa Metsähallituksen vuokratuvat.
07Luvat Etelä-Pohjanmaalla
| Kalastustapa | Kalastonhoitomaksu 18-69 v | Muu lupa | Huomiot |
|---|---|---|---|
| Onginta ja pilkintä | Ei | Ei | Ei koski- ja virta-alueilla joissa se on kielletty |
| Yksi vapa ja viehe | Kyllä | Ei useimmilla vesillä | Koskikohteissa kohdelupa |
| Uistelu useammalla vavalla | Kyllä | Kyllä, kalastusalueen tai osakaskunnan lupa | Lappajärvellä oma lupa |
| Jokikalastus lupa-alueella | Kyllä | Kyllä, jokijakson lupa | Kyrönjoki ja Lapuanjoki jaksoittain |
| Verkko ja katiska | Kyllä | Kyllä | Lappajärvellä limoittuminen syksyllä |
Kalastonhoitomaksu on vuonna 2026 47 euroa vuodelta, 16 euroa viikolta ja 6 euroa vuorokaudelta. Kyrönjoen ja Lapuanjoen kalastusalueet myyvät jokijaksojen lupia, ja Lappajärvellä on omat lupansa. Lupatyyppien erot on käyty läpi artikkelissa kalastuslupa Suomessa ja osakaskuntarakenne artikkelissa kalastuskunta ja osakaskunta.
08Vuodenkierto
| Aika | Tilanne | Mihin keskittyä |
|---|---|---|
| Huhti-toukokuu | Kevättulva joissa, jäät lähtevät järviltä | Hauki järvien lahdilta, joet tulvan jälkeen |
| Touko-kesäkuu | Tulva laskee, kuha kutee | Hauki ja ahven, tarkista kuharajoitukset |
| Heinäkuu | Lämmin, rehevä vesi, näkyvyys heikko | Kuha aamuin illoin, lahna pohjaongella |
| Elo-syyskuu | Paras kuhakausi, verkot limoittuvat | Kuha Lappajärveltä ja jokien suvannoista |
| Loka-marraskuu | Kylmenee, vesi kirkastuu | Isot hauet, kuha syvältä |
| Talvi | Jääkausi | Pilkki Ähtärinjärvellä ja Lappajärvellä |
Jokien kevättulva on lakeudella voimakas ja pitkä. Kyrönjoki ja Lapuanjoki nousevat pelloille, ja kalastus alkaa vasta tulvan laskettua. Happamuuspiikit osuvat usein juuri tulvan ja syyssateiden aikaan.
09Yleisimmät virheet Etelä-Pohjanmaalla
Maakunnan sivuuttaminen vähäjärvisenä. Lappajärvi ja kaksi pitkää jokea ovat enemmän kalavettä kuin monen järvimaakunnan tarjonta.
Joen kalastaminen kuin koskea. Lakeuden joki on suvantoa ja mutkaa. Syvänteet, ulkokaarteet ja sillat ovat paikkoja, eivät kosket.
Kirkkaan veden vieheet sameassa vedessä. Rehevä ja samea vesi vaatii värähtelyä ja näkyvyyttä.
Verkkojen lasku Lappajärvelle loppukesällä. Limoittuminen on voimakasta. Vapakalastus on silloin varmempi.
Tekojärven vedenkorkeuden unohtaminen. Säännöstely siirtää kalan paikkoja metreillä. Kevään paikka ei ole syksyn paikka.
Paikallisen tiedon ohittaminen. Happamuus ja vuosivaihtelu tekevät jokien kannoista arvaamattomia. Kysy ennen kuin ajat.
10Usein kysyttyä
Mikä on Etelä-Pohjanmaan paras kalastuskohde?
Lappajärvi. Se on maakunnan suurin järvi, meteoriittikraatteriin syntynyt pyöreä ja avoin allas, jossa on syvänteen reunoja ja rehevähköä vettä. Se on maakunnan tunnetuin kuhakohde, ja se tuottaa myös haukea, ahventa ja lahnaa. Uistelu ja vertikaalijigaus ovat tehokkaimmat menetelmät.
Miksi Lappajärvi on pyöreä?
Koska se on syntynyt meteoriitin törmäyskraatteriin. Lappajärvi on Suomen ainoa kraatteriin syntynyt suurjärvi, ja sen pyöreä muoto näkyy kartalta. Kalastajan kannalta muoto tarkoittaa avointa allasta, jossa tuuli vaikuttaa ja suojaa on vähän, mutta jossa on myös syvänteen reunoja kuhalle.
Mitä Kyrönjoesta saa saaliiksi?
Kuhaa, haukea, ahventa ja lahnaa. Yläjuoksun koskiin on istutettu taimenta ja kirjolohta, keskijuoksun suvannot Ilmajoen ja Seinäjoen kohdalla ovat kuhan ja hauen vettä, ja Merenkurkkuun laskeva suisto tarjoaa monipuolisimman lajiston. Lakeuden jokea kalastetaan suvantojen, ulkokaarteiden ja siltojen kohdalta, ei koskista.
Mitä happamat sulfaattimaat tarkoittavat kalastajalle?
Pohjanmaan rannikkoalueen maaperässä on sulfidipitoisia kerroksia, jotka kuivatettuina happamoittavat valumavesiä. Kyrönjoki ja Lapuanjoki ovat tunnettuja tästä, ja happamuuspiikit ovat aiheuttaneet kalakuolemia. Kalastajalle se tarkoittaa, että jokien kannat vaihtelevat vuosittain ja paikallinen tieto on arvokkaampaa kuin useimmilla alueilla.
Onko Seinäjoella hyviä kalastuspaikkoja?
On. Kyrkösjärvi on kaupungin lähivesi ja helpoin kohde, ja sen uponneet kannot tekevät siitä hyvän haukiveden. Kyrönjoki virtaa kaupungin läpi ja tarjoaa kuhaa ja haukea suvannoista ja siltojen kohdalta. Lapuanjoki on lyhyen ajomatkan päässä. Molempien jokien kalastusalueet myyvät jokijaksojen lupia Seinäjoen seudulla.
Miksi Lappajärven verkot limoittuvat?
Koska vesi on rehevähköä ja loppukesän levätuotanto tarttuu verkkoihin. Ilmiö on voimakas erityisesti alkusyksyllä, ja se on rehevien järvien yleinen ongelma. Verkkokalastajan kannattaa Lappajärvellä keskittyä kevääseen ja myöhäissyksyyn, ja loppukesällä vapakalastus on varmempi vaihtoehto.
Mitä tekojärvet ovat ja kannattaako niillä kalastaa?
Kyrkösjärvi, Kalajärvi ja Hirvijärvi ovat tulvasuojelua ja voimataloutta varten rakennettuja altaita, joiden kalasto on syntynyt istutuksista ja jokikannoista. Ne ovat matalia, rehevöityvät nopeasti ja tarjoavat uponneen kasvillisuuden ja kantojen ansiosta hyvän hauen elinympäristön. Vedenkorkeus vaihtelee säännöstelyn mukaan, mikä siirtää kalan paikkoja.
Onko Etelä-Pohjanmaalla kirkkaita järviä?
Maakunnan itäosassa Ähtärin ja Alavuden suunnalla Suomenselän vedenjakajaseudulla on karumpia ja kirkkaampia järviä. Ähtärinjärvi on niistä tärkein, ja sen kalasto on lähempänä Järvi-Suomea: ahven, hauki, kuha, siika ja muikku. Se on myös maakunnan parhaita pilkkivesiä. Lakeuden puolella vesi on rehevää ja sameaa.
Milloin Etelä-Pohjanmaan joissa kannattaa kalastaa?
Kevättulvan laskettua kesäkuussa ja erityisesti elo-syyskuussa, jolloin kuha syö parhaiten ja vesi on vakaa. Kevättulva on lakeudella voimakas ja pitkä, ja joet nousevat pelloille huhti-toukokuussa, jolloin kalastus ei onnistu. Happamuuspiikit osuvat usein tulvan ja syyssateiden aikaan, jolloin kala on passiivista.
Mistä Etelä-Pohjanmaan kalastusluvat ostetaan?
Kyrönjoen ja Lapuanjoen kalastusalueet myyvät jokijaksojen lupia, Lappajärvellä on omat lupansa, ja osakaskuntien lupia myydään sähköisissä lupakaupoissa. Kalastonhoitomaksu maksetaan valtion lupakanavien kautta, ja se on vuonna 2026 47 euroa vuodelta, 16 euroa viikolta ja 6 euroa vuorokaudelta. Itäosan Metsähallituksen vesiin on omat lupansa.