Kalastus Pohjanmaan rannikolla: Merenkurkku, Vaasa ja Kokkola

Pohjanmaan rannikko on Suomen matalinta merta. Merenkurkussa Suomen ja Ruotsin väli kapenee alle sadaksi kilometriksi, ja pohja on siellä niin ylhäällä, että saaria syntyy lisää koko ajan. Maa kohoaa noin sentin kolmessa vuodessa, ja se muuttaa kalapaikkoja ihmisiän aikana. Kalastajalle tämä tarkoittaa vettä, joka on lämmintä, matalaa ja vähäsuolaista, ja jossa makean veden lajit kuten ahven ja hauki menestyvät poikkeuksellisen hyvin. Tämä sivu käy läpi Merenkurkun ja Perämeren eteläosan vedet, niiden lajit, sääntöjen erityispiirteet ja sen, mitä matalassa meressä kannattaa tehdä toisin.

01Miksi matala meri kalastaa eri tavalla

Pohjanmaan rannikon vesi on kolmella tavalla erilaista kuin Suomenlahden tai Saaristomeren.

Se on matalaa. Merenkurkun saaristossa syvyys on laajoilla alueilla alle kymmenen metriä. Vene pohjaa siellä missä kartta ei sitä lupaa, ja pohjan muodot muuttuvat maankohoamisen myötä.

Se on vähäsuolaista. Perämerta kohti mentäessä suolapitoisuus laskee niin alas, että vesi on käytännössä lähes makeaa. Merilajit väistyvät ja järvilajit valtaavat alaa. Ahven, hauki, made ja särkikalat ovat vahvoja.

Se lämpenee ja jäähtyy nopeasti. Matala vesi reagoi säähän voimakkaammin kuin syvä. Kevät alkaa nopeasti ja syksy tulee aikaisin.

Käytännön seuraus on selvä: Pohjanmaan rannikolla kalastetaan käytännössä kuin isolla matalalla järvellä, ei kuin merellä. Kaislikot, kivikot, matalat karit ja lahtien perukat ovat parhaita paikkoja. Syvänteen reunoja etsivä kuhastrategia toimii tällä rannikolla huonommin kuin etelämpänä.

02Merenkurkku ja maankohoaminen

Merenkurkun saaristo on Unescon maailmanperintökohde nimenomaan maankohoamisen takia. Jääkauden jälkeen maankuori nousee yhä, ja Merenkurkussa nousu on Suomen nopeinta, noin kahdeksan millimetriä vuodessa.

Kalastajalle tämä ei ole pelkkä maantieteen kuriositeetti. Se tarkoittaa, että matalikot madaltuvat ja lahdet kuroutuvat umpeen ihmisiän mittakaavassa. Isovanhemman veneväylä voi olla nyt kahlattavissa. Entinen merenlahti voi olla nyt fladana eli kuroutumassa oleva lampi, ja lopulta kluuvijärvi ilman yhteyttä mereen.

Fladat ja kluuvit ovat kalastuksellisesti merkittäviä, koska ne lämpenevät keväällä nopeasti ja toimivat hauen ja ahvenen kutupaikkoina. Ne ovat myös herkkiä ja usein suojeltuja, joten niissä liikkuminen ja kalastaminen voi olla rajoitettua.

03Lajit ja mistä ne haetaan

Ahven on rannikon varmin ja tasaisin saalis. Matalat kivikkokarit tuottavat sitä koko kesän, ja loppukesällä parvet kasvavat. Menetelmiä käsitellään artikkeleissa ahvenen kalastus ja mikrojigaus.

Hauki on toinen tukipilari. Matala ja lämmin vesi kasvattaa haukea hyvin, ja kaislikoiden reunat sekä fladojen suut ovat perusvarmoja paikkoja. Tekniikat ovat artikkelissa hauen kalastus.

Siika on Pohjanmaan rannikon perinteinen arvokala. Karisiika kutee matalilla karikoilla syksyllä, ja pyynti keskittyy siihen aikaan. Verkkopyynnin lisäksi siikaa saadaan heittokalastuksella pienillä vieheillä. Lajin muodot ja pyyntitavat on käyty läpi artikkelissa siian kalastus.

Rannikolta sisämaahan päin alkaa Etelä-Pohjanmaan jokialue, jossa Kyrönjoki ja Lapuanjoki laskevat lakeuden halki tähän samaan mereen. Jokien kalastus, Lappajärvi ja happamien sulfaattimaiden vaikutus on käyty läpi artikkelissa kalastus Etelä-Pohjanmaalla.

04Merenkurkun verkkosäännöissä on alueellinen poikkeus

Siian suojelemiseksi merialueella on rajoitettu tiettyjen silmäkokojen käyttöä verkkopyynnissä. Merenkurkun alueella on tästä alueellinen poikkeus, joka sallii paikallisen karisiian pyynnin tiheämmällä verkolla kuin muualla merialueella.

Poikkeuksen tarkka sisältö, silmäkokorajat ja voimassaoloalue määritellään elinvoimakeskuksen (vuoteen 2025 ELY-keskuksen) päätöksissä, ja ne voivat muuttua. Verkkokalastajan on siis tarkistettava voimassa oleva päätös ennen kautta, ei luotettava muistiin tai naapurin ohjeeseen.

Verkkopyynnin perusteet, silmäkoon valinta ja lupatarve on käyty läpi artikkeleissa verkkokalastus ja katiska- ja verkkokalastusluvat.

05Meritaimen: säännöt ovat tiukat ja ne muuttuivat

Meritaimen on Pohjanmaan rannikon arvokkain vapasaalis, ja sen säännöt ovat merialueella poikkeuksellisen tarkat.

Rasvaevällinen meritaimen on merialueella kokonaan rauhoitettu. Rasvaevällinen kala tulkitaan luonnonkalaksi, ja se palautetaan veteen. Rauhoitus on ollut voimassa vuodesta 2019.

Rasvaeväleikatun meritaimenen alamitta merialueella on 50 senttiä. Istutuskalat merkitään rasvaevä leikkaamalla, jotta ne erottuvat luonnonkalasta. Merkintäkäytäntö tuli voimaan kalastuslain myötä vuonna 2016.

Saalis pitää ilmoittaa. Vuodesta 2025 alkaen meritaimensaalis ilmoitetaan Luonnonvarakeskuksen Omakala-palveluun kahden viikon kuluessa pyynnistä.

Lisäksi jokiin nousevaa taimenta ja lohta koskee syysrauhoitus. Mereen laskevissa joissa ja puroissa lohi ja taimen ovat rauhoitettuja syyskuun alusta marraskuun loppuun, ja tästä on rajattuja poikkeuksia syyskuun alkupäiville ja marraskuun puolenvälin jälkeiselle ajalle. Voimassa olevat mitat ja ajat on koottu artikkeliin kalojen alamitat ja rauhoitusajat, ja lajin pyynti artikkeliin meritaimenen kalastus.

06Luvat rannikolla

Merialueella lupatilanne poikkeaa sisävesistä yhdellä olennaisella tavalla: yleiskalastusoikeudet kattavat merialueella myös viehekalastuksen laajemmin kuin moni luulee, mutta vesialueen omistus ei silti katoa mihinkään.

Kalastonhoitomaksu on vuonna 2026 47 euroa vuodelta, 16 euroa viikolta ja 6 euroa vuorokaudelta. Yksityiskohdat ovat artikkelissa kalastonhoitomaksu.

Rannikolla on lisäksi runsaasti kohdekohtaisia rajoituksia jokisuiden, kutualueiden ja luonnonsuojelualueiden ympärillä. Ne on tarkistettava kartalta ennen reissua, ja aihetta käsitellään artikkelissa kalastusrajoitukset ja kieltoalueet.

07Vuodenkierto Pohjanmaan rannikolla

Perämeri ja Merenkurkku jäätyvät laajemmin ja pidemmäksi ajaksi kuin eteläiset merialueet. Jääkalastuskausi on siis pitkä, mutta merijää on eri asia kuin järvijää: se liikkuu, railoutuu ja ahtautuu. Turvallisuusohjeet ovat artikkelissa talvikalastus.

08Yleisimmät virheet

Meren kalastaminen kuin syvää merta. Pohjanmaan rannikko on matalaa ja vähäsuolaista. Se toimii kuin iso matala järvi. Syvänteen reunoja hakeva strategia tuottaa täällä huonosti.

Karttaan luottaminen matalikoilla. Maankohoaminen muuttaa syvyyksiä jatkuvasti. Vanha kartta on optimistinen. Aja varovasti ja käytä luotainta myös navigointiin.

Rasvaevän tarkistamatta jättäminen. Rasvaevällinen meritaimen on merialueella kokonaan rauhoitettu. Tämä on merialueen tiukin yksittäinen sääntö, ja se koskee jokaista taimenta.

Saalisilmoituksen unohtaminen. Meritaimensaalis ilmoitetaan Omakala-palveluun kahden viikon kuluessa. Velvoite on ollut voimassa vuodesta 2025.

Verkon silmäkoon olettaminen. Merialueen siikaverkkosäännöt ja Merenkurkun alueellinen poikkeus muuttuvat elinvoimakeskuksen päätöksillä. Tarkista voimassa oleva päätös ennen kautta.

09Usein kysyttyä