Kuhan jigaus: veto, peruke ja oikea hetki
Kuhan jigaus on Suomen suosituin tapa hakea kuhaa vavalla, ja se on samalla tekniikka, jota tehdään useimmiten hieman väärin. Jigi lasketaan pohjaan, sitä nostetaan ja lasketaan, ja siinä se. Ero saaliin ja tyhjän illan välillä syntyy kolmesta asiasta, jotka eivät näy vieheen hinnassa: siitä miten jigi laskeutuu, siitä milloin isku tulee ja siitä milloin vedessä ollaan. Tämä sivu keskittyy tekniikkaan. Jigin ja jigipään valintaa, veneessä tapahtuvaa vertikaalia ja kuhaa lajina käsitellään omilla sivuillaan, ja tämä sivu linkittää niihin sen sijaan että toistaisi ne.
SISÄLLYS · 12 MIN[▾]
01Mitä jigauksessa oikeasti tapahtuu
Jigaus on nykivää pohjakalastusta. Jigi lasketaan pohjaan, nostetaan siitä ylös ja annetaan laskeutua takaisin.
Kuhan kannalta ratkaiseva vaihe on laskeutuminen, ei nosto. Nosto herättää kalan huomion ja saa sen lähestymään. Isku tulee lähes aina laskeutumisen aikana tai heti sen jälkeen, kun jigi on juuri koskettanut pohjaa.
Tästä seuraa jigauksen tärkein käytännön sääntö: laskeutumisen pitää tapahtua hallitusti ja siima jännitteisenä. Jos siima päästetään täysin löysäksi, jigi putoaa suoraan alas kuin kivi, kala ehtii ottaa ja päästää irti, eikä isku tunnu kädessä lainkaan.
Oikea tapa on laskea siimaa hallitusti niin, että jigi laskeutuu kaarella ja siimassa on koko ajan kevyt jännite. Silloin isku välittyy kelalle asti.
Vieheen valintaa käsitellään artikkeleissa parhaat kuhajigit ja jigipäät ja painon valinta.
02Perusveto vaihe vaiheelta
- Laske jigi pohjaan. Seuraa siimaa. Kun se löystyy, jigi on pohjassa. Ota löysä pois kelaamalla.
- Nosta vavan kärkeä 30-60 senttiä. Ei rajusti, vaan hallitusti.
- Laske kärki takaisin siimaa seuraten. Tämä on iskuhetki. Pidä kevyt jännite.
- Odota pohjakosketus. Tunne kevyt tömähdys.
- Toista. Jos pohjakosketusta ei tunnu, jigi on liian kevyt tai vene ajautuu liian nopeasti.
Yleisin virhe on kohta kolme. Vapa lasketaan liian nopeasti, siima menee löysäksi ja iskuinformaatio katoaa.
Toinen yleinen virhe on liian suuri nosto. Metrin nosto vie jigin pois kuhan syöntikorkeudelta. Kuha ottaa lähellä pohjaa.
03Iskun tunnistaminen
Kuhan isku ei ole ryöppy. Se on useimmiten yksi seuraavista.
Tömähdys. Selkeä kopsahdus, joka tuntuu kädessä. Helpoin tunnistaa.
Painon katoaminen. Jigi tuntui painavalta ja yhtäkkiä se ei tunnu miltään. Kala on ottanut ja noussut ylöspäin, jolloin paino katoaa. Tämä on yleisin kuhan isku ja yleisimmin ohitettu.
Siiman sivuliike. Siima lähtee kulkemaan sivuun laskeutumisen aikana.
Pohjakosketuksen jääminen pois. Odotit tömähdystä, sitä ei tullut. Jigi ei ole pohjassa, koska kala pitää sitä suussaan.
Käytännön ohje: jos jokin tuntuu erilaiselta kuin edellinen veto, iske. Väärä isku ei maksa mitään. Ohitettu isku maksaa kalan.
Isku otetaan lyhyellä ja päättäväisellä nostolla, ei rajulla lyönnillä. Kuhan suu on luinen ja koukun pitää läpäistä se, mutta liian raju isku repii koukun irti pehmeästä kohdasta.
04Peruke ja siima
Kuhan jigauksessa siimarakenne on tekniikan osa, ei varusteyksityiskohta.
| Osa | Suositus | Perustelu |
|---|---|---|
| Pääsiima | Kuitusiima 0,10-0,15 mm | Ei jousta, välittää pohjakosketuksen ja iskun |
| Peruke | Fluorocarbon 0,25-0,35 mm | Näkymätön, kestää kuhan hampaat ja pohjan |
| Perukkeen pituus | 50-120 cm | Pidempi kirkkaassa vedessä, lyhyempi sameassa |
| Liitos | Solmu tai pieni lukko | Solmu kestää paremmin, lukko on nopeampi |
| Teräsperuke | Vain jos haukea on paljon | Vähentää kuhan iskuja selvästi |
Kuitusiima on tässä tekniikassa käytännössä pakollinen. Monofiili joustaa niin paljon, että pohjakosketus katoaa ja iskun voima ei riitä koukun läpäisyyn kymmenen metrin syvyydessä.
Fluorocarbon-peruke ratkaisee kaksi asiaa yhtä aikaa: se on vedessä lähes näkymätön ja se kestää hankausta paremmin kuin kuitusiima. Kuhan hampaat eivät katkaise kuitusiimaa yhtä helposti kuin hauen, mutta pohjakivet katkaisevat.
Teräsperuke on kompromissi. Se estää haukikatkot mutta vähentää kuhan iskuja selvästi, koska kuha on varovainen kala. Jos vesi on tunnettua haukivettä, teräs on perusteltu. Muuten ei.
Siimatyyppien eroja käsitellään artikkeleissa kalastussiimat ja jigisiima ja peruke, solmuja artikkelissa kalastussolmut.
05Jigaus rannalta
Rannalta jigaaminen on eri laji kuin veneestä, ja se on aliarvioitu tapa saada kuhaa ilman venettä.
Ero on kulmassa. Veneestä jigi kulkee pystysuoraan ylös ja alas. Rannalta se kulkee vinosti, ja jokainen veto tuo sitä lähemmäs. Jigi liikkuu siis vaakasuunnassa ja käy läpi useita syvyyksiä yhdellä heitolla.
Tekniikka rannalta:
- Heitä pitkälle ja anna jigin laskeutua pohjaan asti. Laske sekunnit, niin tiedät syvyyden.
- Nosta vavan kärkeä ja anna jigin laskeutua uudelleen.
- Kelaa löysä pois jokaisen laskeutumisen jälkeen.
- Toista, kunnes jigi on rannassa.
Mistä rannalta haetaan. Kuha tulee matalaan hämärän aikaan ja öisin. Parhaat rantapaikat ovat niemenkärjet, salmet, laiturialueet ja kohdat, joissa syvä vesi tulee lähelle rantaa. Sillat ja satamat ovat usein hyviä, koska valo kerää pikkukalaa.
Milloin rannalta kannattaa. Ilta ja yö kesällä ja alkusyksystä. Päivällä kuha on syvällä eikä rantakalastus tuota.
Paikan lukemisen periaatteita käsitellään artikkelissa parhaat kalapaikat.
06Jigaus merellä
Merellä kuhan jigaus toimii samalla tekniikalla mutta kolme asiaa muuttuu.
Suolapitoisuus rajoittaa aluetta. Kuha viihtyy vähäsuolaisessa vedessä. Suomenlahden ja Selkämeren sisemmät osat sekä jokisuistot ovat kuhavettä, uloin saaristo ei.
Vesi on usein kirkkaampaa. Kirkkaassa vedessä kuha on varovaisempi ja yöajan merkitys korostuu. Pidempi peruke ja hillitymmät värit toimivat paremmin.
Virtaus vaikuttaa. Merialueella vesi liikkuu, ja se muuttaa jigin painotarvetta. Sama paikka voi vaatia eri painon eri päivinä.
Merikuhan parhaat paikat ovat väylien laidat, salmet ja jokisuistojen syvänteet, joissa virtaus keskittää ravinnon. Rannikkoalueiden eroja käsitellään artikkeleissa merikalastus rannikolla ja Saaristomeren kalastus.
07Ison kuhan jigaus
Iso kuha käyttäytyy eri tavalla kuin parvikuha, ja sen hakeminen vaatii eri taktiikan.
Iso kuha on yksin tai pienessä ryhmässä. Se ei kulje isoissa parvissa kuten kilon kalat. Luotaimessa se näkyy yksittäisenä isona kaikuna, ei parvena.
Iso kuha on rakenteella. Se hakeutuu selviin kohteisiin: jyrkkiin reunoihin, kiviröykkiöihin, uponneisiin puihin ja kynnyksiin. Tasaisella pohjalla se on harvinainen.
Iso kuha ottaa isomman vieheen. Kymmenen sentin jigi karsii pikkukuhat ja lisää ison kalan osuutta. Se vähentää iskujen määrää mutta kasvattaa keskikokoa.
Iso kuha syö lyhyemmän aikaa. Isot kalat syövät harvemmin ja lyhyemmissä jaksoissa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että ison kalan hakeminen vaatii oikean hetken osumista eikä pitkää tasaista kalastusta.
Vieheen koon vaikutusta käsitellään artikkelissa jigimallit ja jigisetit ja isojen kalojen mittausta artikkelissa suurkalarekisteri.
08Milloin jigata
| Jakso | Kuhan tila | Miten jigata |
|---|---|---|
| Kevät jäiden jälkeen | Nousee matalaan lämpimään | Matalat reunat, kevyt jigi, päiväsaikaan |
| Kutuaika | Kuha kutee, syönti hiljenee | Rajoitukset voimassa monin paikoin |
| Alkukesä kudun jälkeen | Syö toipuakseen | Reunat, hyvä kausi |
| Keskikesä | Kerrostunut vesi, kala syvällä | Yö ja hämärä, syvänteen reuna |
| Elo-lokakuu | Paras kausi, kala syö talvea vasten | Kaikki syvyydet, pitkät jaksot |
| Talvi jään alta | Passiivinen, tiiviissä paikoissa | Jigipilkki, hitaat liikkeet |
Vuorokausirytmi on kuhan jigauksessa yhtä tärkeä kuin paikka. Kuha syö voimakkaimmin hämärässä. Käytännössä tämä tarkoittaa kahta ikkunaa: auringonlaskun ympärillä ja auringonnousun ympärillä, molemmat noin tunnin mittaisia.
Kirkkaassa vedessä ikkuna on kapeampi ja yökalastus tuottavampaa. Sameassa vedessä kuha syö myös päivällä.
Kuhan syöntiaikoja käsitellään tarkemmin artikkelissa milloin kuha syö ja kausivaihtelua artikkeleissa kuhan kalastus keväällä ja kuha syksyllä. Talven jigipilkintä on käyty läpi artikkelissa pilkkiminen jigillä.
09Jigauksen setti
Aloittelijan ei tarvitse ostaa kaikkea. Toimiva kuhajigisetti on suppea.
| Osa | Suositus |
|---|---|
| Vapa | 2,1-2,4 m, heittopaino 10-30 g, nopea toiminta |
| Kela | Koko 2500-3000, kevyt ja tasainen jarru |
| Pääsiima | Kuitu 0,12 mm |
| Peruke | Fluorocarbon 0,30 mm, 80 cm |
| Jigipäät | 7, 10, 14 ja 20 g |
| Jigirungot | 8-12 cm, kolme väriä: valkoinen, koneksi, tumma |
Vapa- ja kelavalintaa käsitellään artikkelissa jigivapa ja kela ja värivalintaa artikkelissa jigin värit. Jigin asennus ja koukutus on käyty läpi artikkelissa jigin asennus.
Painon valinta on tärkein yksittäinen muuttuja. Nyrkkisääntö: valitse kevyin paino, jolla tunnet pohjan. Liian raskas jigi laskeutuu liian nopeasti ja vähentää iskuja, liian kevyt ei tavoita pohjaa lainkaan.
10Yleisimmät virheet kuhan jigauksessa
Siiman päästäminen löysäksi laskeutumisessa. Tämä on ykkösvirhe. Isku tulee laskun aikana, ja löysä siima hävittää sen kokonaan.
Liian suuri nosto. Metrin nosto vie jigin pois kuhan syöntikorkeudelta. 30-60 senttiä riittää.
Liian raskas jigipää. Valitse kevyin paino, jolla tunnet pohjan. Raskas jigi putoaa nopeasti ja kala ei ehdi ottaa.
Monofiilisiima. Se joustaa niin paljon, että pohjakosketus ja isku katoavat syvässä vedessä.
Väärä kellonaika. Kuha syö voimakkaimmin hämärässä. Keskipäivällä kalastaminen kirkkaassa vedessä on ajanhukkaa.
Teräsperuke ilman syytä. Se vähentää kuhan iskuja selvästi. Käytä sitä vain, jos vesi on tunnettua haukivettä.
11Usein kysyttyä
Missä vaiheessa kuha iskee jigiin?
Lähes aina laskeutumisen aikana tai heti sen jälkeen, kun jigi on koskettanut pohjaa. Nosto herättää kalan huomion, mutta isku tulee laskussa. Siksi laskeutumisen pitää tapahtua hallitusti ja siiman on oltava kevyesti jännitteinen. Jos siima päästetään löysäksi, jigi putoaa suoraan alas ja isku ei välity kädelle lainkaan.
Miten kuhan isku tuntuu?
Useimmiten joko selkeänä tömähdyksenä tai painon katoamisena. Painon katoaminen on yleisin ja yleisimmin ohitettu: jigi tuntui painavalta ja yhtäkkiä se ei tunnu miltään, koska kala on ottanut ja noussut ylöspäin. Muita merkkejä ovat siiman sivuliike laskun aikana ja odotetun pohjakosketuksen jääminen pois.
Millainen peruke kuhan jigaukseen?
Fluorocarbon 0,25-0,35 millimetriä, pituus 50-120 senttiä. Fluorocarbon on vedessä lähes näkymätön ja kestää hankausta paremmin kuin kuitusiima. Pidempi peruke toimii kirkkaassa vedessä, lyhyempi sameassa. Teräsperuke kannattaa vain tunnetulla haukivedellä, koska se vähentää varovaisen kuhan iskuja selvästi.
Miksi kuhan jigaukseen tarvitaan kuitusiimaa?
Koska monofiili joustaa. Kymmenen metrin syvyydessä monofiilin venymä hävittää pohjakosketuksen tunteen ja vaimentaa iskun niin, ettei koukku läpäise kuhan luista suuta. Kuitusiima ei jousta käytännössä lainkaan, joten pohja tuntuu ja isku välittyy suoraan. Suositeltava paksuus on 0,10-0,15 millimetriä.
Voiko kuhaa jigata rannalta?
Voi, ja se on aliarvioitu tapa. Rannalta jigi kulkee vinosti ja käy läpi useita syvyyksiä yhdellä heitolla, toisin kuin veneestä jossa liike on pystysuora. Parhaat paikat ovat niemenkärjet, salmet, laiturit ja kohdat joissa syvä vesi tulee lähelle rantaa. Aika on olennainen: kuha tulee matalaan hämärässä ja öisin.
Kuinka paljon jigiä pitää nostaa?
30-60 senttiä riittää. Yleinen virhe on liian suuri nosto: metrin nosto vie jigin pois kuhan syöntikorkeudelta, koska kuha ottaa lähellä pohjaa. Nosto tehdään hallitusti vavan kärjellä, ei rajusti koko vavalla. Nosto herättää kalan huomion, mutta varsinainen työ tehdään laskeutumisessa.
Minkä painoinen jigipää kannattaa valita?
Kevyin paino, jolla tunnet pohjan. Tämä on nyrkkisääntö, joka pätee kaikissa olosuhteissa. Liian raskas jigi laskeutuu liian nopeasti, jolloin kala ei ehdi ottaa. Liian kevyt ei tavoita pohjaa lainkaan tuulessa tai virtauksessa. Perussetissä 7, 10, 14 ja 20 grammaa kattavat valtaosan tilanteista.
Milloin kuhan jigaus tuottaa parhaiten?
Hämärässä, eli noin tunnin ikkunoissa auringonlaskun ja auringonnousun ympärillä. Kausista elokuusta lokakuuhun on paras, koska kuha syö talvea vasten. Kirkkaassa vedessä ikkuna on kapeampi ja yökalastus tuottavampaa. Sameassa vedessä kuha syö myös päivällä, mikä laajentaa käyttökelpoista aikaa selvästi.
Miten iso kuha haetaan?
Isommalla vieheellä ja selvältä rakenteelta. Iso kuha ei kulje isoissa parvissa vaan yksin tai pienessä ryhmässä, ja se hakeutuu jyrkkiin reunoihin, kiviröykkiöihin ja kynnyksiin. Noin kymmenen sentin jigi karsii pikkukuhat ja kasvattaa keskikokoa, vaikka iskujen kokonaismäärä laskee. Iso kala syö myös lyhyemmissä jaksoissa.
Toimiiko kuhan jigaus merellä?
Toimii, mutta vain vähäsuolaisilla alueilla. Suomenlahden ja Selkämeren sisemmät osat sekä jokisuistot ovat kuhavettä, uloin saaristo ei. Merellä vesi on usein kirkkaampaa, joten yöajan merkitys korostuu ja pidempi peruke sekä hillityt värit toimivat paremmin. Virtaus muuttaa myös painotarvetta päivästä toiseen.