Etelä-Suomen kalajärvet: Tuusulanjärvi, Vesijärvi ja muut

Eteläisessä Suomessa asuu puolet maan kalastajista ja järviä on tunnin ajomatkan säteellä kymmeniä. Ongelma ei ole veden puute vaan se, ettei tiedä mistä aloittaa ja mikä lupa mihinkin järveen käy. Tämä sivu käy läpi kahdeksan tunnettua eteläistä kalajärveä yksi kerrallaan: mitä kalaa niissä on, millä luvalla siellä kalastetaan ja mistä veteen pääsee. Lopussa on vertailutaulukko ja kausiohjeet. Yleisen paikanlukutaidon, eli sen miten hyvä kalapaikka tunnistetaan mistä tahansa vedestä, löydät sivulta parhaat kalapaikat.

01Miten eteläisen Suomen järviluvat toimivat

Etelä-Suomen järvillä lupalogiikka on lähes aina sama kolmiportainen ketju. Ymmärrä se kerran, niin osaat selvittää minkä tahansa järven tilanteen muutamassa minuutissa.

Ensimmäinen porras on valtion kalastonhoitomaksu, joka koskee 18 ja 69 vuoden ikäisiä. Vuonna 2026 se maksaa 47 euroa vuodelta, 16 euroa viikolta ja 6 euroa vuorokaudelta. Maksu antaa oikeuden viehekalastukseen yhdellä vavalla, yhdellä vieheellä ja yhdellä kelalla lähes kaikilla järvillä. Onkiminen ja pilkkiminen ovat maksuttomia jokaisenoikeuksia eivätkä vaadi maksua lainkaan.

Toinen porras on alueellinen viehe- tai uistelulupa. Sitä tarvitset, kun haluat vetää useammalla vavalla, eli käytännössä aina kun uistelet. Nämä luvat myy kalatalousalue tai osakaskuntien yhteenliittymä, ja ne koskevat yleensä yhtä järveä tai vesistöreittiä. Lupavalikoima on käyty läpi sivulla viehekalastuslupa.

Kolmas porras on osakaskunnan lupa, jota tarvitaan pyydyskalastukseen, eli verkkoihin, katiskoihin ja rapumertoihin, sekä joillakin järvillä myös rantojen erityisalueille. Nämä ostetaan osakaskunnalta suoraan.

Käytännön nyrkkisääntö: yksi vapa ja kalastonhoitomaksu riittää lähes joka paikkaan, uistelu vaatii aina jotain lisää. Tarkista rajoitukset kalastusrajoitus.fi-palvelusta ennen lähtöä, koska taimenpuroja ja kutualueita on eteläisilläkin järvillä paljon.

02Tuusulanjärvi

Tuusulanjärvi on Keski-Uudenmaan lähikalastuksen selkäranka. Se on matala, rehevä ja lämpenee keväällä nopeasti, mikä tekee siitä kevään ensimmäisen toimivan avovesipaikan pääkaupunkiseudun pohjoispuolella.

Lajit. Hauki, ahven, lahna, särki ja pasuri ovat perusta. Kuha on istutettu laji ja se on vahvistunut järven kunnostustoimien myötä. Ravinteikas vesi kasvattaa hauet nopeasti, ja järvestä nousee säännöllisesti kunnon kaloja etenkin kevätkutuaikaan ja loppusyksystä.

Lupa. Yhden vavan viehekalastukseen riittää valtion kalastonhoitomaksu. Useamman vavan uisteluun tarvitaan alueellinen lupa, ja pyydyspyyntiin osakaskunnan lupa. Tarkista voimassa oleva lupatilanne Tuusulan kunnan ja paikallisten osakaskuntien sivuilta ennen reissua.

Mistä veteen. Järven ympäri kiertää Rantatie, jonka varrelta pääsee useasta kohtaa rantaan. Molemmissa päissä järveä on veneenlaskupaikkoja ja laitureita. Järvi on kapea ja matala, joten se sopii soutuveneelle, kanootille ja kelluntarenkaalle paremmin kuin isolle veneelle.

Vinkki. Matalassa rehevässä vedessä hauki seisoo kasvillisuuden reunassa. Etsi kaislikon ulkoreunaa ja aja sitä pitkin. Kesällä happitilanne heikkenee pohjan lähellä, joten kalat ovat ylempänä kuin luulisi. Hauen paikat ja käsittely on avattu sivulla hauen kalastus.

03Vesijärvi, Lahti

Vesijärvi on eteläisen Suomen tunnetuin kunnostusprojekti ja samalla yksi sen parhaista kuhajärvistä. Lahden ja Hollolan välissä oleva vesi oli 1970-luvulla lähes pilalla, mutta hoitokalastus ja vesiensuojelu palauttivat sen kalastuskuntoon.

Lajit. Kuha on järven tunnusmerkki. Sen lisäksi vedessä on hauki, ahven, siika, muikku, made ja istutettua taimenta. Vesijärvi laskee Vääksyn kanavan kautta Päijänteeseen, mikä pitää kalaston monipuolisena.

Lupa. Järvellä on oma virkistyskalastus- ja viehekalastuslupansa, jota hallinnoi Salpausselän kalatalousalue yhdessä Lahden kaupungin kanssa. Lupa mahdollistaa heitto- ja perhokalastuksen, uistelun ja pilkinnän lupaehdoissa määritellyillä vavoilla. Osta lupa etukäteen ja lue ehdot huolella.

Säännöt. Vesijärvellä on omat, valtakunnallisia tiukemmat alamitat, ja ne poikkeavat Siikasalmen ylä- ja alapuolella. Luonnonvarainen rasvaevällinen taimen on rauhoitettu ja vapautetaan aina, rasvaeväleikattu istukas saa jäädä alamitan täytyttyä. Tarkat luvut ovat luvan ehdoissa ja ne kannattaa lukea joka kaudella.

Mistä veteen. Lahden Vesijärven satama on isoin ja helpoin lähtöpaikka, ja veneenlaskupaikkoja on myös Hollolan ja Asikkalan puolella. Kuhan uistelu keskiselän syvänteillä on järven perustekniikka, ja se on käyty läpi sivulla kuhan kalastus.

04Lohjanjärvi

Lohjanjärvi on Länsi-Uudenmaan iso vesi ja pinta-alaltaan yksi eteläisen Suomen suurimmista. Se on sokkeloinen, saarinen ja paikoin syvä, mikä tekee siitä kunnollisen uistelujärven.

Lajit. Kuha on tärkein saalis, ja järvi on Uudenmaan tunnetuimpia kuhavesiä. Lisäksi vedessä on isoja haukia, ahventa, siikaa, madetta ja lahnaa. Kalkkipitoinen pohja tekee vedestä muihin Uudenmaan järviin verrattuna ravinteikkaan ja tuottoisan.

Lupa. Lohjanjärvellä on yhteislupa-alueita, joiden lupia myydään verkossa ja paikallisilta myyjiltä. Eteläisen Lohjanjärven yhteislupa on venekohtainen, ja lupa määrittää suurimman sallitun vapamäärän veneessä. Luvat myydään keskitetysti verkkopalvelujen kautta sekä Lohjan alueen myyntipisteissä. Karjaanjoen vesistön kalatalousalue kokoaa alueen lupatiedot yhteen paikkaan.

Mistä veteen. Lohjan Aurlahden suunta on lähin ja helpoin, ja veneenlaskupaikkoja on ympäri järveä useissa kunnissa. Järvi on iso, joten tuuliennuste kannattaa katsoa ennen lähtöä.

Vinkki. Sokkeloisella järvellä ero syntyy siitä, että löytää oikean syvyyskäyrän. Kuha nousee kesäiltana selvästi ylemmäs kuin päivällä, ja uistelunopeuden pudottaminen tuottaa usein enemmän kuin vieheen vaihto. Uistelun perusteet on käyty läpi sivulla vetouistelu.

05Hiidenvesi

Hiidenvesi Vihdissä on Lohjanjärven yläpuolinen järvi samassa Karjaanjoen vesistössä. Se on rehevä, sameahko ja matalampi kuin Lohjanjärvi, ja siksi aivan erilainen kalastuskohde.

Lajit. Hauki ja ahven ovat vahvimmat, ja kuhakanta on istutusten ja hoitotoimien myötä kohentunut. Lisäksi vedessä on lahnaa, särkeä ja madetta. Sameassa vedessä värikkäät ja tärisevät vieheet toimivat paremmin kuin luonnonjäljitelmät.

Lupa. Hiidenvesi kuuluu Karjaanjoen vesistön kalatalousalueen lupajärjestelyihin, ja järvelle on oma yhteislupansa uisteluun ja useamman vavan kalastukseen. Yhden vavan viehekalastukseen riittää kalastonhoitomaksu.

Mistä veteen. Vihdin ja Nummelan suunnalla on veneenlaskupaikkoja, ja järven rannoilla on useita yleisiä uimarantoja, joilta pääsee myös rantakalastamaan. Järvi laskee Väänteenjokea pitkin Lohjanjärveen, ja jokisuu on kevään ja syksyn hyvä paikka.

06Pyhäjärvi, kaksi eri järveä samalla nimellä

Pyhäjärvi on Suomen yleisimpiä järvennimiä, ja kalastajalle relevantteja on kaksi.

Säkylän Pyhäjärvi Satakunnassa on maan tuottoisimpia järviä ja merkittävä ammattikalastuksen kohde. Muikku, kuha ja siika ovat sen tunnusmerkit. Järvi on iso, matala ja avoin, joten se antaa kalaa mutta myös rankaisee huonosta säänluvusta. Luvat hoitaa alueen kalatalousalue ja osakaskunnat.

Vihdin ja Karkkilan Pyhäjärvi kuuluu Karjaanjoen vesistöön ja on pääkaupunkiseudulta katsottuna lähikohde. Se on kirkkaampi ja karumpi kuin Hiidenvesi, ja siellä on hauki, ahven, kuha ja siika.

Kun etsit lupaa netistä, laita hakuun aina kunnan nimi järven nimen perään. Pelkkä Pyhäjärvi tuottaa vääriä lupaehtoja, ja väärä lupa on sama kuin ei lupaa lainkaan.

07Kukkia

Kukkia Pälkäneen ja entisen Luopioisten alueella on Hämeen kirkasvetisin iso järvi. Se on saarinen, karu ja kaunis, ja vedenlaatu on selvästi parempi kuin eteläisillä rehevillä järvillä.

Lajit. Kirkkaassa karussa vedessä viihtyvät ahven, hauki, kuha, siika ja made. Muikkua on syvänteissä. Kirkas vesi tarkoittaa, että kalat ovat varovaisia ja kalastus toimii parhaiten aamuhämärissä ja illalla.

Lupa. Järvellä on osakaskuntien yhteislupakäytäntö uisteluun ja pyydyskalastukseen. Yhden vavan viehekalastus onnistuu kalastonhoitomaksulla. Tarkista voimassa oleva yhteislupa alueen kalatalousalueen sivuilta.

Mistä veteen. Veneenlaskupaikkoja on Pälkäneen ja Luopioisten suunnalla, ja järvellä on runsaasti mökkimajoitusta, jonka mukana tulee usein soutuvene. Kukkia on hyvä valinta viikonloppureissulle, jossa kalastus ja saaristossa liikkuminen yhdistyvät.

08Isojärvi

Isojärvi Kuhmoisissa tunnetaan Isojärven kansallispuistosta. Se on karu, kirkas ja kallioinen metsäjärvi, ja alue on Metsähallituksen hallinnassa.

Lajit. Ahven, hauki, made ja siika ovat perusta, ja kirkkaassa vedessä ahvenkalastus on parhaimmillaan. Alueen pikkujärvissä ja lammissa on paikoin myös istutettua kalaa.

Lupa. Kansallispuiston ja valtion vesialueiden osalta luvat ostetaan Eräluvat.fi-palvelusta. Vuoden 2026 alussa Metsähallituksen vapalupa-alueet uudistuivat kokonaan, joten tarkista oman kalapaikkasi aluenumero kartalta. Yksityisvesien osalta lupa tulee osakaskunnalta.

Mistä veteen. Kansallispuiston pysäköintialueilta lähtee polkuja rantoihin ja laavuille, ja alueella on merkittyjä nuotiopaikkoja. Tämä on retkikalastuskohde, ei venekohde: reppu, kevyt vapa ja kävelykengät riittävät.

09Sääksjärvi ja Saarijärvi, yleiset nimet

Sääksjärvi ja Saarijärvi ovat Suomen yleisimpiä järvennimiä, ja niitä on kymmeniä. Hakukoneesta löytyvä lupatieto koskee usein aivan eri järveä kuin se, jonne olet menossa.

Uudellamaalla tunnetuin Sääksjärvi on Hyvinkään ja Nurmijärven rajalla oleva kirkasvetinen harjujärvi, jossa on ahven, hauki, made ja siika. Kirkas vesi ja hiekkapohja tekevät siitä hyvän kesäisen ahvenpaikan ja talvella toimivan pilkkijärven.

Saarijärvi-nimisistä vesistä isoin ja tunnetuin on Keski-Suomen Saarijärven kaupungin järvi Saarijärven reitillä. Se on rehevämpi ja siellä on hauki, ahven, kuha ja lahna.

Kun kalastat tämännimisellä järvellä, tee kaksi asiaa. Selvitä ensin, minkä kunnan alueella järvi on, ja etsi sitten sen kunnan kalatalousalueen sivut. Toiseksi tarkista kalastusrajoitus.fi-palvelusta, onko järvellä tai sen laskupurossa voimassa olevia rajoituksia.

Kanta-Hämeen puolella Vanajaveden reitti on näiden järvien merkittävin naapuri, ja sille on myynnissä koko reitin kattava yhtenäislupa. Reitin osat, kuhan kutuaikainen rajoitus ja luvat on käyty läpi artikkelissa kalastus Vanajalla.

10Milloin näillä järvillä kalastetaan

Kausi jakautuu eteläisessä Suomessa neljään selvään jaksoon.

Kevät huhtikuusta kesäkuuhun. Rehevät järvet, kuten Tuusulanjärvi ja Hiidenvesi, lämpenevät ensin ja antavat kalaa jo silloin kun kirkkaat vedet ovat vielä kylmiä. Hauki on kudun jälkeen matalassa ja syö ahnaasti. Tämä on vuoden helpoin aika aloittelijalle.

Kesä heinäkuusta elokuun alkuun. Lämmin vesi työntää kuhan syvänteisiin ja hauen kasvillisuuteen. Kalastus siirtyy aamuun ja iltaan. Kirkkaat järvet, kuten Kukkia ja Sääksjärvi, ovat tähän aikaan parhaimmillaan hämärässä.

Syksy elokuun lopusta marraskuuhun. Vesi viilenee ja kalat syövät talven varalle. Isot hauet ja kuhat liikkuvat ja ovat helpommin löydettävissä kuin kesällä. Tämä on vuoden paras aika, jos etsit yhtä isoa kalaa.

Talvi joulukuusta maaliskuuhun. Pilkkiminen on maksutonta ja avaa kaikki nämä järvet ilman lupahuolia. Kirkkaat harjujärvet ovat parhaita ahven- ja siikapilkkipaikkoja, rehevät järvet antavat isoja ahvenia syvänteiden reunoilta.

Yksi neuvo yli muiden: älä yritä oppia kahdeksaa järveä yhtä aikaa. Valitse yksi lähin, käy siellä kymmenen kertaa ja opi sen pohjanmuodot ja kalojen liikkeet. Sen jälkeen seuraava järvi aukeaa paljon nopeammin.

11Usein kysyttyä