Lapin jokikalastus: Tornionjoki, Ounasjoki ja erämaajoet

Lappi on Suomen jokikalastuksen sydän. Tornionjoki on Euroopan suurin vapaana virtaava lohijoki, Ounasjoki on suojeltu harjusvesi ja Inarin suunnan erämaajoet tarjoavat kalastusta, jossa lähin tie voi olla päivämatkan päässä. Tämä sivu käy läpi Tornionjoen lohisäännön 2026, muiden jokien luonteen, luvat ja kaudet. Kun tiedät mihin jokeen mikäkin lupa kuuluu, Lapin reissun suunnittelu muuttuu yksinkertaiseksi.

01Tornionjoki, vapaa lohijoki

Tornionjoki ja sen jatke Muonionjoki muodostavat Suomen ja Ruotsin rajajoen, joka virtaa vapaana Kilpisjärven suunnalta Perämereen. Patoja ei ole, ja siksi joessa on Itämeren vahvin luonnonlohikanta. Kesä-heinäkuussa jokeen nousee kymmeniätuhansia lohia, ja niiden perässä joelle nousee kalastajia koko Euroopasta. Rajan yli liikkuvan kannattaa tuntea myös Ruotsin puolen lupajärjestelmä, joka on avattu sivulla kalastus Ruotsissa.

Kuuluisimmat paikat ovat alajuoksun suurkosket. Kukkolankoski ja Matkakoski ovat nimiä, jotka jokainen lohenkalastaja tuntee, ja niiden lisäksi joessa riittää vähemmän kalastettuja niskoja, montut ja suvantoja satojen kilometrien matkalla. Lohen lisäksi joesta saa harjusta, siikaa ja haukea. Kukkolankoskella elää myös perinteinen siian lippous, jota kannattaa jäädä katsomaan vaikka ei itse lippoaisi.

Lohisääntö ja kiintiöt 2026

Suomi ja Ruotsi sopivat Tornionjoen kalastusmääräyksistä vuosittain, ja vuoden 2026 määräykset tulivat voimaan 1.6.2026. Pääkohdat ovat valtioneuvoston tiedotteen mukaan nämä:

Lohenkalastus alkaa 8.6.2026 kello 19.00 ja jatkuu 15.8.2026 asti. Sen jälkeen kalastaa saa vielä 25.8. saakka vieheillä, joissa on väkäsettömät koukut, ja kaikki yli 65 senttimetrin pituiset lohet on silloin vapautettava välittömästi.

Kalastajakohtainen saaliskiintiö on enintään kaksi lohta koko kaudessa. Kun kaksi lohta on otettu, lohenkalastus on omalta osalta lopetettava loppukaudeksi. Veneellä kalastettaessa pyynnissä saa olla enintään neljä vapaa venettä kohden, ja varrellisen nostokoukun käyttö on kielletty.

Säännöt tarkistetaan joka kevät, joten varmista ajantasainen kalastussääntö maa- ja metsätalousministeriön tai suomalais-ruotsalaisen rajajokikomission sivulta ennen kauden alkua. Meritaimenen osalta rajajoella on omat tiukat suojelumääräyksensä, jotka kannattaa lukea samasta lähteestä. Taimenen säännöt koko maan tasolla on avattu artikkelissa taimenen ja lohen kalastus.

Tornionjoen luvat

Rajajoen viehekalastus hoituu Tornion-Muonionjoen yhteisluvalla, joka kattaa Tornionjoen, Muonionjoen ja Könkämäenon lupa-alueen molemmin puolin rajaa. Viime kausina vuorokausilupa on maksanut 20 euroa, viikkolupa 90 euroa ja kausilupa 200 euroa. Alle 15-vuotiaat kalastavat ilman lupaa ja 15 ja 17 vuoden ikäiset saavat luvat puoleen hintaan. Tarkista kuluvan kauden hinnat yhteislupa.com-sivulta, koska ne vahvistetaan vuosittain.

Yhteisluvan lisäksi 18 ja 69 vuoden ikäiset tarvitsevat valtion kalastonhoitomaksun. Sen hinnat ja vapautukset löydät artikkelista kalastonhoitomaksu.

02Muonionjoki ja Äkäsjoki

Muonionjoki on saman rajajoen yläosa ja kuuluu samaan yhteislupaan. Joki on alajuoksua pienempi ja rauhallisempi, ja lohi nousee sinne hieman myöhemmin. Heinäkuun loppu ja elokuun alku ovat Muonion korkeudella usein parasta aikaa.

Äkäsjoki laskee Muonionjokeen Kolarin ja Muonion rajamailla, ja se tunnetaan Ylläksen kupeen taimen- ja harjusjokena. Joki on meritaimenen tärkeää kutualuetta, joten taimenen kalastusta on rajoitettu voimakkaasti ja säännöt on syytä tarkistaa ennen reissua kalastusrajoitus.fi-palvelusta. Harjukselle Äkäsjoki on erinomainen perhovesi, ja tunturimaisema tekee siitä yhden Länsi-Lapin kauneimmista kalastuskohteista.

03Ounasjoki, suojeltu harjusvesi

Ounasjoki on Kemijoen suurin sivujoki ja virtaa vapaana Enontekiöltä Rovaniemelle yli 300 kilometriä. Joki on suojeltu voimalaitosrakentamiselta koskiensuojelulailla, joten se on Etelä-Lapin pisin vapaa jokireitti.

Kalastajalle Ounasjoki on ennen kaikkea harjusjoki. Harjusta on koko matkalla, ja parhaat kosket ovat yläjuoksulla Enontekiön ja Kittilän välillä. Lisäksi joesta saa haukea, ahventa, siikaa ja taimenta. Luvat myyvät paikalliset osakaskunnat ja lupamyyjät, ja yhden vavan viehekalastus onnistuu monin paikoin pelkällä kalastonhoitomaksulla, koska joki ei ole koko matkaltaan vaelluskalavesistön koskialuetta. Koski- ja virta-alueilla lupa-asia on aina tarkistettava erikseen. Harjuksen tekniikat käydään läpi artikkelissa harjuksen kalastus.

04Inarin suunta: Ivalojoki ja Juutuanjoki

Ivalojoki on Suomen kuuluisin kultajoki ja samalla erinomainen harjusvesi. Joki virtaa erämaan läpi Ivaloon ja edelleen Inarijärveen. Metsähallituksella on joella useita vapalupakohteita: Toloskosken ja Appisjokisuun väli, Kutturan alue sekä Lemmenjoen kansallispuiston puoleinen osa. Eräluvat-palvelun mukaan esimerkiksi Kutturan alueen vuorokausilupa maksaa 20 euroa ja alle 18-vuotiailta 10 euroa. Yläjuoksun kohteisiin kuljetaan maastossa kävellen tai veneellä, ja reissu kannattaa suunnitella erävaellukseksi.

Juutuanjoki laskee Inarijärveen Inarin kirkonkylän vieressä. Se on lyhyt mutta voimakas joki, jonka harjukset ovat kookkaita ja johon nousee taimen Inarijärvestä. Metsähallituksen lupakohteita ovat Alakoski ja joen yläosa, ja vuorokausiluvan hinta on Eräluvat-palvelun mukaan 25 euroa aikuiselta. Juutuan vahvuus on saavutettavuus: iso erämainen joki alkaa käytännössä kylän laidalta. Vielä pohjoisempana virtaa Suomen tarkimmin säädelty kalavesi, ja sen tilanne on käyty läpi artikkelissa Tenojoki ja Utsjoki.

05Itä-Lappi: Luttojoki, Naruskajoki, Kitinen ja Kemijoki

Luttojoki saa alkunsa Saariselän tuntureilta ja virtaa Urho Kekkosen kansallispuiston pohjoisosien läpi itään kohti rajaa. Metsähallituksen vapalupa-alue 1545 kattaa jokea rajavyöhykkeeltä Kulasjokisuulle. Kausi on lyhyt, 16.6. alkaen elokuun puoliväliin, ja vuorokausilupa maksaa 20 euroa aikuiselta ja 10 euroa alle 18-vuotiaalta. Saaliina on harjusta, taimenta, siikaa ja haukea. Luttojoki on aito erämaajoki: Raja-Joosepin tien pää on ainoa helppo sisäänkäynti, ja loput kuljetaan jalan.

Naruskajoki virtaa Sallan pohjoisosassa. Se on Itä-Lapin tunnetuimpia harjusjokia, jonka kirkkaassa vedessä perho toimii koko kesän. Alue on harvaan asuttua ja kalastuspaine pientä. Lupatilanne kannattaa tarkistaa Eräluvat-palvelusta ja paikallisilta osakaskunnilta ennen reissua.

Kitinen on Kemijoen latvavesiä Sodankylän suunnalla. Joen alajuoksu on rakennettu voimatalouden käyttöön, mutta latvaosilla ja sivupuroissa riittää harjusta ja taimenta. Padotut osuudet kalastavat parhaiten hauen ja ahvenen vesinä.

Kemijoki on Suomen pisin joki, mutta sen pääuoma on padottu Isohaarasta ylöspäin, eikä lohi pääse nousemaan. Kalastus keskittyy patoaltaisiin, joista saa haukea, ahventa, kuhaa ja istutettua kirjolohta, sekä vapaisiin latvavesiin. Vaelluskalojen palautushankkeet etenevät, mutta toistaiseksi Kemijoki on eri joki kuin vapaa naapurinsa Tornionjoki.

Kemijoen pääuoma ja Rovaniemen seudun vedet ovat oma kokonaisuutensa, koska joki on padottu ja määritelty kalastuslaissa vaelluskalavesistöksi. Sen lupalogiikka, patoaltaat ja koskikohteet on käyty läpi artikkelissa Kemijoen ja Rovaniemen kalastus.

06Luvat ja kausi käytännössä

Lapin jokiluvissa on kolme kerrosta. Ensimmäinen on valtion kalastonhoitomaksu, joka koskee 18 ja 69 vuoden ikäisiä. Toinen on jokikohtainen lupa: rajajoella yhteislupa, Metsähallituksen kohteissa Eräluvat-palvelun vapalupa ja muilla vesillä osakaskunnan lupa. Kolmas kerros ovat erityissäännöt, kuten Tornionjoen lohisääntö ja taimenen rauhoitukset.

Kausi on pohjoisessa lyhyt ja etupainotteinen. Lohi nousee kesäkuussa ja heinäkuussa, harjus syö parhaiten juhannuksesta elokuun loppuun, ja syyskuussa moni erämaakohde on jo hiljainen. Syyskuun alusta harjusta ja taimenta suojaavat monin paikoin kutuajan rajoitukset. Tarkista rajoitukset kalastusrajoitus.fi-palvelusta, ja tee siitä sama rutiini kuin sääennusteen katsomisesta. Rutiini on avattu artikkelissa kalastusrajoitukset.

Varusteissa tärkeintä on liikkuvuus. Kahluuhousut, kevyt vapa harjukselle ja tukevampi lohivapa riittävät lähes kaikkeen. Harjukselle sopii 3 ja 5 luokan perhovapa tai kevyt heittokalusto pienillä lipoilla, lohelle kaksikätinen perhovapa tai tukeva heittovapa 30 ja 60 gramman painoilla. Erämaakohteissa matkat ovat pitkiä, joten pakkaa kevyesti ja varaudu siihen, että lähin kauppa voi olla tunnin ajomatkan päässä. Hyttysverkko ja karkote kuuluvat kesä-heinäkuussa pakkaukseen yhtä varmasti kuin vieherasia.

07Paikallisen vinkit

Ensimmäinen vinkki: älä juokse pelkän lohen perässä. Tornionjoen lohenkalastus on ruuhkaisimmillaan heinäkuussa, mutta samaan aikaan Lapin harjusjoet ovat lähes tyhjiä kalastajista. Kahden lohen kiintiö tekee lohireissusta arpapeliä, harjusreissusta ei.

Toinen vinkki: ajoita rajajoen reissu virtaaman mukaan. Alkukesän tulvalla lohi nousee vauhdilla mutta ottaa huonosti. Kun vesi laskee ja kirkastuu juhannuksen jälkeen, kosket alkavat kalastaa kunnolla.

Kolmas vinkki: hyödynnä yötön yö. Pohjoisessa paras syönti osuu usein iltayöhön ja aamuyöhön, kun valo on matalalla. Keskipäivä on heikointa aikaa kirkkailla vesillä.

Neljäs vinkki: erämaajoilla suunnittele vesipisteet ja kulkureitit etukäteen. Luttojoen ja Ivalojoen yläosien kohteissa ei ole palveluita, ja kännykkäkenttä katoaa. Kerro reittisi jollekulle ja pidä varapäivä ohjelmassa.

Viides vinkki: pohjoisimmasta Lapista on lyhyt ajomatka Jäämerelle, jonka merikalastus ja saaliin vientirajat on käyty läpi sivulla kalastus Norjassa.

Jos Lapin reissu ei vielä tänä vuonna onnistu, lähempänä etelää samaa koskitunnelmaa löytyy Kuusamon ja Hossan vesiltä, ja koko maan kohteet on koottu artikkeliin parhaat kalapaikat.

08Usein kysyttyä