Kemijoen ja Rovaniemen kalastus: luvat, kohteet ja lajit
Kemijoki on Suomen pisin joki, ja Rovaniemi on sen kaupunki. Kalastajan kannalta tämä yhdistelmä on poikkeuksellinen: kaupungin keskustassa kohtaavat kaksi isoa jokea, joista toinen on rakennettu ja toinen vapaa. Kemijoki on padottu voimalaitosportaikoksi, Ounasjoki taas virtaa vapaana koko matkansa. Ne yhtyvät Rovaniemellä, ja siitä alaspäin joki on jälleen rakennettu. Lupapuoli on samasta syystä poikkeuksellisen tarkka, koska Kemijoki on kalastuslaissa määritelty vaelluskalavesistöksi ja se muuttaa sen, mihin kalastonhoitomaksu riittää. Tämä sivu käy läpi Rovaniemen seudun vedet, lajit ja lupalogiikan.
SISÄLLYS · 12 MIN[▾]
01Rakennettu joki ja vapaa joki samassa kaupungissa
Kemijoen pääuoma on padottu useaan voimalaitosportaaseen. Käytännössä joki on ketju patoaltaita, joita erottavat voimalaitokset. Virtaava koski on niissä poikkeus, ei sääntö.
Ounasjoki on eri asia. Se on koskiensuojelun piirissä ja virtaa vapaana. Ounasjoen yläjuoksun kalastusta käsitellään artikkelissa Lapin jokikalastus, ja tämä sivu keskittyy Rovaniemen seutuun ja Kemijoen pääuomaan.
Kalastajalle ero on olennainen. Patoaltaassa kalastetaan kuin järvellä: syvyys, tuuli ja pohjan muodot ratkaisevat, ja vene on hyödyksi. Vapaassa joessa kalastetaan kuin koskessa: virran lukeminen ratkaisee, ja kahlaaminen on osa tekniikkaa.
Voimalaitosten alapuoliset virtapaikat ovat kolmas tyyppi. Ne ovat lyhyitä mutta voimakkaita virta-alueita, joissa vedenkorkeus voi vaihdella nopeasti voimalaitoksen ajon mukaan. Tämä tekee niistä sekä kalaisia että vaarallisia.
02Vaelluskalavesistö muuttaa lupalogiikan
Tämä on Kemijoen tärkein yksittäinen asia, ja se yllättää useimmat.
Kalastuslaissa Kemijoki on määritelty vaelluskalavesistöksi. Sama koskee suurelta osin myös Kitistä. Vaelluskalavesistön koski- ja virta-alueilla kalastonhoitomaksu ei anna oikeutta kalastaa.
Toisin sanoen: se sama 47 euron maksu, joka kattaa yhden vavan viehekalastuksen valtaosalla Suomen vesiä, ei riitä Kemijoen virtapaikoissa. Niihin tarvitaan aina vesialueen omistajan lupa tai kohdekohtainen kalastuslupa.
Patoaltaissa ja suvantoalueilla tilanne on toinen, ja siellä kalastonhoitomaksu voi riittää yhden vavan viehekalastukseen. Raja kulkee siis virta-alueen ja tyynen veden välillä, ei kartan kuntarajoilla.
Sodankylän, Keski- ja Ala-Kemijoen kalastusalueet ovat hakeneet poikkeuksia kalastussäännöksiin, joten tilanne voi vaihdella alueittain ja vuosittain. Käytännön ohje on yksinkertainen: tarkista aina kohteen omat lupaehdot ennen reissua, äläkä oleta kalastonhoitomaksun riittävän.
Vaelluskalavesien rajoituksia yleisemmin käsitellään artikkelissa kalastusrajoitukset ja kieltoalueet ja lupatyyppien eroja artikkelissa kalastuslupa Suomessa.
03Alueet ja niiden luonne
| Kohde | Tyyppi | Vahvimmat lajit | Huomiot |
|---|---|---|---|
| Ounasjoen alaosa ja suu | Vapaa virtavesi | Harjus, taimen, hauki | Suistoalue kaupungin kohdalla |
| Kemijoki Rovaniemen kohdalla | Patoallas ja suvanto | Hauki, ahven, siika | Kaupunkiranta, helppo saavuttaa |
| Vanttauskoski ja yläpuoliset portaat | Voimalaitosaltaat ja virtapaikat | Hauki, ahven, siika, taimen | Vedenkorkeus vaihtelee |
| Raudanjoki | Pienempi sivujoki | Harjus, taimen | Virtavesikohde |
| Ala-Kemijoki Tervolan suuntaan | Rakennettu alajuoksu | Hauki, ahven, siika | Vaelluskalavesistön säännöt |
Rovaniemen kaupunkiranta on aliarvioitu kohde. Jokivarsi on kaupungin läpi kävelymatkan päässä, ja siitä saa haukea ja ahventa ilman venettä. Isot saaliit ovat harvinaisia, mutta kalastukseen pääsee ilman järjestelyjä.
04Lajit ja mistä ne haetaan
Hauki on Kemijoen pääuoman varmin saalis. Se viihtyy patoaltaiden matalissa lahdissa, kasvillisuuden reunoilla ja saarten kupeissa. Heittokalastus ja jerkkaus toimivat, ja tekniikat on käyty läpi artikkeleissa hauen kalastus ja jerkkikalastus.
Harjus on Ounasjoen ja Raudanjoen laji. Se hakeutuu virtaan, kivikkopohjille ja niskoihin. Perhokalastus on tehokkain menetelmä, mutta myös pienet uistimet toimivat. Yksityiskohdat ovat artikkelissa harjuksen kalastus.
Taimen on vaativin ja säädellyin. Rasvaevällisen taimenen rauhoitus, alamitat ja jokikohtaiset syysrauhoitukset vaihtelevat vesistöittäin, ja ne on koottu artikkeliin kalojen alamitat ja rauhoitusajat.
Siika on Kemijoen perinteinen talouskala. Sitä saadaan verkolla ja osin vapakalastuksessa syksyllä. Menetelmät ovat artikkelissa siian kalastus.
Ahven on kaikkialla ja se on aloittelijan kala. Patoaltaiden kivikot ja kaupunkirannan laiturialueet antavat sitä koko kesän.
05Vaelluskalojen palautus ja mitä se tarkoittaa kalastajalle
Kemijoen vaelluskalakannat romahtivat jokien rakentamisen myötä, koska padot katkaisivat nousuyhteyden. Lohi ja meritaimen eivät pääse enää nousemaan luontaisesti yläjuoksulle.
Kemi- ja Ounasjoen vaelluskalakantojen palauttamista selvitetään aktiivisesti, ja asialla on oma työryhmänsä. Käytännön toimenpiteitä ovat kalatiet, ylisiirrot ja istutukset.
Kalastajan kannalta tämä tarkoittaa kahta asiaa. Ensinnäkin säännöt voivat muuttua nopeasti, kun palautustoimet etenevät. Toiseksi kaikki lohikalat kannattaa käsitellä varovasti, koska joen kannat ovat rakenteilla ja yksittäisen kalan arvo on suurempi kuin tavallisella vedellä. Vapautustekniikka on käyty läpi artikkelissa saaliin käsittely.
06Turvallisuus voimalaitosjoessa
Kemijoki on säännöstelty joki, ja vedenkorkeus voi nousta nopeasti ilman näkyvää varoitusta, kun voimalaitos aloittaa ajon.
Tästä seuraa kolme sääntöä, joita ei kannata joustaa.
Älä kahlaa voimalaitoksen alapuolella ilman paikallistuntemusta. Kuiva kivikko voi olla puolen tunnin päästä metrin syvyydessä.
Tarkkaile vedenpintaa jatkuvasti. Jos vesi nousee, siirry rannalle heti äläkä yritä kalastaa loppuun.
Käytä kelluntapukinetta. Virtaavassa ja kylmässä vedessä kelluntaliivi on ratkaiseva. Vaihtoehdot on käyty läpi artikkelissa kalastusliivi.
Yleisemmät virtaveden turvallisuusohjeet ovat artikkelissa koskikalastus.
07Vuodenkierto Kemijoella
| Aika | Tilanne | Mihin keskittyä |
|---|---|---|
| Touko-kesäkuu | Kevättulva, sameaa ja kylmää vettä | Hauki suvannoista, odottele tulvan laskua |
| Kesäkuun loppu | Vesi kirkastuu ja lämpenee | Harjus virtapaikoista, hauki altaista |
| Heinäkuu | Lämmin ja vakaa | Harjus perholla, ahven kivikoista |
| Elokuu | Paras kuukausi virtavesillä | Harjus ja taimen, hauki loppukuusta |
| Syyskuu | Viilenee nopeasti, syysrauhoitukset alkavat | Hauki ja siika, tarkista rauhoitukset |
| Talvi | Jääkausi, altaat jäässä | Pilkki ahvenelle, made kutuaikaan |
Pohjoisessa kausi on lyhyt. Kevättulva vie usein toukokuun ja osan kesäkuuta, ja syysrauhoitukset alkavat syyskuun alussa. Käytännössä paras virtavesikausi on kesäkuun lopusta elokuun loppuun.
08Yleisimmät virheet
Kalastonhoitomaksun luuleminen riittäväksi. Kemijoen virta-alueilla se ei riitä, koska joki on vaelluskalavesistö. Tämä on alueen ylivoimaisesti yleisin virhe.
Tulvan aliarviointi. Toukokuun Kemijoki on korkea, kylmä ja samea. Reissun ajoittaminen tulvan päälle tuottaa harvoin kalaa.
Kahlaus voimalaitoksen alapuolella. Säännöstelty joki nousee ilman varoitusta. Paikallistuntemus ei ole tässä ylimääräinen mukavuus.
Patoaltaan kalastaminen kuin koskea. Allas on käytännössä järvi. Siellä pätevät järvikalastuksen säännöt: syvyys, pohjanmuodot ja tuulen suunta.
Syysrauhoitusten unohtaminen. Lohikalojen syysrauhoitukset alkavat pohjoisessa syyskuun alusta ja niiden yksityiskohdat vaihtelevat vesistöittäin.
09Usein kysyttyä
Riittääkö kalastonhoitomaksu Kemijoella?
Ei virta-alueilla. Kemijoki on kalastuslaissa määritelty vaelluskalavesistöksi, ja vaelluskalavesistön koski- ja virta-alueilla kalastonhoitomaksu ei anna kalastusoikeutta. Niihin tarvitaan aina vesialueen omistajan tai kohteen oma lupa. Patoaltaissa ja suvannoissa kalastonhoitomaksu voi riittää yhden vavan viehekalastukseen, mutta tarkista aina kohteen ehdot.
Mikä on Kemijoen ja Ounasjoen ero kalastajalle?
Kemijoen pääuoma on padottu ketjuksi voimalaitosaltaita, joissa kalastetaan käytännössä kuin järvellä. Ounasjoki virtaa vapaana koskiensuojelun piirissä, ja siellä kalastetaan kuin joessa: virran lukeminen ja kahlaaminen ovat osa tekniikkaa. Joet yhtyvät Rovaniemellä, joten molemmat ovat samasta kaupungista saavutettavissa.
Mitä Kemijoesta saa saaliiksi?
Pääuoman patoaltaista haukea, ahventa ja siikaa. Ounasjoen ja Raudanjoen virtapaikoista harjusta ja taimenta. Vaelluskalakannat romahtivat jokien rakentamisen myötä, joten lohta ei pääuomasta enää luontaisesti nouse. Kantojen palauttamista selvitetään, ja säännöt voivat muuttua palautustoimien edetessä.
Milloin Rovaniemen seudulla kannattaa kalastaa?
Kesäkuun lopusta elokuun loppuun. Kevättulva vie usein toukokuun ja osan kesäkuuta, ja lohikalojen syysrauhoitukset alkavat syyskuun alussa. Elokuu on virtavesillä paras kuukausi, koska vesi on lämmin ja vakaa ja hyönteiskuoriutumia riittää. Kausi on pohjoisessa lyhyempi kuin etelässä.
Onko voimalaitosjoessa turvallista kahlata?
Ei ilman paikallistuntemusta. Kemijoki on säännöstelty, ja vedenkorkeus voi nousta nopeasti ilman näkyvää varoitusta, kun voimalaitos aloittaa ajon. Kuiva kivikko voi olla lyhyessä ajassa metrin syvyydessä. Käytä aina kelluntapukinetta, tarkkaile vedenpintaa jatkuvasti ja siirry rannalle heti jos vesi nousee.
Pääseekö Rovaniemellä kalastamaan ilman venettä?
Pääsee. Kaupungin jokivarsi on kävelymatkan päässä keskustasta, ja siitä saa haukea ja ahventa rannalta. Ounasjoen alaosan virtapaikat ja Raudanjoki ovat rantakalastettavia. Isot saaliit ovat harvinaisia kaupunkirannalla, mutta kalastukseen pääsee ilman järjestelyjä ja ilman venettä.
Mistä Kemijoen luvat ostetaan?
Kohdekohtaisia lupia myyvät osakaskunnat, kalatalousalueet ja lupakaupat, ja valtion vesialueiden lupia Eräluvat-palvelu. Kemijoen alueella on useita eri lupa-alueita, joten ostopaikka riippuu siitä, missä kohtaa jokea aiot kalastaa. Kalastonhoitomaksu maksetaan erikseen valtion lupakanavien kautta.
Miksi toukokuu on Kemijoella huono aika?
Kevättulvan takia. Toukokuussa lumet sulavat, joki on korkealla, vesi on kylmää ja samea, ja virta on voimakas. Kala on vaikeasti löydettävissä ja kalastus on lisäksi vaarallisempaa kuin muina kuukausina. Tulvan laskettua ja veden kirkastuttua kesäkuun lopulla kalastus paranee nopeasti.
Nouseeko Kemijokeen lohta?
Ei luontaisesti pääuoman yläosaan, koska voimalaitospadot katkaisevat nousuyhteyden. Kemi- ja Ounasjoen vaelluskalakantojen palauttamista selvitetään aktiivisesti, ja keinoina ovat kalatiet, ylisiirrot ja istutukset. Tilanne voi muuttua tulevina vuosina, joten säännöt ja lupaehdot kannattaa tarkistaa joka kausi uudelleen.
Mitä eroa on patoaltaan ja koskikohteen kalastuksella?
Patoaltaassa kalastetaan kuin järvellä: syvyys, pohjanmuodot, kasvillisuuden reunat ja tuulen suunta ratkaisevat, ja vene on hyödyksi. Koskessa ja virtapaikassa ratkaisee virran lukeminen, vieheen esittely virrassa ja kahlaaminen. Ne ovat käytännössä eri kalastuslajeja, ja myös lupaehdot ovat niissä usein erilaiset.