Kuusamon ja Hossan kalastus: joet, luvat ja kaudet

Kuusamo on Suomen koskikalastuksen ydinaluetta. Kitkajoki, Oulankajoki ja Kuusinkijoki ovat maan kuuluisimpia taimenjokia, ja niiden rinnalla Hossan kansallispuisto ja Kylmäluoman retkeilyalue tarjoavat kirkasvetisten järvien kalastusta, jollaista ei etelästä löydy. Vuoden 2026 alussa Metsähallituksen lupajärjestelmä meni uusiksi, joten vanhat lupatiedot eivät enää päde. Tämä sivu kokoaa kohteet, luvat, kiintiöt ja kaudet yhteen paikkaan.

01Miksi Kuusamoon kannattaa ajaa

Kuusamon vedet ovat kirkkaita, kylmiä ja kalaisia. Alueen erikoisuus on Paanajärven taimen: järvitaimenkanta, joka nousee Venäjän puolella sijaitsevasta Paanajärvestä kutemaan Oulankajoen vesistön koskiin. Nousukalat ovat kookkaita, parhaimmillaan useita kiloja, ja ne ovat tehneet Kitkajoesta ja Kuusinkijoesta legendoja jo vuosikymmeniä sitten.

Taimenen lisäksi alueen vahvuus on harjus. Sitä on käytännössä kaikissa virtavesissä ja monissa järvissä, ja kesäiltana nousevien harjusten kalastus kuivaperholla on Koillismaan parasta antia. Kolmas kokonaisuus ovat Hossan ja Kylmäluoman istutusvedet, joissa pyyntikokoinen taimen ja kirjolohi tarjoavat varmempaa saalista myös aloittelijalle. Lajin tavat ja tekniikat laajemmin löydät artikkelista taimenen ja lohen kalastus.

Etäisyydet kannattaa ottaa tosissaan. Kuusamon keskustasta Käylään on parikymmentä minuuttia, Hossaan reilu tunti. Yhden reissun aikana ehtii hyvin kalastaa sekä koskilla että Hossan järvillä.

02Metsähallituksen lupauudistus 2026

Vuoden 2026 alussa Metsähallituksen kalastuslupajärjestelmä koki suurimman muutoksensa vuosikymmeniin. Viisi laajaa vapalupa-aluetta jaettiin yli 50 uudeksi vapalupa-alueeksi, jotka noudattavat kalatalousalueiden rajoja. Pyydyskalastukseen perustettiin 45 uutta aluetta aiemman 36 tilalle. Myynti vuodelle 2026 alkoi 16. joulukuuta Eräluvat.fi-palvelussa.

Käytännössä muutos tarkoittaa kolmea asiaa. Ensinnäkin vanha laaja pohjoisen vapalupa ei enää ole olemassa, vaan valtion vesille ostetaan oman kalatalousalueen mukainen vapalupa. Toiseksi hinnat muuttuivat: vapaluvat maksavat alueesta riippuen 10 ja 15 euron välillä vuorokaudelta. Kolmanneksi erityiskohteiden eli kohdelupien hinnat säilyivät ennallaan, ja esimerkiksi Hossa on edelleen oma kohteensa omalla aluenumerollaan.

Ennen reissua kannattaa avata Eräluvat.fi ja tarkistaa kartalta, minkä numeron alueella aiot kalastaa. Vanhoihin aluenumeroihin ja vanhoihin lupateksteihin ei voi enää luottaa. Sama uudistus koski etelämpänä myös Kainuun valtion vesiä, joiden lupa-alueet ja kohteet on käyty läpi sivulla Peurajärven ja Kainuun kalastus. Muista myös valtion kalastonhoitomaksu, joka koskee 18 ja 69 vuoden ikäisiä ja tulee aina paikallisen luvan päälle.

03Kitkajoki

Kitkajoki on Kuusamon jokien tunnetuin nimi. Joki laskee Kitkajärvistä kohti Oulankajokea ja jakautuu kalastuksen kannalta kahteen selvästi erilaiseen osaan.

Yläjuoksu Käylästä Juumaan

Kitkajoen yläjuoksun yhteislupa-alue kattaa noin 30 kilometriä jokea Käylästä Juuman kautta alavirtaan. Tämä on osakaskuntien vesialuetta, ja lupa ostetaan verkosta tai paikallisilta myyjiltä, esimerkiksi Juuman leirintäalueelta.

Kausi on lyhyt ja tarkka: 1.6. ja 10.9. välinen aika. Vuorokausilupa maksaa 15 euroa, kolmen päivän lupa 35 euroa, viikko 55 euroa ja koko kausi 70 euroa. Saaliskiintiö on yksi taimen ja kolme harjusta vuorokaudessa. Taimenen alamitta on 60 senttimetriä ja harjuksen 35 senttimetriä. Sallitut tavat ovat perhokalastus ja heittokalastus.

Joessa on sekä istutettua että luonnonvaraista taimenta, harjusta ja siikaa. Parhaat taimenajat osuvat alkukesään ja elokuun lopulle, kun nousukalaa on joessa eniten.

Alajuoksu ja Oulangan kansallispuisto

Juuman alapuolella Kitkajoki syöksyy Jyrävän putoukselle ja jatkaa kanjonissa kohti Oulankajokea. Tämä osuus kuuluu Oulangan kansallispuistoon, ja siellä kalastetaan Metsähallituksen kohdeluvalla. Alajuoksu on rankempaa maastoa ja vaatii kävelyä, mutta vastineeksi saa villimmän joen ja vähemmän kalastajia. Tarkista ajantasainen lupa-alue, kausi ja kiintiöt Eräluvat.fi-palvelusta, sillä koski- ja jokikohteiden tiedot päivittyivät uudistuksen yhteydessä.

04Kuusinkijoki ja Oulankajoki

Kuusinkijoki oli pitkään Suomen kovamaineisin isojen taimenten joki. Kanta kuitenkin heikkeni, ja joen kalastusta on viime vuosina rajoitettu voimakkaasti taimenen suojelemiseksi. Osa vesialueista on ollut kokonaan kiinni. Tilanne elää vuosittain, joten tarkista joen ajantasainen tila kalastusrajoitus.fi-palvelusta ja paikallisilta osakaskunnilta ennen kuin suunnittelet reissua Kuusingille. Rajoitusten tarkistamisen rutiini on avattu artikkelissa kalastusrajoitukset.

Oulankajoki on kolmikon leveäveteisin ja tunnetuin harjusjoki. Kansallispuiston alueella kalastus tapahtuu Metsähallituksen luvilla. Hiekkarantojen ja niskavirtojen harjuskalastus kuivaperholla on kesäkuun ja elokuun välillä alueen varminta kalastusta, ja samalla reissulla voi kävellä Pienen Karhunkierroksen maisemat.

05Hossa

Hossan kansallispuisto Suomussalmen pohjoisosassa on eri maailma kuin Kuusamon kosket. Täällä kalastetaan kirkkaita harjujärviä ja lampia, joita lupa-alueella on toistasataa. Tunnetuimmat vedet ovat Iso-Valkeainen ja Umpi-Valkeainen sekä kanjonijärvi Julma-Ölkky, jonka jyrkänteiden välissä kalastaminen on elämys jo pelkkien maisemien takia.

Hossan kalastus tapahtuu Metsähallituksen kohdeluvalla alue 5502 Hossa. Vuorokausilupa maksaa 25 euroa ja alle 18-vuotiailta 12,50 euroa. Lupa-alue on auki pääsääntöisesti ympäri vuoden, mutta Hossanjoessa kalastus on sallittu vain 1.6. ja 31.8. välisenä aikana. Sallittuja tapoja ovat perhokalastus, heittokalastus, onginta, pilkintä ja vetouistelu.

Saalislajit ovat taimen, harjus, siika ja ahven. Osaan järvistä istutetaan pyyntikokoista taimenta, ja luontaiset harjus- ja siikakannat elävät virtapaikoissa ja isommissa järvissä. Talvella Hossa on hyvä pilkkikohde: kirkkaan veden siika ja ahven syövät koko jääkauden, ja lupa kattaa myös pilkinnän.

Hossa sopii erinomaisesti perheelle ja aloittelijalle. Rannat ovat kuivia kangasmaita, tulipaikkoja on tiheässä ja kalapaikalle pääsee usein suoraan autolta.

06Kylmäluoma

Kylmäluoman retkeilyalue Taivalkoskella on Hossan pikkuveli ja hyvä pysähdys Ouluntien varresta. Saman tien toisessa päässä ovat Oulun omat joki- ja merikohteet, jotka on esitelty sivulla kalastus Oulussa. Lupauudistuksen jälkeen alueen erityiskohde on alue 4525 Kylmäluoma, joka kattaa Iso-Pajuluoman istutusveden. Sinne istutetaan kirjolohta, ja vuorokausilupa maksaa 25 euroa, alle 18-vuotiailta 12,50 euroa. Sallittuja tapoja ovat heittokalastus, perhokalastus, onginta, pilkintä ja vetouistelu.

Retkeilyalueen muut järvet kuuluvat uudistuksen jälkeen Metsähallituksen uusille vapalupa-alueille, joten tarkista oman kalapaikkasi aluenumero kartalta ennen luvan ostoa. Kylmäluoman vahvuus on helppous: leirintäalue, merkityt polut ja lyhyet etäisyydet tekevät siitä toimivan kohteen lasten kanssa kalastavalle.

07Mitat, rauhoitukset ja kiintiöt

Kuusamo ja Hossa sijaitsevat leveyspiirien 64°00'N ja 67°00'N välissä, ja se määrää valtakunnalliset perussäännöt. Taimenen alamitta näissä sisävesissä on 60 senttimetriä. Rasvaeväleikatun istukastaimenen alamitta on 50 senttimetriä. Taimen on rauhoitettu joessa ja purossa 1.9. ja 30.11. välisenä aikana, mikä sulkee syksyn koskikalastuksen koko maassa.

Harjus on rauhoitettu sisävesissä leveyspiirin 67°00'N eteläpuolella kutuaikana 1.4. ja 31.5. välillä, ja sen alamitta on täällä 35 senttimetriä. Lupa-alueiden omat säännöt menevät usein valtakunnallisten edelle: esimerkiksi Kitkajoen yläjuoksulla kiintiö on yksi taimen ja kolme harjusta vuorokaudessa. Kaikki mitat ja rauhoitukset kootusti löydät artikkelista kalojen alamitat ja rauhoitusajat.

Paanajärven nousutaimen on koko alueen kalastuksen perusta, joten kohtele sitä sen mukaisesti. Alamittainen ja rasvaevällinen kala vapautetaan nopeasti ja märin käsin. Isot naaraat kannattaa vapauttaa mitasta riippumatta, sillä yksi kutija tuottaa jokeen tuhansia poikasia.

08Milloin ja millä kalustolla

Kausi alkaa käytännössä kesäkuun alussa, kun joet aukeavat ja Kitkajoen lupakausi käynnistyy. Kesäkuu on nousutaimenen ja isojen vesien aikaa. Heinäkuussa harjuskalastus on parhaimmillaan ja hyönteiskuoriutumiset pitävät pinnan elävänä iltamyöhään. Elokuun loppu ja syyskuun alku ovat toinen taimenhuippu, kun kutukalat asettuvat koskiin. Syyskuun 10. päivän jälkeen koskikausi on Kitkajoella ohi ja syyskuun alusta taimen on joissa muutenkin rauhoitettu.

Kalustoksi riittää koskille luokan 5 ja 7 välinen perhovapa tai keskijäykkä heittovapa ja 20 ja 30 gramman välillä heittävä kela. Harjukselle kevyt nelosluokan perhovapa on paras työkalu. Hossan järville sopii sama kevyt viehekalusto kuin etelän ahvenvesille. Kahluuhousut ovat koskilla käytännössä pakolliset, ja kirkkaassa vedessä maastonväriset vaatteet ja pitkät liidit tuovat lisää ottia.

Yöttömän yön aikaan kesäkuussa kalastus jatkuu ympäri vuorokauden. Hiljaisimmat ja usein parhaat tunnit osuvat iltakymmenen ja aamukolmen väliin. Pohjoisessa koko vuodenkierto tulee pari viikkoa etelää jäljessä, ja kuukausikohtaiset erot on avattu sivulla kalastuskalenteri.

09Usein kysyttyä