Taimenen ja lohen kalastus Suomessa: säännöt, alueet ja tekniikat

Lohikalojen kalastus on Suomessa tarkimmin säädelty vapaa-ajankalastuksen muoto. Rasvaevällinen eli villi taimen on kokonaan rauhoitettu kaikilla merialueilla ja sisävesissä 64°00'N leveyspiirin eteläpuolella, ja rasvaeväleikatun taimenen alamitta on 50 senttimetriä. Säännöt vaihtelevat alueittain ja jokikohtaisesti, joten voimassa oleva tilanne tarkistetaan aina ennen reissua. Alla lajikohtaiset ohjeet, tekniikat ja kalan oikea käsittely.

01Suomen lohikalat lyhyesti

Neljä lajia hallitsee suomalaista lohikalakalastusta, ja niiden säännöt eroavat toisistaan olennaisesti.

Järvitaimen on sisävesien vaelluskala. Etelä- ja Keski-Suomen järvitaimenkannat ovat erittäin uhanalaisia, mikä näkyy suoraan rauhoituksissa.

Meritaimen elää Itämerellä ja nousee kudulle jokiin. Sen luonnonkannat ovat pieniä, ja merialueen rauhoitus on ehdoton.

Lohi nousee Itämerestä jokiin. Tornionjoki ja Simojoki ovat Suomen merkittävimmät lohijoet, ja Tenolla lohi on ollut rauhoitettuna useita vuosia.

Kirjolohi on Pohjois-Amerikasta tuotu laji, joka ei lisäänny Suomen luonnossa. Se on istutuskala, ja siksi sen säännöt ovat täysin erilaiset kuin muiden.

Viides laji, järvilohi, elää Vuoksen vesistössä ja on Suomen uhanalaisin taloudellisesti merkittävä kala.

02Rauhoitusajat ja alamitat: tärkein osio

Perussäännöt tulevat valtioneuvoston asetuksesta kalastuksesta 1360/2015. Sen päälle tulevat kalatalousalueiden ja ELY-keskusten alueelliset päätökset, jotka ovat usein asetusta tiukempia, sekä vesialueen omistajan lupaehdot.

Alueellinen sääntö voi olla asetusta tiukempi mutta ei koskaan löysempi.

Lajikohtaiset mitat kaikille Suomen kaloille löytyvät koottuna sivulta kalojen alamitat ja rauhoitusajat.

Rasvaevä kertoo villin ja istutetun eron

Rasvaevä on pieni evä selkäevän takana, ennen pyrstöä. Sillä ei ole kalalle tunnettua käyttöä, mutta kalastajalle se on tunnistusmerkki.

Istutettavista lohikaloista leikataan rasvaevä pois ennen istutusta. Rasvaeväleikattu kala on siis istutettu. Rasvaevän omaava kala on luonnossa syntynyt tai ainakin luonnonkiertoon kuuluva, ja niitä suojellaan.

Tunnistus tehdään vedessä tai haavissa, ennen kuin kalaa nostetaan. Jos et ole varma onko rasvaevä tallella, kala vapautetaan.

Leikkausjälki on joskus epäselvä. Huonosti leikatusta kalasta jää evän tynkä, joka voi näyttää ehjältä nopeasti katsottuna. Katso rauhassa ja vedessä.

Taimenen säännöt käytännössä

Suomen eteläpuoliskossa, eli 64°00'N leveyspiirin eteläpuolella sisävesissä, rasvaevällinen taimen on kokonaan rauhoitettu. Sama koskee kaikkia merialueita. Käytännössä tämä tarkoittaa, että Etelä- ja Keski-Suomessa villin taimenen saa vain vapauttaa.

Poikkeuksena ovat purot ja lammet, joista ei ole vaellusyhteyttä mereen tai järveen. Näissä kaloissa on ylämitta: saaliiksi saa ottaa enintään 45 senttimetrin kalan, ja sitä isommat vapautetaan.

Rasvaeväleikattua taimenta saa ottaa 50 senttimetristä ylöspäin. Tämä on se kala, jonka useimmat kalastajat käytännössä ottavat saaliiksi.

Joessa ja purossa taimen on rauhoitettu 1.9. alkaen 30.11. asti riippumatta siitä, onko rasvaevä tallella. Tuolloin kala kutee.

Lohen säännöt

Lohen alamitta on 60 senttimetriä. Perämerellä 63°30'N leveyspiirin pohjoispuolella riittää 50 senttimetriä.

Joessa ja purossa lohi on rauhoitettu 1.9. alkaen 30.11. asti.

Merialueen vapaa-ajankalastuksessa on lisäksi lohen saaliskiintiö. Metsähallituksen Eräluvat ilmoittaa sen olevan kaksi lohta kalastajaa kohti vuorokaudessa, mutta kiintiöitä tarkistetaan säännöllisesti kannan tilan mukaan. Varmista voimassa oleva kiintiö palvelusta kalastusrajoitus.fi tai maa- ja metsätalousministeriön sivuilta ennen reissua.

Jokikohtaiset säännöt kesällä 2026

Lohijoilla on omat kalastussääntönsä, jotka ohittavat yleiset säännöt ja muuttuvat vuosittain.

Tornionjoen sopimusalueella kalastussäännöt tulivat voimaan 1.6.2026. Lohenkalastuskausi alkaa 8.6.2026 ja päättyy 25.8.2026. Kausikiintiö on kaksi lohta kalastajaa kohti ja vuorokausikiintiö yksi lohi kalastajaa kohti. Simojoki on niin ikään avoinna lohenkalastukselle.

Tenojoella ja Näätämöjoella lohi on rauhoitettu vuonna 2026, koska kannat ovat edelleen heikot. Suomi ja Norja ovat päättäneet asiasta yhdessä. Tenon kalastusluvat myydään vain muille lajeille kuin lohelle ja meritaimenelle.

Jokikohtainen sääntö ratkaisee aina, ja se voi muuttua kesken kauden. Tarkista tilanne kalatalousalueen tai luvanmyyjän sivuilta samana päivänä kun lähdet.

Kirjolohi on poikkeus

Kirjolohella ei ole valtakunnallista alamittaa eikä rauhoitusaikaa, koska laji ei lisäänny Suomen luonnossa. Se on istutuskala.

Käytännön rajat tulevat lupaehdoista. Monissa niin sanotuissa put and take -kohteissa saaliskiintiö on kahdesta kalasta neljään lupaa kohti, ja kalastus on sallittu vain valoisana aikana. Lue lupaehdot ennen ostoa.

03Järvitaimenen kalastus

Järvitaimenta tavataan koko maassa, mutta hyvät kohteet ovat harvassa. Kalastus keskittyy virtapaikkoihin, järvien selkävesiin ja syksyllä jokisuistoihin.

Kevät on paras rantakausi. Jäiden lähdön jälkeen taimen syö matalilla kivikkorannoilla ja jokisuissa, missä vesi lämpenee ensimmäisenä. Kesällä kala vetäytyy syvälle ja kylmään, ja kalastus siirtyy uisteluun tai yösyöntiin.

Syyskuun alusta marraskuun loppuun taimen on joissa ja puroissa rauhoitettu, mutta järvipuolella kalastus jatkuu. Kutuaikaan liikkuvat kalat ovat kuitenkin herkkiä, ja moni jättää ne rauhaan vapaaehtoisesti.

Yksi ratkaiseva havainto: taimen syö usein juuri auringonlaskun ja pimeän välissä. Kello ei ole yhtä ratkaiseva kuin valon määrä.

04Meritaimenen kalastus rannalta

Meritaimenen heittokalastus rannalta on Suomen halvinta lohikalakalastusta. Tarvitset vavan, kelan ja muutaman vieheettien. Kalastonhoitomaksu riittää luvaksi yleisillä vesialueilla, ja kalastonhoitomaksun maksaminen hoituu muutamassa minuutissa.

Paras kausi on maaliskuusta toukokuuhun ja uudelleen syyskuusta marraskuuhun. Kylmä vesi ei haittaa, päinvastoin. Talvella kala liikkuu matalilla kivikko- ja rakkolevärannoilla, joissa vesi on asteen tai kaksi ympäristöä lämpimämpää.

Tuulen suunta ratkaisee enemmän kuin sää. Rantaan päin puhaltava tuuli sekoittaa vettä ja tuo ravintoa matalaan, mikä tuo kalan syöntikorkeuteen.

Merialueella rasvaevällinen meritaimen on kokonaan rauhoitettu. Käytännössä tämä tarkoittaa, että suurin osa rannalta saaduista meritaimenista vapautetaan. Ota tämä huomioon varusteissa: kumipohjainen haavi ja pihdit ovat pakollisia, ja oikean haavin valinta vaikuttaa suoraan siihen, selviääkö vapautettu kala.

05Lohen kalastus joissa

Lohen kalastus on kausiluontoista ja lupakeskeistä. Kausi ajoittuu kesäkuusta elokuuhun, ja parhaat nousut osuvat tavallisesti kesä- ja heinäkuulle.

Menetelmiä on kolme: perhokalastus, uistelu jokiveneestä ja heittokalastus rannalta tai kahluusta. Suurilla joilla kuten Tornionjoella vene on selvä etu, koska nousuväylät ovat kaukana rannasta.

Lohi ei syö jokivaelluksen aikana. Isku on reaktio, ei ruokailu. Siksi vieheettien liike ja syvyys ratkaisevat enemmän kuin väri tai koko.

Lupajärjestelmä on lohijoilla oma maailmansa. Kalastusalueet myyvät vuorokausi- ja viikkolupia, ja suosituimmat lohkot varataan kuukausia etukäteen.

06Kirjolohen kalastus

Kirjolohi on aloittelijan ja lapsiperheen laji. Istutuskohteita on ympäri maata, ja kalaa on siellä missä se on juuri istutettu.

Kirjolohi syö lähes kaikkea. Perhoista tehokkaimpia ovat pienet streamerit ja nymfit, uistimista pienet lusikat, ja kevyt jigi toimii yllättävän hyvin.

Kirjolohi jigillä on aliarvostettu yhdistelmä. Pieni kumihäntä kevyellä jigipäällä hitaalla nostavalla vedolla saa kalan liikkeelle silloin, kun lusikka ei toimi. Kevyiden vieheiden käsittelyyn kannattaa tutustua sivulla mikrojigaus kevyillä painoilla.

Istutuskaloilla on tapana keskittyä istutuspaikan lähelle ensimmäisinä päivinä ja levitä sen jälkeen. Viikko istutuksesta on usein parempi kalastusaika kuin istutuspäivä.

07Tekniikat lajeittain

Perhokalastus

Perho on kosken ja virtapaikan tehokkain tapa, koska se pysyy virran mukana luonnollisessa liikkeessä. Järvitaimenelle streamer alavirtaan vedettynä on peruskuvio.

Aloittelijan ei kannata aloittaa lohiperhosta. Kirjolohi ja pieni järvitaimen opettavat saman heiton lyhyemmällä oppimisajalla.

Uistin ja vaappu

Kapea ja painava lusikka lentää tuuleen ja uppoaa nopeasti. Se on meritaimenrannan peruskalusto.

Vaappu voittaa silloin, kun kala on tietyllä syvyydellä ja siellä pitää pysyä. Uistelussa vaapun sukellussyvyys on koko taktiikan perusta.

Taimenta jigillä

Jigi on aliarvostettu taimenviehe. Se toimii erityisesti syvässä koskessa ja virtapaikan alapuolisessa suvannossa.

Perusveto on heitto vastavirtaan tai poikittain, ja jigin annetaan kulkea virran mukana pohjaa hipoen. Iskut tulevat usein juuri kun jigi kääntyy virrassa.

Paino valitaan virran mukaan. Liian kevyt jigi ei tavoita pohjaa, liian raskas takertuu joka heitolla. Kolmesta grammasta seitsemään kattaa useimmat kosket.

Koskikalastus

Koskessa kala on tietyissä paikoissa, ei tasaisesti. Ne ovat kiven takana oleva rauhallinen kohta, virran reuna ja niskan alapuolinen syvennys.

Koski luetaan pinnalta. Sileä kohta kuohuvan veden keskellä tarkoittaa lähes aina isoa kiveä ja kalan makuupaikkaa. Pinnan lukeminen onnistuu vain, jos heijastus saadaan pois, ja polarisoidut lasit ovat koskikalastuksessa yhtä tärkeitä kuin vapa.

Kahluu tehdään alavirrasta ylävirtaan päin ja hitaasti. Kalat pakenevat pohjan tärinää ennen kuin ne näkevät kalastajan.

08Catch and release ja kalan oikea käsittely

Suomessa vapaaehtoinen vapautus on yleistynyt lohikaloilla nopeasti. Rauhoitettujen ja alamittaisten kalojen kohdalla vapautus ei ole vapaaehtoista, vaan kalastuslain mukainen velvollisuus.

Vapautuksen onnistuminen ratkaistaan käsittelyn ensimmäisinä sekunteina.

Kuusi sääntöä

Väsytä nopeasti. Pitkä väsytys kerää kalan lihaksiin maitohappoa, jonka seurauksena kala kuolee tunteja myöhemmin vaikka ui pois.

Pidä kala vedessä. Ilmassa vietetty aika on suoraan verrannollinen kuolleisuuteen. Kolmekymmentä sekuntia on paljon.

Kastele kädet aina ennen koskettamista. Kuiva käsi irrottaa limakerroksen, joka on kalan immuunipuolustus.

Käytä kumipohjaista haavia ja pihtejä. Koukku irtoaa sekunneissa, kun se ei ole takertunut verkkoon.

Älä nosta kalaa kiduksista tai pystyyn pyrstöstä. Isolla kalalla oma paino repii sisäelimet.

Painele koukun väkäset litteiksi ennen kalastusta, jos aiot vapauttaa. Se nopeuttaa irrotusta merkittävästi eikä juuri lisää irtoamisia.

Milloin kalaa ei kannata vapauttaa

Jos kala on koukussa kiduksista ja vuotaa verta, selviytymisennuste on huono. Tällöin lajin ollessa sallittu ja mitan täyttyessä kala on parempi ottaa saaliiksi kuin heittää takaisin kuolemaan.

Lämpimässä vedessä yli 18 asteessa lohikalojen vapautuskuolleisuus nousee jyrkästi. Kuumalla kesäjaksolla lohikalojen kalastus kannattaa jättää kokonaan väliin.

Vapautuksen viimeinen vaihe

Pidä kalaa vastavirtaan nokka edellä, kunnes se pitää itsensä pystyssä ja lähtee omin voimin. Älä liikuta kalaa edestakaisin, koska se pakottaa vettä kiduksiin väärään suuntaan.

Jos kala kääntyy kyljelleen, ota se takaisin ja jatka pitämistä. Kelluvaksi jäänyt kala on joutsenen tai lokin saalis minuuteissa.

09Mistä tarkistat säännöt ennen reissua

Sääntöketju kannattaa käydä läpi aina samassa järjestyksessä.

Ensin kalastonhoitomaksu, jos olet 18 vuotta täyttänyt ja alle 70 vuotias ja kalastat viehekalastuksena. Sitten vesialueen lupa, joka lohikohteissa on lähes aina erillinen. Sitten alueelliset rajoitukset, jotka löytyvät palvelusta kalastusrajoitus.fi. Lopuksi jokikohtainen kalastussääntö, joka on tiukin ja tuorein.

Voimassa olevat alue- ja aikarajoitukset on koottu sivulle kalastusrajoitukset ja kieltoalueet.

Jos jokin yllä oleva luku on ristiriidassa viranomaisen ilmoituksen kanssa, viranomaisen tieto ratkaisee. Rauhoitusajat ja mitat muuttuvat, ja asetusta täydennetään säännöllisesti.

10Usein kysyttyä