Kuha syksyllä: näin löydät ja saat vuoden isoimmat kuhat

Suomen isoimmat kuhat nousevat syksyllä, ei kesällä. Kun pintavesi jäähtyy alle 15 asteen ja kesän lämpötilakerrostuneisuus purkautuu, kuhat tiivistyvät suuriin parviin syvänteiden reunoille ja alkavat kerätä talvirasvaa. Parhaat syvyydet ovat elokuussa 5-10 metriä ja lokakuussa 8-18 metriä, ja jigikoko kasvaa kauden edetessä 10 sentistä 15 senttiin. Alta löydät kuukausikohtaiset syvyydet, jigipainot ja sen, miten muikkuparvien seuraaminen luotaimella ratkaisee koko syksyn.

01Miksi syksy tuottaa isoimmat kuhat

Kolme asiaa osuu syksyllä yhteen, ja ne kaikki suosivat kalastajaa.

Ensimmäinen on ravinnontarve. Kuha valmistautuu talveen ja seuraavan kevään kutuun. Iso naaras kypsyttää mätiä koko syksyn ja talven ajan, mikä vaatii huomattavan määrän energiaa. Se syö siis pidempiä jaksoja ja isompia saaliskaloja kuin kesällä.

Toinen on parviutuminen. Kesällä kuhat ovat hajallaan laajoilla alueilla, usein välivedessä. Syksyllä ne tiivistyvät tiukoiksi parviksi rajatuille alueille. Kun löydät yhden parven, löydät kymmeniä kaloja. Tämä on syy siihen, että syksyn saalisvaihtelu on suurta: joko et saa mitään tai saat paljon.

Kolmas on saalisvarmuus isoihin yksilöihin. Isot kuhat ovat kesällä vaikeampia, koska ne liikkuvat yksin ja syövät lyhyinä jaksoina. Syksyllä myös isot yksilöt liittyvät parviin. Jos tavoittelet yli kilon kuhia, syyskuun ja marraskuun välinen jakso on vuoden paras aika.

02Kerrostuneisuuden purkautuminen muuttaa kaiken

Kesällä suomalainen järvi on kerrostunut. Pinnalla on lämmin kerros, sen alla muutaman metrin harppauskerros, jossa lämpötila putoaa jyrkästi, ja pohjalla kylmä alusvesi. Syvissä järvissä alusvedessä voi olla happikato, jolloin kuha ei voi siellä oleskella lainkaan. Tästä syystä kesäkuhat löytyvät usein harppauskerroksen yläpuolelta tai sen tuntumasta.

Syyskuun aikana pintavesi jäähtyy, ero kerrosten välillä kutistuu ja lopulta koko vesimassa sekoittuu. Tätä kutsutaan syyskierroksi. Käytännössä se tarkoittaa kolmea asiaa kalastajalle:

• Happea riittää koko vesipatsaassa, joten kuha voi käyttää myös syviä pohjia.
• Lämpötila on lähes sama pinnasta pohjaan, joten kala ei ole enää sidottu tiettyyn kerrokseen.
• Ravintokalat vetäytyvät syvemmälle, ja kuha seuraa perässä.

Syyskierron aikana kalastus voi olla muutaman päivän ajan hankalaa, kun kalat hajaantuvat. Heti sen jälkeen alkaa syksyn paras jakso.

Pohjois-Suomen kuhavesillä aikataulu on noin 2-4 viikkoa etuajassa etelään verrattuna, koska vesi jäähtyy nopeammin.

03Seuraa ravintoa, älä pohjan muotoa

Syksyn suurin yksittäinen oivallus on tämä: kuha on siellä, missä ravintokalat ovat. Pohjan muoto kertoo, missä kalaa voisi olla, mutta luotain kertoo, missä se on.

Suurissa suomalaisissa järvissä kuhan tärkein syksyn ravintokala on muikku. Muikkuparvet näkyvät luotaimessa selkeinä pilvinä tai nauhoina, tyypillisesti 8-20 metrin syvyydessä ja usein irti pohjasta. Kuoreparvet ovat samankaltaisia, mutta yleensä lähempänä pohjaa. Salakka ja pikkuahven ovat matalampien järvien vastine.

Kuha ei ole parven sisällä. Se on parven alapuolella tai reunassa, useimmiten 2-5 metriä muikkupilven alla. Luotaimessa yksittäinen kuha piirtyy pitkänä, loivana kaarena, ja parviutunut kuhalauma tuottaa tyypillisen vaakasuoran, hieman kaarevan kuvion, jota moni kutsuu banaaniksi. Kun näet niitä useita päällekkäin, olet oikeassa paikassa.

Toimintaohje on suoraviivainen. Aja luotaimen kanssa syvänteen reunaa pitkin, älä pysähdy ennen kuin näet ravintokalaa, ja kun näet sen, tarkista heti kaiku 2-5 metriä sen alta. Jos siellä on kaarta, laske jigi. Jos ei, jatka ajoa. Yhden aamun aikana voi joutua ajamaan kymmenen kilometriä ennen ensimmäistä laskua, ja se on normaalia. Luotaimen valinta ja veneen varustelu käydään läpi artikkelissa kalastusvene ja kaikuluotain.

Kolme paikkatyyppiä, jotka toimivat lähes aina

• Syvä salmi, jossa vesi on 8-20 metriä ja virtaus tuo ravintoa. Nämä keräävät kalaa erityisesti lokakuussa.
• Harjanteen tai matalikon reuna, joka putoaa jyrkästi 6 metristä 15 metriin. Kuha nousee reunaa pitkin syömään ja laskeutuu takaisin.
• Laakea savipohjainen syvänne 10-18 metrissä. Näyttää luotaimessa tylsältä, mutta pitää sisällään suuret parvet loppusyksyllä.

Alle kolmen metrin vesi kannattaa syksyllä jättää rauhaan. Se on kevään paikka, ei syksyn.

04Kuhan jigaus syksyllä

Jigaus on syksyn tehokkain menetelmä, koska se antaa tarkan syvyydenhallinnan. Kun kala on 12 metrissä ja parvi on 30 metriä leveä, jigi on ainoa viehe, jonka saa pidettyä siinä pisteessä.

Jigikoko kasvaa syksyn myötä

Kesällä 8-12 senttinen jigi riittää. Syksyllä kannattaa siirtyä isompaan, tyypillisesti 12-15 senttiin. Syy on yksinkertainen: kesän aikana kasvaneet muikun ja kuoreen vuosiluokat ovat isompia, ja kuha valitsee suuremman saaliin, koska se saa siitä enemmän energiaa yhdellä hyökkäyksellä.

Pitkänomaiset shad-tyyppiset jigit ja kapeat kalanmuotoiset mallit toimivat paremmin kuin leveät toukkamallit, koska ne jäljittelevät muikun muotoa. Sirppipyrstöiset mallit toimivat, kun kala on aktiivinen ja haluat enemmän liikettä. Yksityiskohtaiset mallisuositukset löytyvät artikkelista parhaat kuhajigit.

Pidä veneessä silti myös pienempi vaihtoehto. Jos parvi näkyy luotaimessa mutta ei ota, 8-10 senttinen jigi kevyemmällä päällä voi kääntää päivän. Tämä on tyypillistä kylmän rintaman jälkeisinä päivinä.

Tuulessa ja ajelehtiessa nosta painoa yhden portaan verran. Tärkein sääntö on, että tunnet pohjakosketuksen selvästi. Jos et tunne pohjaa, et tiedä syvyyttä etkä huomaa ottia. Jigipäiden muodot ja painonvalinnan logiikka on käyty tarkemmin läpi artikkelissa jigipäät ja painon valinta.

Tekniikka: nopeampi ja aggressiivisempi kuin keväällä

Syksyllä kuha jaksaa ajaa saalista, joten passiivinen odottelu ei ole enää paras vaihtoehto. Toimiva perusrytmi heittojigauksessa:

• Anna jigin laskeutua pohjaan ja aloita kelaus heti pohjakosketuksesta.
• Kelaa tasaisesti 3-5 kierrosta ja pidä tauko, jonka aikana jigi laskeutuu takaisin lähelle pohjaa.
• Toista. Otti tulee useimmiten laskuvaiheessa, joten pidä siima juuri kireänä.

Kun kala on tiukassa parvessa suoraan veneen alla, vaihda pystyjigaukseen. Silloin viehe pysyy koko ajan tuottavassa vesikerroksessa eikä hukkaa aikaa. Menetelmän vaiheet ja välineet käsitellään artikkelissa vertikaalijigaus.

Iskun asettamisessa kannattaa olla ripeä. Syyskuhalla on kova suu ja usein isompi jigi suussaan, joten löysä siima tarkoittaa hukattua kalaa. Käytä kuitua ja 0,30-0,40 mm fluorocarbon-perukkeen pituudelta noin metri.

05Uistelu syksyllä

Vetouistelu toimii syksyllä hyvin, kunhan pysyt oikeassa syvyydessä. Elokuussa vieheet ajetaan 4-8 metrissä ja lokakuussa 8-14 metrissä, mikä tarkoittaa käytännössä takiloita tai syvälle sukeltavia planeeraussukeltajia.

Vetonopeus on syksyllä hieman korkeampi kuin keväällä. Elokuussa 3-4 km/h toimii hyvin, syyskuussa 2,5-3,5 km/h ja lokakuun kylmässä vedessä 2-3 km/h. Kun vesi menee alle 8 asteen, hidasta selvästi.

Syksyn uistelun etu on alueen kattaminen. Kun et tiedä, missä parvi on, uistelu on nopein tapa etsiä. Kun parvi löytyy, vaihda jigiin. Tämä yhdistelmä on syksyn tehokkain työtapa. Uistelun kalusto, takilat ja syvyydenhallinta käydään läpi artikkelissa kuhan uistelu.

Syksyn syöntijaksot ovat lyhyitä mutta rajuja. Loppusyksystä varsinainen ottijakso voi kestää vain 15-20 minuuttia, tyypillisesti auringonlaskun molemmin puolin. Ole silloin valmiina paikan päällä, älä ajamassa sinne.

06Kuukausi kerrallaan

Elokuu

Elokuu on siirtymäkuukausi. Vesi on vielä lämmin, 18-22 astetta, ja järvi on kerrostunut. Kuha on usein välivedessä tai harjanteiden päällä 5-12 metrissä ja syö tehokkaimmin hämärässä. Elokuun aamut ja illat ovat parhaita, ja keskipäivä on hiljainen.

Elokuussa toimii vielä kesäkalastuksen logiikka: etsi harppauskerroksen taso luotaimen lämpötilaerosta tai kalan sijainnista ja aja vieheet siihen. Jigikoko 10-13 senttiä, paino 10-15 grammaa.

Syyskuu

Syyskuussa alkaa varsinainen syyskausi. Pintavesi putoaa 13-18 asteeseen ja kalat siirtyvät syvänteen reunoille 6-14 metriin. Parviutuminen alkaa näkyä selvästi luotaimessa.

Syyskuu on kuukausista tasaisin. Ottijaksot pitenevät, ja hyvänä päivänä kalaa saa läpi päivän. Nosta jigikoko 12-15 senttiin ja paino 12-18 grammaan.

Lokakuu

Lokakuu on monen kuhamiehen suosikki. Valoa on vähemmän kuin keväällä, mutta talveen valmistautuvat kalat ovat suurissa parvissa ja syövät koko valoisan ajan. Sopiva syvyys on 6-18 metriä, ja pääosa kalastuksesta osuu 6-12 metriin.

Etsi syviä salmia, ravintokalaparvien tuntumaa, lahtien suuaukkoja ja syviä savipohjia. Alle kolmen metrin vesi ei tuota. Paino 15-25 grammaa, jigi 12-15 senttiä.

Lokakuussa myös suurimmat yksilöt liikkuvat parvissa. Jos vuoden ennätys on tulossa, se tulee todennäköisimmin nyt.

Marraskuu

Marraskuussa vesi on 3-8 astetta ja kalat ovat siirtyneet talvehtimissyvänteisiin, tyypillisesti 10-25 metriin. Alueet ovat pieniä ja tarkkoja, mutta kalaa on niissä paljon.

Kalastus muuttuu jälleen hitaammaksi. Käytä pystyjigausta, raskaita 20-30 gramman päitä ja lyhyempiä nostoja. Ottijakso voi olla lyhyt, mutta laatu on korkea. Marraskuussa myös vene ja varusteet vaativat huomiota: kylmä vesi ei anna anteeksi, joten pelastusliivi päälle ja kaveri mukaan.

07Sää ja olosuhteet

Syksyllä painesuhteet vaikuttavat vähemmän kuin kesällä, koska tiiviissä parvessa oleva kala syö säällä kuin säällä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että syksyllä paikan löytäminen on tärkeämpää kuin sääikkunan odottaminen.

Pilvinen ja tuulinen päivä on silti parempi kuin peilityyni ja kirkas. Aallokko sekoittaa valoa ja pidentää syöntijaksoa. Kylmä rintama ja nopea lämpötilan lasku hiljentää kalan yleensä yhdeksi tai kahdeksi päiväksi.

Vedenkorkeuden muutokset vaikuttavat säännöstellyillä järvillä. Nopea laskujakso vetää kalaa syvemmälle, nousu tuo sitä matalammalle. Lajin perusteet, kalustovalinnat ja muut kalastustavat käyt läpi artikkelissa kuhan kalastus.

08Ison kuhan käsittely

Syksyllä saaliiksi tulee poikkeuksellisen paljon isoja naaraita, jotka kantavat jo seuraavan kevään mätiä. Kannattaa harkita, mitä ottaa mukaan.

Käytännön ohjeet:

• Ota ruoaksi 42-55 senttiset yksilöt. Ne ovat parasta ruokakalaa ja niiden merkitys kannalle on pienempi.
• Vapauta yli 60 senttiset naaraat, jos vain mahdollista.
• Nosta iso kala haavilla, älä siimasta roikottamalla.
• Jos kala on tullut yli 15 metristä, se voi kärsiä paineenvaihtelusta. Tarkista uimarakon tila ja päätä nopeasti, otatko kalan vai vapautatko sen.
• Verestä ja jäähdytä saalis heti. Syksyn viileä ilma ei riitä yksinään.

09Usein kysyttyä