Iijoki ja Kiiminkijoki: Pohjois-Pohjanmaan vaelluskalajoet

Pohjois-Pohjanmaalla kaksi isoa jokea laskee Perämereen rinnakkain, ja ne ovat toistensa vastakohdat. Iijoki on rakennettu ja padottu, ja sen vaelluskalat elävät istutusten ja kalateiden varassa. Kiiminkijoki virtaa vapaana ja on Natura 2000 -kohde, mutta senkin taimenkanta on niin heikko, että villi kala on kokonaan rauhoitettu. Livojoki on Iijoen suurin sivujoki ja Pohjois-Pohjanmaan paras erämainen harjusvesi. Tämä sivu käy läpi kolmen joen luvat hintoineen, alamitat, rauhoitusajat ja sen, missä kalastus kannattaa aloittaa.

01Kaksi jokea, kaksi kohtaloa

Iijoki ja Kiiminkijoki laskevat Perämereen alle viidenkymmenen kilometrin päässä toisistaan. Kummassakin nousi ennen lohta ja meritaimenta. Iijoki valjastettiin voimatalouden käyttöön ja padot katkaisivat nousun. Kiiminkijoki jäi rakentamatta, ja se kuuluu Natura 2000 -verkostoon.

Vapaana virtaava joki ei silti tarkoita hyvää kalakantaa. Kiiminkijoen taimenkanta on heikko, ja siksi rasvaevällistä eli villiä taimenta ei saa ottaa saaliiksi koko vesistöalueella. Iijoella taas kalastus on tiiviisti sidoksissa istutuksiin ja säänneltyihin lupa-alueisiin. Kummassakin joessa kalastaja on osa palautustyötä, ei sen ulkopuolella.

Valtion kalastonhoitomaksu on molemmilla joilla pohja, mutta se ei riitä missään koski- tai virta-alueella. Näille joille tarvitaan aina kohteen oma lupa. Maksun rajat on käyty läpi artikkelissa kalastonhoitomaksu.

02Iijoki: padottu joki ja palautushankkeet

Lupa-alue ja hinnat

Iijoen alaosalla luvat myyvät Etelä- ja Pohjois-Iin kalastuskunnat. Lupa kattaa Iijoen edustan merialueen, Iijokisuun, Illin erityiskalastusalueen, vanhan uoman, Raasakan voimalaitoksen yläaltaan ja joen Jakkukylän rajalle asti.

Viehe- ja virkistyslupa maksaa 55 euroa kaudelta, 30 euroa viikolta ja 10 euroa vuorokaudelta. Perhelupa maksaa 70 euroa kaudelta, 35 euroa viikolta ja 15 euroa vuorokaudelta. Kyseisenä vuonna 15 vuotta täyttävä tai nuorempi ei tarvitse lupaa lainkaan.

Verkkolupa maksaa 7 euroa ilman lohta ja 10 euroa lohiverkkona, jolloin kaikki lajit ovat sallittuja. Lippolupa maksaa 55 euroa kaudelta, 40 euroa viikolta ja 10 euroa vuorokaudelta. Kilpailulupa on 30 euroa tapahtumalta.

Kiintiöt, alamitat ja rauhoitukset

Illin erityiskalastusalueella ja Raasakan yläaltaalla vuorokausikiintiö on kolme kirjolohta kalastajaa kohti ja kuusi perheluvalla. Sama kiintiö koskee lohta, taimenta ja siikaa.

Alamitat ovat rasvaevällisellä eli villillä taimenella 60 senttimetriä ja rasvaeväleikatulla istutuskalalla 50 senttimetriä. Lohta, taimenta ja siikaa ei saa kalastaa vanhassa uomassa 1.9. ja 30.11. välisenä aikana.

Rauhoitusaika osuu juuri siihen jaksoon, jolloin joessa on eniten isoa kalaa. Se on tarkoituksellista. Syksy on nousukalojen kutuaika, ja vanha uoma on niiden reitti.

Vaelluskalojen palautus

Iijoen vaelluskalojen paluu on pitkä hanke. Sen ydin on saada kaloille reitti Raasakan padon ohi ja alavirtaan takaisin. Suunnitelmiin kuuluvat kalatiet Raasakan altaan padolle sekä vanhan uoman käyttö nousureittinä jokisuun ja Raasakan padon välillä. Hankkeen luvista on myös valitettu, joten aikataulu elää.

Kalastajan kannalta oleellista on kaksi asiaa. Ensinnäkin vanha uoma on hankkeen keskiössä, ja siellä säännöt voivat muuttua kesken kauden. Toiseksi istutukset ovat toistaiseksi se, mikä joen kalastuksen kannattelee: kirjolohi Illissä ja yläaltaalla, ja nieriä sekä muut lajit istutussuunnitelmien mukaan. Tarkista voimassa olevat kiellot kalastusrajoitus.fi-palvelusta juuri ennen lähtöä. Palvelun käyttö on avattu artikkelissa kalastusrajoitukset.

03Kiiminkijoki: vapaa Natura-joki

Yksi lupa, 170 kilometriä jokea

Kiiminkijoen yhteisviehelupa on Pohjois-Pohjanmaan hinta-laatusuhteeltaan paras lupa. Se oikeuttaa perho- ja viehekalastukseen kaikkiin kalalajeihin joen pääuomassa noin 170 kilometrin matkalla Haukiputaantien sillalta Puolangan Kivarinjärvelle.

Vuorokausilupa maksaa 12 euroa, viikkolupa 25 euroa ja kausilupa 50 euroa, ja kausilupa on voimassa kalenterivuoden loppuun. Perhelupa on kaksinkertainen hinta ja ryhmälupa 6 euroa henkilöltä vuorokausiluvasta. Alle 15-vuotiaat kalastavat ilman lupaa.

Säännöt ovat vaelluskalajoen säännöt

Saaliskiintiö on yksi lohi tai yksi rasvaeväleikattu taimen kalastusvuorokaudessa.

Rasvaevällistä taimenta ei saa ottaa saaliiksi koko Kiiminkijoen vesistöalueella. Rajoitus on voimassa 1.1.2024 ja 31.12.2026 välisen ajan, ja poikkeuksena ovat purot, joilla ei ole yhteyttä mereen. Käytännössä tämä tarkoittaa, että jokaisen taimenen rasvaevä pitää tarkistaa ennen kuin kalaan koskee saalismielessä.

Rauhoitusajat ovat selvät. Lohi, taimen ja siika ovat rauhoitettuja 1.9. ja 30.11. välisenä aikana. Harjus on rauhoitettu 1.4. ja 31.5. välisenä aikana.

Alamitat ovat lohella 60 senttimetriä, rasvaeväleikatulla meritaimenella 50 senttimetriä, harjuksella 35 senttimetriä ja kuhalla 42 senttimetriä.

Kiellettyjä menetelmiä on myös lista. Mato-onginta, pilkkiminen ja uittokalastus ovat kiellettyjä kaikilla vaelluskalavesistön koski- ja virta-alueilla. Tämä yllättää monen, joka on tottunut ottamaan matopurkin mukaan koskelle.

Missä Kiiminkijoella kalastetaan

Koitelinkoski Kiimingissä on joen tunnetuin kohde ja se on Oulusta noin 25 kilometrin päässä. Se on hoidettu retkikohde siltoineen, laavuineen ja parkkipaikkoineen, ja kesäviikonloppuina se on täynnä. Koiteli ja muut Oulun lähikohteet on käyty läpi artikkelissa kalastus Oulussa.

Sama yhteisviehelupa kattaa kuitenkin koko pääuoman Haukiputaalta Puolangalle. Ylempänä joessa on kymmeniä nimettömiä koskia ja niskoja, joissa ei näy toista kalastajaa. Ylämaan puolella joki on kapeampi, tummempi ja pienempi, ja se kalastuu perhovavalla tai kevyellä heittovavalla. Kartta ja kahluusaappaat ovat tässä tärkeämmät kuin vieheiden määrä.

Harjus on Kiiminkijoen arkikala. Se asettuu virran taakse kivien ja saumojen suojaan ja nousee syömään pintaan hyönteisnousun aikana. Kesäkuun ja elokuun väliset valoisat illat ovat parasta aikaa. Harjuksen paikanhaku, perhovalinta ja käsittely on avattu artikkelissa harjuksen kalastus.

04Livojoki: Iijoen erämainen sivujoki

Livojoki laskee Livojärvestä Iijokeen Pudasjärvellä. Se on erämainen harjus- ja taimenjoki, ja se on kohde sille, joka haluaa kalastaa yksin. Joen varrella on vähän tietä ja paljon metsää.

Sallitut menetelmät ovat heitto- ja perhokalastus. Livojärven ja Kuusenpukan välisellä osuudella kalastus on sallittu vain 1.6. ja 31.8. välisenä aikana ja vain perhokalastuksena. Taimen on rauhoitettu 1.9. ja 31.10. välisenä aikana.

Alamitat ovat rasvaevällisellä taimenella 60 senttimetriä, rasvaeväleikatulla 50 senttimetriä ja harjuksella 35 senttimetriä. Tarkista alamitat ja rauhoitukset silti lupaehdoista ennen lähtöä, koska ne ovat osuuskohtaisia.

Livojoen kalataloudelliset kunnostustyöt jatkuvat kesällä 2026, ja ne voivat vaikuttaa kalastukseen alueella. Kunnostuksessa palautetaan uittoperattuja koskia takaisin luonnontilaan: kiveystä, poikaskiviä ja kutusoraikkoja. Työmaan kohdalla vesi voi olla sameaa ja kalastus estetty, mutta muutaman vuoden kuluttua samassa kohdassa on parempi koski kuin ennen.

Livojoen kalastus on hidasta kalastusta. Joki luetaan jalan, ja hyvä päivä syntyy siitä, että kahlaa kilometrin ja kalastaa kymmentä niskaa perusteellisesti. Kevyt perhosetti, pari perhorasiaa ja kunnon kahluuvarusteet riittävät.

05Miten näitä jokia kalastetaan

Pohjoinen vaelluskalajoki on tummavetinen, kivikkoinen ja kylmä. Kolme asiaa ratkaisee saaliin: paikan lukeminen, kahluu ja ajoitus.

Paikan lukeminen tarkoittaa virran rakenteen tunnistamista. Harjus ja taimen eivät seiso kovassa virrassa vaan sen reunoilla. Ne hakeutuvat kiven taakse, virtasauman viereen, niskan alle ja kuopan reunalle, eli paikkoihin joissa vesi tuo ruokaa mutta ei vaadi jatkuvaa uintia. Isot kivet, saumat joissa nopea ja hidas vesi kohtaavat, sekä koskien niskat ja purkaukset ovat ensimmäiset paikat joihin kannattaa heittää.

Kahluu on turvallisuusasia ennen kuin se on kalastusasia. Pohja on liukas ja virta voimakas, ja pohjoisen joissa vesi on kylmää koko kesän. Nastapohjat tai liukuesteet ovat käytännössä pakolliset, kahluusauva vakauttaa jokaisen askeleen ja kelluntaliivi on halpa vakuutus. Kahlaa vinosti vastavirtaan, älä myötävirtaan, ja pidä jalat leveällä. Jos vesi nousee polven yli ja työntää, käänny takaisin.

Ajoitus on kolmas. Harjus syö hyönteisnousun aikaan, ja nousu osuu useimmiten iltaan ja yöhön. Taimen liikkuu hämärässä ja sateella. Pilvinen ja tuulinen päivä on parempi kuin kirkas ja tyyni, koska pintakalvo rikkoutuu eikä kala näe kalastajaa yhtä hyvin.

Kalusto voi olla yksinkertainen. Perhokalastajalle luokan 4 tai 5 vapa riittää harjukselle ja pienelle taimenelle, ja lohta varten tarvitaan järeämpi. Viehekalastajalle kevyt heittovapa, pieni lippa tai vaappu ja harrilauta kattavat lähes kaiken. Vieheiden määrä ei ratkaise, vaan se kuinka monta virtapaikkaa ehtii kalastaa kunnolla.

06Taimen ja lohi Pohjois-Pohjanmaalla

Rasvaevä ratkaisee kaiken näillä joilla. Se on selkäevän ja pyrstön välissä oleva pieni pehmeä evä. Jos se on tallella, kala on syntynyt luonnossa ja se palautetaan. Jos siinä on arpi tai tynkä, kala on istukas ja se voidaan ottaa alamitan täyttyessä.

Tunnista evä kalan ollessa vielä vedessä tai märässä haavissa. Älä nosta kalaa kuiville arvioidaksesi sitä. Märät kädet, koukun irrotus pihdillä ja lyhyt käsittelyaika ovat perusasioita, jotka ratkaisevat vapautetun kalan selviämisen. Tunnistus, alamitat ja saaliin ilmoitusvelvollisuudet on käyty läpi artikkelissa taimenen ja lohen kalastus.

Rauhoitusajat toistuvat molemmilla joilla samanlaisina: lohi, taimen ja siika ovat rauhoitettuja syyskuun alusta marraskuun loppuun ja harjus huhti-toukokuun. Käytännössä kalastuskausi on siis touko-kesäkuun vaihteesta elokuun loppuun, ja se on lyhyt. Suunnittele reissu sen mukaan.

Pohjoisempana sama rakennettujen jokien ongelma toistuu suurempana. Kemijoen patoketju ja Rovaniemen seudun kalastus on käyty läpi artikkelissa Kemijoen ja Rovaniemen kalastus.

07Kalastusvuosi näillä joilla

Kevät on odottamista. Jäät lähtevät huhtikuussa ja tulvahuippu osuu touko-kesäkuun vaihteeseen. Tulvavesi on korkea, sameaa ja kylmää, eikä kahluu ole turvallista. Harjus on samaan aikaan rauhoitettu 1.4. ja 31.5. välisenä aikana.

Kesäkuun puoliväli avaa kauden kunnolla. Vesi laskee ja kirkastuu, harjuksen rauhoitus päättyy ja hyönteisnousut alkavat. Heinäkuu on parasta perhokalastusaikaa, ja valoisat yöt tarkoittavat, että kalastaa voi vaikka kello kaksi yöllä. Iijoen puolella istutuskohteet tuottavat koko kesän.

Elokuu on viimeinen täysi kuukausi. Sen jälkeen syyskuun alusta lohi, taimen ja siika menevät rauhoitukseen, ja Iijoen vanha uoma sulkeutuu näiltä lajeilta marraskuun loppuun. Syksyllä jäljelle jäävät hauki ja ahven suvannoissa ja järvialtaissa. Vuoden rytmi kuukausi kuukaudelta on artikkelissa kalastuskalenteri.

08Usein kysyttyä