Kalastus Oulussa: Oulujoki, Koitelinkoski, Sanginjoki ja merialue

Oulu on jokikaupunki, jossa lohi ui keskustan ohi ja siika nousee suistoon. Kaupunki hallinnoi noin 6 500 hehtaaria vesialuetta, josta valtaosa on merta ja jokisuistoa, ja puolen tunnin ajomatkan sisältä löytyy vapaana virtaava Koitelinkoski. Tämä sivu kokoaa Oulun luvat hintoineen, Oulujoen ja Merikosken kalastuksen, Koitelinkosken ja Sanginjoen sekä Perämeren siianpyynnin.

01Luvat Oulussa

Kalastonhoitomaksu pohjana

Kaikki alkaa valtion kalastonhoitomaksusta. Se koskee 18 ja 69 vuotiaita ja maksaa vuonna 2026 47 euroa vuodelta, 16 euroa viikolta tai 6 euroa vuorokaudelta. Maksu hoituu Eräluvat.fi-palvelussa. Pelkällä kalastonhoitomaksulla saat heittää yhdellä vavalla useimmilla vesillä, mutta et koski- ja virta-alueilla, joita Oulussa riittää. Onkiminen ja pilkkiminen ovat ilmaisia kaikille. Maksun yksityiskohdat löydät artikkelista kalastonhoitomaksu.

Oulun kaupungin luvat ja hinnat

Oulun kaupungin vesialueiden luvat myydään verkossa Kalapassi.fi-palvelussa. Viehekalastuksen vuosilupa uisteluun, heittokalastukseen ja pilkintään maksaa 52,90 euroa, kuukausilupa 29,40 euroa ja viikkolupa 23,50 euroa. Nuorisolupa 15 ja 17 vuotiaille maksaa 7 euroa. Pyydyskalastajalle verkkolupa maksaa 10,30 euroa verkolta sekä merellä että sisävesillä, katiskalupa 6,50 euroa ja pitkäsiimalupa 38,80 euroa. Myös tuulastukseen ja ravustukseen on omat lupansa.

Vuosiluvat ovat kalenterivuosikohtaisia eli voimassa vuoden loppuun ostohetkestä riippumatta. Lupaehdot vaihtelevat vesialueittain, joten lue aluekohtaiset ehdot Kalapassista ennen ostoa. Lupajärjestelmän kokonaisuus on avattu artikkelissa kalastuslupa ja pyydysten säännöt artikkelissa katiska- ja verkkokalastusluvat.

02Oulujoki: lohijoki keskellä kaupunkia

Oulujoki virtaa kaupungin läpi ja laskee mereen Merikosken voimalaitoksen kautta. Joki on padottu, mutta se ei ole kuollut: suisto ja suvannot tuottavat haukea, ahventa, kuhaa ja siikaa, ja kalatien ansiosta jokeen nousee myös lohta.

Merikosken kalatie

Merikosken voimalaitoksen ohittava kalatie avattiin 2000-luvun alussa, ja se antaa lohen, taimenen ja muun vaelluskalan nousta suistosta ylävirtaan. Kalatie kulkee Hupisaarten puistoalueen läpi, ja sen ansiosta Oulujoen kaupunkiosuudella on kesäisin aitoja nousulohia. Kalastus itse kalatiessä ja sen välittömässä läheisyydessä on kielletty, joten tarkista rajat lupaehdoista ja kalastusrajoitus.fi-palvelusta ennen kuin heität voimalaitoksen ympäristössä.

Hartaanselkä ja suiston lohipaikat

Merikosken alapuolella Oulujoen suistossa on erillinen lohikalastukseen varattu alue Hartaanselällä. Se on kaupungin lupakartassa oma kohteensa, jolle myydään omaa lupaa Kalapassissa. Suisto on myös hauki- ja ahvenvettä, ja Kuusisaaren ympäristössä rantakalastusta rajoitetaan ajoittain tapahtumien vuoksi.

Nousulohen kalastus on ajoituslaji. Paras jakso osuu kesäkuun ja elokuun välille, ja aamuyö on jokisuulla arvokkainta aikaa. Lohen ja taimenen säännöt, rasvaevätunnistus ja saalisilmoitusvelvollisuus käydään läpi artikkelissa taimenen ja lohen kalastus.

Kaupunkiosuuden arkikalastus

Oulujoen rannat Tuirasta Raattiin ovat helppoa rantakalastusmaastoa. Hauki ja ahven ottavat koko avovesikauden, ja pilkkijät jatkavat samoilla paikoilla talvella. Veneenlaskupaikkoja on useita, muun muassa Taskisenrannassa, Rajahaudassa, Raatissa ja Hollihaassa, joten soutuveneen tai pienen perämoottoriveneen saa vesille vaivatta.

Kaupunkiosuuden kalastus on virtaveden ja järvikalastuksen välimuoto. Voimalaitos säätelee virtaamaa, ja virtaaman muutos käynnistää usein syönnin: kun vesi lähtee liikkeelle, hauki ja ahven asettuvat virran reunoihin ja syvänteiden niskoille. Kannattaa siis kalastaa virtauksen muutoshetkinä ja hakea paikkoja, joissa kova virta kohtaa suvannon. Jigi, lippa ja pieni vaappu kattavat tarpeen. Sillat ovat tässäkin kaupungissa avainpaikkoja, koska niiden pilarit katkaisevat virran ja keräävät saaliskalaa.

03Koitelinkoski: vapaa koski puolen tunnin päässä

Koitelinkoski on Kiiminkijoen kuuluisin koskialue Kiimingissä, noin 25 kilometriä Oulun keskustasta. Kiiminkijoki on kokonaan rakentamaton, Natura-suojeltu vaelluskalajoki, ja Koiteli on sen näyteikkuna: saaria, siltoja, laavuja ja useita koskiportaita.

Kalastus hoituu Kiiminkijoen yhteisviehelupalla, joka kattaa perho- ja viehekalastuksen joen pääuomassa noin 170 kilometrin matkalla Haukiputaantien sillalta Puolangan Kivarinjärvelle asti. Vuorokausilupa maksaa 12 euroa, viikkolupa 25 euroa ja kausilupa 50 euroa. Perhelupa on kaksinkertainen hinta ja alle 15-vuotiaat kalastavat ilman lupaa. Luvat myydään verkossa ja paikallisilla myyntipisteillä.

Säännöt ovat vaelluskalajoen säännöt, ja ne kannattaa opetella ennen ensimmäistä heittoa. Saaliskiintiö on yksi lohi tai yksi rasvaeväleikattu taimen kalastusvuorokaudessa. Rasvaevällinen eli villi taimen on joessa kokonaan rauhoitettu, ja rasvaeväleikatun alamitta on 50 senttimetriä. Lohi, taimen ja siika ovat rauhoitettuja 1.9. ja 30.11. välisenä aikana ja harjus 1.4. ja 31.5. välisenä aikana. Syöttikalan käyttö on kielletty koski- ja virta-alueilla.

Koitelin peruskalastus on harjuksen ja tammukan perhopyyntiä sekä hauen ja ahvenen heittelyä suvannoista. Kesäkuun ja elokuun iltahämärä on harjukselle parasta aikaa. Harjus asettuu virtapaikkojen taakse kivien ja saumojen suojaan, ja se nousee pintaan syömään hyönteisiä. Perhokalastajalle tämä tarkoittaa kuivaperhoa iltanousun aikaan, viehekalastajalle pientä lippaa tai harrilautaa pintasyönnin ulkopuolella.

Koiteli on myös retkikohde, mikä kannattaa ottaa huomioon ajankohdan valinnassa. Kesäviikonloppuina saaret ja laavut täyttyvät, ja rauhallisin kalastusaika on arkiaamuina. Alue on hoidettu: parkkipaikat, sillat ja tulipaikat tekevät siitä helpon myös ensikertalaiselle ja lasten kanssa liikkuvalle. Kahluu kannattaa tehdä harkiten, sillä kosket ovat voimakkaita ja pohja liukas.

Ylempänä Kiiminkijoessa riittää vettä sadalle kalastajalle ilman että kukaan näkee toista. Sama yhteisviehelupa kattaa pääuoman Haukiputaalta Puolangalle, joten kartta ja kahluusaappaat avaavat kymmeniä nimettömiä koskia Koitelin ruuhkan ulkopuolella. Kiiminkijoen koko lupa-alue sääntöineen ja naapurissa virtaava Iijoki on esitelty sivulla Iijoki ja Kiiminkijoki.

04Sanginjoki: hiljainen lähijoki

Sanginjoki laskee Oulujokeen kaupungin itäpuolella, ja sen alaosa kuuluu Oulun kaupungin vesiin. Joki on pieni, tummavetinen ja rauhallinen, ja sen varsi on suosittua retkeilyaluetta. Kalasto on hauki-, ahven- ja särkivaltainen, ja jokeen tehdään myös istutuksia. Sanginjoelle myydään omia lupia verkossa, ja kaupungin lupien ehdot löytyvät Kalapassista. Tarkista aluekohtaiset ehdot, sillä ne poikkeavat pääjoesta.

Sanginjoki on hyvä valinta, kun haluat kalastaa ilman ruuhkaa. Kapealla joella pärjää kevyellä heittokalustolla ja madolla, ja jokivarren laavut tekevät siitä toimivan perhekohteen.

05Merialue ja siika

Oulun edusta on Perämerta: matalaa, vähäsuolaista ja siikapitoista. Siika on alueen arvostetuin arkikala, ja sitä pyydetään sekä verkoilla että ongella. Suosituinta vapapyynti on jokisuistossa ja rantavesissä, joissa siikaparvet liikkuvat keväästä syksyyn. Siian onginta on tarkkuuslaji: pieni koukku, ohut siima ja mato tai hyönteistoukka, ja syönti on varovaista. Lajin muodot, kausi ja muut pyyntitavat käydään läpi artikkelissa siian kalastus.

Merialueella liikkuva saa pelkällä kalastonhoitomaksulla heittää yhdellä vavalla, ja kaupungin verkkoluvat kattavat merialueen omat lupakiintiönsä. Hauki ja ahven ovat saariston peruslajit, ja matala rannikko lämpenee keväällä nopeasti, joten kevätkalastus alkaa täällä aikaisin. Ahvenen paikat ja tekniikat löydät artikkelista ahvenen kalastus.

06Lähijärvet ja perhepaikat

Kaupungin vesiin kuuluu myös järviä: Pyykösjärvi ja Valkiaisjärvi kaupunkialueella sekä Niilesjärvi ja Ahmasjärvi Ylikiimingissä. Pyykösjärvi on matala kaupunkijärvi, jonne pääsee pyörällä, ja se sopii onkimiseen ja lasten ensimmäisiin kalareissuihin. Valkiaisjärvi on pieni ja kirkasvetinen virkistyskohde. Järvien lupaehdot löytyvät samasta Kalapassin kaupasta kuin muutkin kaupungin luvat.

07Oulun kalastusvuosi

Talvi on Oulussa pitkä ja pilkkikausi luotettava. Merenlahdet, Pyykösjärvi ja Oulujoen suvannot jäätyvät joulukuussa, ja ahventa pilkitään huhtikuulle. Kevät räjähtää käyntiin jäiden lähdössä: hauki kutee matalaan ja siika liikkuu rantavesissä toukokuussa.

Kesä on lohen ja harjuksen aikaa. Nousulohi liikkuu suistossa juhannuksesta elokuulle, ja Koitelin harjus syö valoisina iltoina. Syksyllä painopiste siirtyy haukeen ja isoon ahveneen, kunnes vaelluskalojen rauhoitus 1.9. alkaen sulkee lohi- ja taimenpyynnin virtavesillä. Loka- ja marraskuun pimeinä iltoina moni ouluinen vaihtaa jo pilkkikaman huoltoon. Koko vuoden rytmi kuukausittain löytyy artikkelista kalastuskalenteri.

08Usein kysyttyä