Kalastus Porissa: Kokemäenjoki, jokisuisto, Selkämeri ja Merikarvia

Pori on Suomen suurimman jokisuiston kaupunki. Kokemäenjoki tuo mukanaan koko Pirkanmaan ja Satakunnan vedet ja purkaa ne Selkämereen laajan delta-alueen kautta. Kalastajalle tämä tarkoittaa kolmea eri maailmaa samassa maakunnassa: virtavesi ja sen kosket, matala ja kalarikas jokisuisto sekä avoin Selkämeri saarineen. Tunnin ajomatkan päässä pohjoisessa on lisäksi Merikarvianjoki, Satakunnan tunnetuin lohi- ja meritaimenkoski. Tämä sivu käy läpi luvat hintoineen, kohteet ja säännöt.

01Luvat Porin seudulla

Kalastonhoitomaksu ensin

Valtion kalastonhoitomaksu on kaiken pohja. Se koskee 18 ja 69 vuotiaita ja se maksetaan Eräluvat.fi-palvelussa. Maksulla saa viehekalastaa yhdellä vavalla, kelalla ja vieheellä lähes koko Satakunnan alueella, myös Porin vesillä. Onkiminen, pilkkiminen ja silakan litkaus ovat maksuttomia jokamiehenoikeuksia kaikille. Maksun ikärajat ja poikkeukset on käyty läpi artikkelissa kalastonhoitomaksu.

Yhden vavan viehekalastus ei vaadi Porin kaupungin lupaa, koska se sisältyy kalastonhoitomaksuun. Kaupungin lupa tulee kuvaan vasta pyydyksissä ja useamman vavan uistelussa.

Porin kaupungin kalastuslupa

Porin kaupungin lupa maksaa 12 euroa 18 ja 64 vuotiailta ja on muille maksuton. Lupa on voimassa kalenterivuoden ja siihen sisältyy kahdeksan pyydysmerkkiä.

Luvalla saa käyttää verkkoja, joiden yhteispituus on enintään 240 metriä ja solmuväli vähintään 45 millimetriä. Sallittuja ovat myös troolaus ja vetouistelu, enintään kuusi katiskaa pikkukaloille, kuusi rysää tai ankeriaanmertaa, kaksikymmentä koukkua ja syöttikoukkua sekä pitkäsiima enintään sadalla koukulla. Pihlavanlahdella ja Eteläselällä vetouistelussa saa käyttää enintään kuutta vapaa. Siian pilkinnässä vapoja saa olla enintään neljä.

Ravustukseen on oma lupansa, 30 euroa vuodessa. Se oikeuttaa ravustamaan kymmenellä merralla Kokemäenjoella kaupungin omistamilla vesialueilla. Kausi alkaa 21. heinäkuuta kello 12 ja päättyy 31. lokakuuta. Ravustuksen säännöt ja välineet on käyty läpi artikkelissa ravustus.

Kokemäen kalatalousalueen luvat

Kokemäenjoen ja Loimijoen puolella luvat myy Kokemäen kalatalousalue. Uistinlupa maksaa 10 euroa ja oikeuttaa yhteen vieheeseen. Verkkolupa on 10 euroa kolmeakymmentä metriä kohti, enintään neljä verkkoa. Katiska maksaa 5 euroa ja rysä 10 euroa, molempia enintään neljä. Pitkäsiimalupa on 10 euroa yhdelle yksikölle, enintään sata koukkua, ja kymmenen koukun lupa 10 euroa. Rapumerta maksaa 5 euroa merralta, enintään kymmenen mertaa. Tuulastuslupa on 5 euroa.

Perhelupa maksaa 20 euroa ja se kattaa kaksi seisovaa pyydystä sekä viehekalastuksen ja uistelun. Uistelijalle tärkein on monivapalupa 40 euroa, joka sallii enintään kuusi siimaa venekuntaa kohti. Planeri- eli sivulautojen käyttö on kielletty.

Lupa-alueiden rajat eivät näy vedessä, ja Kokemäenjoen varrella niitä on useita. Tarkista aina kohteen omat ehdot ja voimassa olevat rajoitukset kalastusrajoitus.fi-palvelusta ennen lähtöä.

02Kokemäenjoki: Etelä-Suomen suuri virta

Kokemäenjoki on Suomen viidenneksi suurin vesistö. Valuma-alue on 27 046 neliökilometriä ja keskivirtaama 240 kuutiometriä sekunnissa. Pääuoma on 112 kilometriä pitkä. Se on siis leveä, voimakas ja tasainen joki, ei pieni koskipuro, ja se pitää ottaa huomioon kalustossa ja kahluussa.

Alaosan kosket

Kokemäenjoen alaosan kalastuskohteet ovat koskia, jotka ovat jääneet voimalaitosrakentamisen väliin. Arantilankoski, Harjavalta, Pämpinkoski, Ruskilankoski ja Tyninkoski ovat alaosan tunnetuimmat, ja niissä kalastetaan Kokemäenjoen lupa-alueiden luvilla.

Kosket ovat leveitä ja niiden virtaama vaihtelee voimalaitosten säännöstelyn mukaan. Se on kalastajalle sekä ongelma että etu. Kun virtaama nousee, kalat siirtyvät reunoille ja kivien taakse, ja syönti käynnistyy usein juuri muutoshetkellä. Kun virtaama laskee, syvänteet ja monttukohdat keräävät kalan. Kannattaa opetella yhden kosken rytmi kunnolla ennen kuin ajaa seuraavalle.

Vaelluskalat ja padot

Kokemäenjoki oli aikoinaan Etelä-Suomen tuottoisimpia vaelluskalajokia. Lohi, meritaimen, nahkiainen ja ankerias nousivat merestä jokeen kutemaan. Kannat alkoivat heiketä 1800-luvun lopulla, ja romahdus tapahtui 1900-luvun alussa, kun voimalaitospadot katkaisivat nousureitit lisääntymisalueille.

Joen tila on sittemmin parantunut tyydyttävälle tai hyvälle tasolle. Nykyinen saalis koostuu taimenesta, harjuksesta, siiasta, nieriästä, hauesta ja ahvenesta. Rautaveden ja Kuloveden alueet ovat tunnettuja haukivesiä.

Kantoja ylläpidetään istutuksilla, jotka rahoitetaan jätevesi- ja voimalaitostoimijoiden kalatalousvelvoitteilla. Yleisimmin istutetaan vaellussiikaa ja haukea, ja taloudellisesti painotetuimpia ovat nieriä ja vaellussiika. Kalatalouspalveluista vastaa alueen elinvoimakeskus (vuoteen 2025 ELY-keskus).

Lohen ja meritaimenen paluu jokeen on pitkä hanke, joka etenee kalateiden, alasvaellusratkaisujen ja poikasistutusten kautta. Kalastajan kannalta oleellista on, että meritaimenen säännöt ovat tiukat riippumatta siitä, missä vaiheessa hanke on. Rasvaevällinen villi meritaimen on eteläisen Suomen joissa rauhoitettu, ja saaliiksi saa ottaa vain rasvaeväleikatun kalan. Tunnistus, alamitat ja käsittely on käyty läpi artikkelissa taimenen ja lohen kalastus.

03Porin jokisuisto ja lähivedet

Kokemäenjoen suisto on Pohjoismaiden laajin ja se on suojeltu. Vesi on matalaa, ravinteikasta ja täynnä ruovikkoa. Se on hauelle ja ahvenelle ihanteellista, ja se lämpenee keväällä nopeasti.

Pihlavanlahti on Porin tärkein lähikohde. Se on iso, matala ja suojainen lahti, jossa uistellaan ja jigataan haukea koko avovesikauden ja jossa pilkitään talvella. Kaupungin lupa sallii siellä uistelun kuudella vavalla, mikä on Porissa selvästi anteliaampi kuin kalastonhoitomaksun yksi vapa. Eteläselkä toimii samalla logiikalla.

Kaupungin läpi virtaavan joen rannat ovat helppoa rantakalastusmaastoa. Ahven ja hauki ovat peruslajit, ja kuhaa nousee jokisuistoon ja lahtiin kesällä. Kuha on Porin seudulla vahvimmillaan hämärässä ja yöllä, ja sen paikanhaku sameassa suistovedessä poikkeaa kirkkaan järven logiikasta. Lajin tekniikat on avattu artikkelissa kuhan kalastus.

04Selkämeren rannikko

Porin edusta on Selkämerta: avoin, vähäsaarinen ja tuulinen verrattuna Saaristomereen. Ulkoluodot ovat kaukana ja sää muuttuu nopeasti, joten pienellä veneellä liikkuvan pitää suunnitella reitti suojaisaksi ja seurata ennustetta.

Rannikon peruslajit ovat hauki, ahven ja kuha, ja saaliiseen tulee myös siikaa. Kevät on rannikon paras hauenkalastusaika: matalat lahdet lämpenevät ensin, hauki tulee kutemaan ruovikkoon ja syö kudun jälkeen ahnaasti. Kesällä kalat hajaantuvat ja siirtyvät ulommas, syksyllä ne palaavat rantaan.

Meritaimen liikkuu Selkämeren rannikolla ympäri vuoden ja on rantakalastajan kohde erityisesti keväällä ja syksyllä. Rasvaevätön eli istutettu taimen on ainoa, jonka saa ottaa saaliiksi, ja alamitta sekä alueelliset rajoitukset kannattaa tarkistaa kalastusrajoitus.fi-palvelusta ennen lähtöä.

Silakan litkaus on Porin rannikolla oma perinteensä ja se on maksuton jokamiehenoikeus. Laitureilta ja aallonmurtajilta pääsee liikkeelle ilman venettä.

05Merikarvia ja Merikarvianjoki

Merikarvia on Porista noin 50 kilometriä pohjoiseen, ja Merikarvianjoki on Satakunnan tunnetuin koskikohde. Joki laskee Selkämereen ja siihen istutetaan lohta, meritaimenta, harjusta ja taimenta. Luontaisia lajeja ovat ahven, hauki ja siika. Tunnetuimmat kosket ovat Lankoski ja Puukoski.

Kalastaminen Merikarvianjoella vaatii aina erillisen luvan. Sallitut menetelmät ovat heitto- ja perhokalastus. Harjus ja taimen ovat rauhoitettuja, lohen alamitta on 60 senttimetriä ja vuorokausikiintiö on kaksi mitan täyttävää kalaa, perheluvalla kolme.

Lupahinnoittelu on kausiporrastettu ja viikonloppuisin kalliimpi. Kesäkaudella 15.6. ja 15.8. välisenä aikana neljän tunnin lupa maksaa 13 euroa arkena ja 16 euroa viikonloppuna, vuorokausilupa 17 ja 20 euroa. Kevät- ja syyskaudella 1.4. ja 14.6. sekä 16.8. ja 31.10. välisenä aikana neljän tunnin lupa maksaa 18 ja 22 euroa ja vuorokausilupa 23 ja 28 euroa. Alle 18-vuotiaan vuorokausilupa maksaa 10 euroa ja vuosilupa 75 euroa. Hinnat kannattaa varmistaa lupamyynnistä ennen ostoa, koska kausihinnoittelu tarkentuu vuosittain.

Kevät ja syksy ovat kalliimpia syystä. Ne ovat lohen ja meritaimenen nousuaikoja, ja silloin joessa on isoa kalaa. Kesäkuukaudet ovat harjuksen ja taimenen perhokalastusaikaa, kun jokea ei ole rauhoitettu.

06Kalastuskaupat ja välineet Porissa

Porissa on sekä ketjuliikkeiden kalastusosastoja että erikoisliikkeitä, ja Satakunnan olosuhteet näkyvät valikoimassa. Rannikko ja suisto tarkoittavat isoja haukivieheitä ja jigipäitä, koskijoet perhokalastustarvikkeita ja kahluuvarusteita.

Käytännössä Porin kalastajan perusvalikoima on kaksi eri settiä. Suistoon ja rannikolle riittää keskiraskas heittovapa, kelluvia ja hitaasti uppoavia haukivieheitä sekä isoja jigejä. Koskille tarvitaan kevyempi vapa, kahluuhousut ja liukuestepohjat, koska Kokemäenjoen ja Merikarvianjoen pohjat ovat liukkaita ja virta on voimakas. Mistä välineet kannattaa ostaa ja missä järjestyksessä, on käyty läpi artikkelissa kalastuskauppa.

07Kalastus ilman venettä ja autoa

Pori on rantakalastajan kaupunki, koska vesi tulee keskustaan asti. Kokemäenjoen rannat kaupungin läpi ovat kävelymatkan päässä, ja niiltä saa haukea ja ahventa koko avovesikauden. Jokivarren laiturit ja sillanpielet ovat perusheittopaikkoja, koska virta kerää saaliskalaa niiden pilareiden taakse.

Aallonmurtajat ja laiturit rannikolla toimivat samalla logiikalla. Silakkaa litkataan syksyllä ja talvella, ja se on maksutonta jokamiehenoikeutta. Litkaus on myös helpoin tapa saada lapsi innostumaan, koska tartuntoja tulee tiheästi ja saalis on syötävää. Perheen ensimmäinen reissu kannattaa suunnitella lyhyeksi ja lähelle.

Onkiminen ja pilkkiminen ovat maksuttomia lähes kaikkialla, joten liikkeelle pääsee pelkällä ongella ja matopurkilla. Suistolahtien ruovikkoreunat ovat ahvenelle ja särkikaloille parhaita, ja kesäaamuna niistä saa kalaa ilman mitään erikoisvälineitä.

08Porin kalastusvuosi

Kevät alkaa Porissa aikaisin. Matala suisto ja Pihlavanlahti sulavat maaliskuun lopulla, ja hauki tulee kutemaan huhtikuussa. Huhtikuu ja toukokuu ovat vuoden varmimmat isojen haukien kuukaudet. Samaan aikaan Merikarvianjoen kevätkausi avautuu huhtikuun alussa.

Kesäkuussa kuha aloittaa suistossa ja lahdissa, ja koskilla siirrytään harjuksen ja taimenen perhokalastukseen. Heinä- ja elokuu ovat hiljaisinta aikaa päivällä ja parasta yöllä. Ravustuskausi alkaa 21. heinäkuuta.

Syksy on Porissa vahvaa aikaa. Vesi viilenee, hauki ja iso ahven syövät ja meritaimen liikkuu rannikolla. Merikarvianjoen syyskausi jatkuu lokakuun loppuun.

Talvella suistoon ja lahtiin tulee jäät, mutta ne ovat epävarmoja: virtaava joki ja meriveden vaihtelu heikentävät jäätä paikoin arvaamattomasti. Jokisuistossa ei mennä jäälle ilman paikallistuntemusta ja mittaustyökaluja. Koko vuoden rytmi kuukausittain on artikkelissa kalastuskalenteri.

09Usein kysyttyä