Kalastuskilpailut Suomessa: lajit, säännöt ja aloittaminen

Kilpakalastus on Suomessa yllättävän iso harrastus ja samalla huonosti tunnettu. Pilkkikilpailuissa on kymmeniä tuhansia osallistujia vuodessa, ja SM-tasolla kilpaillaan lajeissa, joita moni ei tiedä kilpailulajeiksi lainkaan. Kilpakalastuksen erityispiirre on se, että se on halvin tapa aloittaa kalastus tosissaan: pilkkiminen on jokamiehenoikeus, kilpailuun ei tarvita kalastonhoitomaksua, ja kalustokulut ovat pienemmät kuin missään muussa kalastuslajissa. Tämä sivu käy läpi kilpailulajit, sen mitä kilpailussa oikeasti tapahtuu, kilpailun järjestämisen lupavaatimukset ja sen, miten ensimmäiseen kisaan pääsee.

01Mitä kilpakalastus on

Kilpakalastuksessa mitataan yleensä saaliin kokonaispainoa määräajassa. Se kuulostaa yksinkertaiselta, mutta se muuttaa kalastuksen luonnetta kokonaan.

Tavallisessa kalastuksessa tavoitellaan yhtä isoa kalaa ja aikaa on rajattomasti. Kilpailussa tavoitellaan mahdollisimman monta kalaa mahdollisimman lyhyessä ajassa, ja kellon loppuminen on ehdoton.

Tästä seuraa kolme asiaa, jotka erottavat kilpailukalastuksen harrastekalastuksesta:

Nopeus ratkaisee. Kalan irrottaminen, uuden laskun tekeminen ja reiän vaihtaminen tehdään sekunneissa. Ajanhukka on suoraan saalismenetys.

Pieni kala kelpaa. Kun mitataan kokonaispainoa, kymmenen viidenkymmenen gramman ahventa voittaa yhden 400 gramman kalan.

Paikan löytäminen on puolet suorituksesta. Kilpailualue on rajattu, ja kaikki kalastavat samalla alueella. Voittaja on usein se, joka löytää parven ensimmäisenä.

02Kilpailulajit

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö eli SVK hallinnoi useiden SM-kilpailujen sääntöjä ja järjestämistä. Sen kilpailukalenterista löytyvät sekä SM-tason kilpailut että alempien tasojen kisat.

Pilkkiminen on lajeista ylivoimaisesti suosituin. Sen välinepuolta käsitellään artikkelissa pilkkivälineet ja tekniikkaa artikkeleissa talvikalastus ja pilkkiminen jigillä.

Onginnan perusteet on käyty läpi artikkelissa mato-onginta ja särkikalojen pyynti artikkelissa särkikalojen kalastus.

03SM-pilkin säännöt pähkinänkuoressa

SM-pilkki on Suomen näkyvin kilpakalastustapahtuma, ja sen säännöt kuvaavat hyvin lajin luonnetta.

Kilpailuaika on neljä tuntia. Se on pitkä aika jäällä ja lyhyt aika kalan etsimiseen.

Kilpailualueelle siirrytään yhtä aikaa. Kilpailijat pääsevät alueelle noin tuntia ennen kilpailun alkua pidetyn selostus- ja avajaistilaisuuden jälkeen, ja siirtyminen tapahtuu lähtöluvan saatuaan. Tämä estää sen, että joku ehtisi paikalle etuajassa.

Saalis punnitaan. Sijoitus määräytyy kokonaispainon mukaan.

Tarkat säännöt julkaisee SVK, ja ne kannattaa lukea ennen ilmoittautumista, koska yksityiskohdat kuten sallitut välineet ja reikien vähimmäisetäisyydet muuttuvat ajoittain.

04Lupatilanne on kilpakalastuksen paras puoli

Tämä on kilpakalastuksen aliarvioiduin etu, ja se koskee erityisesti pilkkilajeja.

Pilkkiminen on yleiskalastusoikeus. Pilkkijän ei tarvitse maksaa valtion kalastonhoitomaksua eikä hankkia vesialueen omistajan lupaa. Sama koskee onkimista.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että pilkkikilpailuun voi osallistua ilman yhtäkään lupaa osallistumismaksun lisäksi. Se on halvin tapa päästä kalastukseen kiinni, ja se on syy siihen, miksi pilkkikilpailut vetävät perheitä ja aloittelijoita.

Yleiskalastusoikeuksien rajat on käyty läpi artikkelissa kalastus ilman lupaa ja maksuvelvollisuuden ikärajat artikkelissa kalastusluvan ikärajat.

Viehelajeissa tilanne on toinen. Heittokalastus- ja uistelukilpailuissa tarvitaan kalastonhoitomaksu ja tyypillisesti myös alueellinen lupa, ja niiden hankkiminen on kilpailijan omalla vastuulla ellei järjestäjä toisin ilmoita.

05Kilpailun järjestäminen

Kilpailun järjestäminen on helpompaa kuin moni luulee, mutta yksi vaatimus on ehdoton.

Järjestäjällä on aina oltava kalavedenomistajan lupa. Tämä koskee kaikkia kalastuskilpailuja riippumatta lajista ja siitä, ovatko osallistujat yleiskalastusoikeuden piirissä. Vaikka yksittäinen pilkkijä saisi pilkkiä ilman lupaa, järjestetty kilpailu on eri asia, koska se kohdistaa vesialueeseen poikkeuksellisen suuren kalastuspaineen lyhyessä ajassa.

Lupa haetaan käytännössä siltä osakaskunnalta tai vesialueen omistajalta, jonka vedellä kilpailu järjestetään. Omistusrakennetta ja luvan hakemista käsitellään artikkelissa kalastuskunta ja osakaskunta.

Muut järjestämisen osat ovat käytännön asioita: kilpailualueen rajaus ja merkintä, turvallisuusjärjestelyt, punnitus ja tulospalvelu sekä ilmoittautuminen ja osanottomaksut. Käytännön ohjeita ja SM-kilpailujen sääntöjä saa SVK:sta.

06Miten ensimmäiseen kilpailuun pääsee

Kilpakalastuksen kynnys on matalampi kuin useimmat olettavat.

Etsi paikallinen kisa, ei SM-kisa. Seurojen ja kylien järjestämät pilkkikisat ovat rennompia, halvempia ja lähempänä. Ne ovat oikea aloituspaikka.

Ilmoittaudu, älä valmistaudu liikaa. Ensimmäisen kisan tarkoitus on oppia miltä kilpailu tuntuu, ei sijoittua. Perusvälineet riittävät.

Katso mitä muut tekevät. Kilpakalastuksessa oppii nopeimmin katsomalla, miten kokeneet liikkuvat jäällä ja kuinka nopeasti he vaihtavat paikkaa.

Ota mukaan riittävä varustus. Kilpailu kestää tunteja ja se järjestetään säällä kuin säällä. Lämpimät vaatteet, juotavaa ja evästä ovat osa suoritusta.

Pilkkikaluston valintaa käsitellään tarkemmin artikkelissa pilkkivälineet ja jään turvallisuutta artikkelissa talvikalastus.

07Kilpakalastuksen taidot siirtyvät harrastekalastukseen

Kilpakalastuksesta on hyötyä myös silloin, kun ei kilpaile.

Kalan etsiminen nopeutuu. Kilpailussa oppii tekemään päätöksen paikan vaihtamisesta nopeasti. Se on taito, joka puuttuu useimmilta harrastajilta, jotka jäävät tuttuun paikkaan liian pitkäksi aikaa.

Kaluston käsittely tehostuu. Kun kalan irrottaminen ja uusi lasku pitää tehdä sekunneissa, liikkeistä karsiutuu turha.

Pienten kalojen lukeminen paranee. Kilpailussa jokainen ahven lasketaan, joten oppii tunnistamaan miten parvi käyttäytyy ja milloin se on lähtenyt.

Sääolosuhteiden merkitys konkretisoituu. Kun sata kalastajaa kalastaa samalla alueella samaan aikaan, näkee suoraan miten olosuhteet vaikuttavat.

Ahvenen käyttäytymistä käsitellään artikkelissa milloin ahven syö ja kalapaikan lukemista artikkelissa parhaat kalapaikat.

08Yleisimmät virheet ensimmäisessä kilpailussa

Liian vähän liikkumista. Jos kymmenessä minuutissa ei tule kalaa, poraa uusi reikä. Kilpailussa paikallaan istuminen on kallista.

Tylsä kairan terä. Se on suoraan pois kalastusajasta. Terä teroitetaan tai vaihdetaan ennen kisaa, ei sen aikana.

Liian iso pilkki. Kilpailussa mitataan kokonaispainoa, joten pienet kalat ovat arvokkaita. Pieni pilkki tuottaa enemmän kaloja.

Vaatetuksen aliarviointi. Neljä tuntia paikallaan jäällä on kylmempää kuin neljä tuntia liikkeessä.

Sääntöjen lukematta jättäminen. Sallitut välineet, reikien etäisyydet ja punnitusmenettely vaihtelevat kilpailuittain.

SM-kisasta aloittaminen. Aloita paikallisesta seurakisasta. Kynnys on matalampi ja oppiminen nopeampaa.

09Usein kysyttyä