Kymijoen kalastus: kosket, lupa-alueet ja lohen nousu
Kymijoki on Etelä-Suomen tärkein lohijoki. Se laskee Suomenlahteen kahtena haarana, ja mereltä nousee lohta, meritaimenta ja siikaa käytännössä ympäri vuoden jotakin lajia. Joen varrella on useita erillisiä lupa-alueita Kotkan kaupunkikoskista Kouvolan Ahvionkoskiin ja Pyhtään länsihaaraan. Tämä sivu käy läpi alueet, luvat, hinnat ja säännöt niin, että osaat valita oikean kosken ja ostaa oikean luvan ensimmäisellä yrittämällä.
SISÄLLYS · 9 MIN[▾]
01Kymijoki lyhyesti
Kymijoki jakautuu alajuoksullaan Pernoon haarautumassa kahteen päähaaraan. Itähaara virtaa Kotkan läpi mereen ja jakautuu vielä Langinkosken ja Korkeakosken haaroihin. Länsihaara kiertää Pyhtään puolelta ja laskee mereen Ahvenkosken kautta. Nousukala jakautuu haarojen kesken, ja siksi kalastuspaine ja säännöt vaihtelevat alueittain.
Joen erikoisuus on kalastuskauden pituus. Kesällä ja syksyllä koskista tavoitellaan lohta, loppusyksystä ja talvella meritaimenta ja siikaa, keväällä taas vaellussiikaa ja kirkkaita taimenia. Moni Kymijoen vakiokävijä kalastaa jokea kaikkina vuodenaikoina.
Tärkein yksittäinen sääntö koskee rasvaevää. Rasvaevällinen eli villi lohi ja taimen vapautetaan, ja saaliiksi otetaan vain rasvaeväleikattuja istukkaita. Tämä pätee lupa-alueesta riippumatta, ja se on koko joen tulevaisuuden kannalta tärkein käytäntö. Lajien tunnistus ja säännöt laajemmin löytyvät artikkelista taimenen ja lohen kalastus.
02Kotkan lupa-alueet: Langinkoski ja Korkeakoski
Kotkan kaupungin alueella joen alajuoksu on jaettu seitsemään kalastusalueeseen: Langinkoski, Tattarinkoski, Hinttulankoski, Kokonkoski, Siikakoski, Ruhavuolle ja Korkeakoski. Luvat ja säännöt hoituvat Lohikeskus Kotkan kautta, ja ajantasaiset aluekohtaiset tiedot löytyvät kalastajankymijoki.fi-sivustolta.
Langinkoski, perhokalastajan klassikko
Langinkoski on Kymijoen tunnetuin paikka ja monen mielestä Etelä-Suomen paras meritaimenkoski. Kosken rannalla seisoo keisarillinen kalastusmaja, ja miljöö on ainutlaatuinen: kalastat samoilla kivillä, joilla on kalastettu yli sata vuotta.
Langinkoskella ainoa sallittu kalastusmuoto on perinteinen perhokalastus. Koskeen nousee mereltä lohta ja meritaimenta, ja lisäksi saaliina on siikaa, kuhaa ja ahventa. Alue poikkeaa muista myös kaudeltaan: kalastus alkaa jo joulukuun alusta, joten Langinkoski on talvimeritaimenen kohde silloin, kun jäätilanne sen sallii. Parhaat taimenpaikat ovat sillan yläpuolisessa montussa ja kosken niskalla. Rasvaevälliset kalat vapautetaan, ja alueella suositaan kumipussihaavia ja väkäsettömiä koukkuja.
Korkeakoski, heittokalastajan pääkohde
Korkeakosken haara on padottu, ja voimalaitoksen alapuolinen alue on Kymijoen tunnetuin heittokalastuspaikka. Kosken heittolaiturilta kalastetaan uistimella ja perholla, ja hinnat ovat vuoden 2026 sääntöjen mukaan seuraavat: kuuden tunnin lupa 15 euroa, kahdentoista tunnin lupa 20 euroa ja alle 18-vuotiailta 10 euroa, kausilupa 1.4. ja 31.12. väliselle ajalle 300 euroa ja nuorilta 150 euroa. Siian ongintaan on oma kymmenen tunnin lupa 15 eurolla.
Kiintiöt ovat selvät. Kahdentoista tunnin luvalla saa ottaa enintään kolme kiintiökalaa, joista korkeintaan kaksi saa olla rasvaeväleikattua lohta tai taimenta. Kuuden tunnin luvalla kiintiö on kaksi kalaa. Syöttien käyttö vieheen koukussa on kielletty, ja kesäkaudella perhossa saa käyttää vain yksihaaraista koukkua, jonka kita on enintään 12 millimetriä. Heinäkuun alusta syyskuun loppuun laituri on suljettu sunnuntai-illasta tiistaihin puoleenpäivään, mikä antaa kalalle nousurauhan.
Siikakoski ja muut alueet
Siikakoski on Kotkan alueista monipuolisin: siellä kalastetaan sekä perholla että uistimella, ja lupiin sisältyy saalisoikeus. Kuuden tunnin lupaan kuuluu yksi lohi tai taimen ja yksi kirjolohi, vuorokausilupaan yksi lohi tai taimen ja kaksi kirjolohta, viikkolupaan kolme lohta tai taimenta ja kaksi kirjolohta vuorokaudessa. Tattarinkoski, Hinttulankoski, Kokonkoski ja Ruhavuolle täydentävät kokonaisuuden, ja niiltä löytyy tilaa silloinkin, kun nimikosket ovat täynnä.
| Alue | Tapa | Lupahinta | Erityistä |
|---|---|---|---|
| Langinkoski | Vain perinteinen perhokalastus | Katso Lohikeskus Kotka | Kausi alkaa jo joulukuussa, meritaimenen kärkipaikka |
| Korkeakosken laituri | Heittokalastus ja perho | 6 h 15 e, 12 h 20 e, kausi 300 e | Kiintiö 2 tai 3 kalaa, kesällä nousurauha su-ti |
| Siikakoski | Perho ja uistin | Lupaan sisältyy saalisoikeus | 6 h lupa: 1 lohi tai taimen ja 1 kirjolohi |
| Keski-Kymi | Viehekalastus | Päivä 15 e, viikko 30 e, kausi 80 e | 40 km yhtenäistä lupa-aluetta, Ahvionkosket |
| Ahvenkoski, länsihaara | Viehe ja perho | Paikallinen lupa | Padottu suisto, meritaimen ja siika |
03Keski-Kymi ja Ahvionkosket
Kouvolan ja Kotkan välissä virtaa Kymijoen hienoin vapaa koskijakso. Keski-Kymen erityiskalastuslupa-alue kattaa noin 40 kilometriä jokea Inkeroisten Ankkapurhan padolta Ahvionkoskien kautta länsihaaraan Pyhtään Tammijärvelle asti. Se on Etelä-Suomen pisin yhtenäinen lupa-alue.
Ahvionkosket on alueen ydin. Jakso alkaa virtaavana ja muuttuu alaspäin mentäessä useaksi voimakkaaksi koskeksi. Muita nimipaikkoja ovat Piirteenkoski, Susikoski sekä Hirvivuolle ja Hirvikoski. Saaliina on lohta, taimenta, kirjolohta, kuhaa, haukea ja isoa ahventa. Osa alueesta on varattu soutu-uistelulle, osa rantakalastukselle.
Aluelupa on pakollinen kaikille. Päivälupa maksaa 15 euroa, viikkolupa 30 euroa ja kausilupa 80 euroa, alennetut hinnat ovat puolet näistä. Helpoin ostopaikka on kalakortti.com. Tärkein rajoitus on syksyn rauhoitus: kaikki kalastus on kielletty koski- ja virta-alueilla 1.10. ja 30.11. välisenä aikana, koska taimen kutee silloin.
04Länsihaara ja Ahvenkoski
Kymijoen länsihaara laskee mereen Pyhtään ja Loviisan rajalla Ahvenkoskella. Suisto on padottu, ja kalastus keskittyy voimalaitoksen alapuoliselle merialueelle ja suvannoille. Mereltä nousee meritaimenta ja siikaa, ja syksyn ja talven siianonginta luonnonsyötillä on paikallinen perinne. Siian eri muodot ja pyyntitavat on koottu artikkeliin siian kalastus. Luvat myydään paikallisesti, ja myyntipisteet kannattaa tarkistaa ennen reissua, koska länsihaaran lupatilanne on Kotkan puolta hajanaisempi.
Länsihaara on myös kunnostusten kohde. Kalateitä ja alasvaellusväyliä on ajettu alueelle pitkään, ja jos ne toteutuvat, länsihaaran merkitys lohen poikastuotannolle kasvaa selvästi.
05Lohi ja meritaimen Kymijoella
Kymijoen lohi on istutuksin ja luonnonkudulla ylläpidetty kanta, jonka nousu alkaa alkukesästä ja jatkuu syksyyn. Paras lohiaika koskilla on kesäkuusta syyskuuhun. Meritaimen nousee kahdessa aallossa: keväällä ja loppusyksystä, ja talvikuukausina Langinkosken suunnalla on tarjolla Etelä-Suomen parasta taimenkalastusta.
Alamitat Kotkan lupa-alueilla ovat rasvaeväleikatulle lohelle 60 senttimetriä ja rasvaeväleikatulle taimenelle 50 senttimetriä. Harjuksen alamitta on 40 senttimetriä ja kuhan 42 tai 45 senttimetriä alueesta riippuen. Rasvaevälliset lohet ja taimenet vapautetaan aina. Vapautus kannattaa tehdä huolella: pidä kala vedessä, käytä kumipussihaavia, kastele kädet ja elvytä kala virtaa vasten ennen irti päästämistä. Alamittojen kokonaisuus on koottu artikkeliin kalojen alamitat ja rauhoitusajat.
Kaluston puolella Kymijoki on voimakkaan veden joki. Heittokalastajalle sopii tukeva vapa 20 ja 60 gramman heittopainolla, lohilusikat, isot vaaput ja tukevat perukkeet. Perhokalastajalle kaksikätinen vapa luokassa 8 ja 10 on koskialueilla yleisin valinta, ja uppoavat kärjet ovat välttämättömät keväällä ja syksyllä.
06Kausi ja rauhoitukset
Kymijoen säännöt elävät vuosittain, joten tarkista aina tuoreimmat aluekohtaiset määräykset Lohikeskus Kotkan ja Keski-Kymen sivuilta sekä kalastusrajoitus.fi-palvelusta ennen reissua. Muutama peruslinja on kuitenkin pysyvä.
Syksy on kutuaikaa. Keski-Kymen koski- ja virta-alueet ovat kokonaan kiinni lokakuun alusta marraskuun loppuun, ja Kotkan alueilla loka- ja marraskuussa luonnonkalat vapautetaan tai kalastus on rajoitettua alueesta riippuen. Talvi taas on Langinkosken aikaa, koska sen kausi aukeaa jo joulukuun alussa. Rajoitusten tarkistamisen rutiini kannattaa opetella kerralla, ja se on avattu artikkelissa kalastusrajoitukset.
Joen suulla alkaa eri kalastus. Kotkan ja Haminan saaristo, itäisen Suomenlahden merikuha ja alueen kutuaikainen kalastusrajoitus on käyty läpi artikkelissa Kalastus Kotkassa ja itäisellä Suomenlahdella.
07Luvat käytännössä
Kymijoella tarvitset kaksi asiaa. Ensimmäinen on valtion kalastonhoitomaksu, joka koskee 18 ja 69 vuoden ikäisiä ja maksaa 47 euroa vuodelta, 16 euroa viikolta tai 6 euroa vuorokaudelta. Ennen vuoden 2024 alkua 65 vuotta täyttäneet on vapautettu maksusta. Maksun yksityiskohdat löydät artikkelista kalastonhoitomaksu.
Toinen on kohdelupa. Kotkan alueiden luvat myy Lohikeskus Kotka, Keski-Kymen aluelupa ostetaan kalakortti.com-palvelusta ja länsihaaran luvat paikallisilta myyjiltä. Pelkällä kalastonhoitomaksulla ei Kymijoen koskialueilla kalasteta, koska vaelluskalavesistön koski- ja virta-alueilla yleiskalastusoikeudet eivät päde.
Jos Kymijoki maistuu, samantyyppistä virtakalastusta löytyy lähempää pääkaupunkiseutua Vantaanjoelta, ja koko maan kohteet on koottu artikkeliin parhaat kalapaikat. Saman vesistön latvavesillä Päijät-Hämeessä virtaa Tainionvirta, jonka lupa-alueet ja hinnat on käyty läpi sivulla Tainionvirran ja Päijät-Hämeen kalastus.
08Paikallisen vinkit Kymijoelle
Ensimmäinen vinkki: seuraa virtaamaa. Kymijoki on säännöstelty joki, ja juoksutus muuttaa kalapaikkoja rajusti. Kalastajan Kymijoen sivuilta näet reaaliaikaisen virtaaman ja veden lämpötilan. Iso virtaama levittää kalat rannoille ja pehmeisiin reunavirtoihin, pieni virtaama keskittää ne syviin uomiin ja niskoille. Sama paikka voi olla eri päivinä täysin eri koski.
Toinen vinkki: aloita Korkeakoskelta tai Keski-Kymeltä, älä Langinkoskelta. Langinkoski on perhokalastuksen erikoiskohde, jossa paikkojen lukeminen ja perinteinen kalastustapa vaativat kokemusta. Korkeakosken laituri ja Keski-Kymen laajat rannat antavat ensikertalaiselle enemmän tilaa ja anteeksi enemmän virheitä.
Kolmas vinkki: älä tuijota pelkkää lohta. Kymijoen aliarvostetuin kalastus on kuhan ja ison ahvenen jigaus suvannoissa ja virtojen rajapinnoilla alkukesästä. Kirjolohi-istutukset pitävät koskissa kalaa silloinkin, kun nousukalaa on vähän, ja syksyn siianonginta on halpa tapa oppia joen virtapaikat. Muut istutuskohteet ympäri maata on listattu artikkeliin kirjolohen kalastuspaikat.
Neljäs vinkki: varaa aikaa hämärään. Kesäkuumalla lohi ja taimen liikkuvat lähes pelkästään yöllä ja aamuyöllä. Heinäkuun keskipäivä on joen hiljaisinta aikaa, mutta sama paikka voi herätä täysin kello 23.
Viides vinkki: pidä evätarkistus rutiinina. Väsytyksen jälkeen katso rasvaevä ennen kuin kala nousee vedestä. Kun vapautuspäätös syntyy kalan ollessa vielä haavissa vedessä, villi kala palaa virtaan hyväkuntoisena ja sinä vältät kalliin virheen valvonnassa.
09Usein kysyttyä
Mitä lupia Kymijoella kalastamiseen tarvitaan?
Tarvitset valtion kalastonhoitomaksun, jos olet 18 ja 69 vuoden ikäinen, sekä aluekohtaisen kohdeluvan. Kotkan koskien luvat myy Lohikeskus Kotka, Keski-Kymen aluelupa ostetaan kalakortti.com-palvelusta ja länsihaaran luvat paikallisilta myyjiltä. Pelkkä kalastonhoitomaksu ei riitä koski- ja virta-alueilla.
Paljonko Kymijoen kalastusluvat maksavat?
Keski-Kymen aluelupa maksaa 15 euroa päivältä, 30 euroa viikolta ja 80 euroa kaudelta. Korkeakosken heittolaiturin lupa maksaa 15 euroa kuudelta tunnilta ja 20 euroa kahdeltatoista tunnilta, kausilupa 300 euroa. Siikakosken luvat sisältävät saalisoikeuden. Hinnat kannattaa varmistaa myyjän sivulta, koska ne tarkistetaan vuosittain.
Saako Kymijoesta lohta?
Saa. Kymijoki on Suomenlahden tärkein lohijoki, ja lohta nousee koskiin alkukesästä syksyyn. Paras lohiaika on kesäkuusta syyskuuhun. Rasvaevällinen eli villi lohi vapautetaan, ja saaliiksi otetaan vain rasvaeväleikattuja istukkaita. Rasvaeväleikatun lohen alamitta Kotkan alueilla on 60 senttimetriä.
Milloin meritaimen nousee Kymijokeen?
Meritaimenta nousee kahdessa aallossa, keväällä ja loppusyksystä. Langinkoski on talvikalastuksen erikoiskohde, koska sen kausi alkaa jo joulukuun alusta. Kylmän veden kuukaudet joulukuusta huhtikuuhun ovat monen konkarin mielestä joen parasta taimenaikaa.
Mikä on Langinkosken erikoisuus?
Langinkoskella ainoa sallittu kalastusmuoto on perinteinen perhokalastus. Kosken rannalla on keisarillinen kalastusmaja, ja paikka on Etelä-Suomen tunnetuimpia meritaimenkoskia. Parhaat paikat ovat sillan yläpuolinen monttu ja kosken niska. Rasvaevälliset kalat vapautetaan.
Mikä on Ahvionkoski ja miten sinne saa luvan?
Ahvionkosket on Keski-Kymen erityiskalastuslupa-alueen ydin Kotkan ja Kouvolan välissä. Lupa-alue kattaa noin 40 kilometriä jokea Ankkapurhan padolta länsihaaraan asti. Aluelupa on pakollinen kaikille ja helpoin ostaa kalakortti.com-palvelusta. Päivälupa maksaa 15 euroa.
Milloin Kymijoella ei saa kalastaa?
Keski-Kymen koski- ja virta-alueilla kaikki kalastus on kielletty 1.10. ja 30.11. välisenä aikana taimenen kuturauhan takia. Kotkan alueilla loka- ja marraskuussa on aluekohtaisia rajoituksia ja vapautusvelvoitteita. Korkeakosken laituri on kesällä suljettu sunnuntai-illasta tiistaihin puoleenpäivään. Tarkista ajantasaiset määräykset ennen reissua.
Mitä kalaa Kymijoesta saa lohen lisäksi?
Meritaimenta, kirjolohta, vaellussiikaa, kuhaa, haukea, isoa ahventa ja harjusta. Siianonginta on oma perinteensä sekä Korkeakoskella että länsihaaran Ahvenkoskella. Kuha nousee suvantoihin alkukesästä, ja hauki ja ahven pitävät hitaammat virrat asuttuina ympäri vuoden.
Voiko Kymijoella kalastaa uistimella?
Voi useimmilla alueilla. Korkeakosken laiturilla ja Keski-Kymen alueella heittokalastus uistimella on sallittu, Siikakoskella käyvät sekä perho että uistin. Langinkoski on poikkeus, siellä kalastetaan vain perinteisillä perhovälineillä. Syöttien käyttö vieheen koukussa on Kotkan alueilla kielletty.
Mikä on rasvaeväleikatun ja rasvaevällisen kalan ero?
Rasvaeväleikatulta istukkaalta on poistettu selän takaosan pieni rasvaevä ennen istutusta. Rasvaevällinen kala on luonnossa syntynyt. Kymijoella rasvaevälliset lohet ja taimenet vapautetaan aina, koska luonnonkanta on joen tulevaisuuden perusta. Tarkista evä jokaisesta kalasta ennen saaliiksi ottamista.