Kalastus Tampereella: Tammerkoski, järvet ja luvat

Tampere on harvoja kaupunkeja, joissa voit nostaa taimenen keskustan sillalta ja jigata kuhaa ison selän harjanteelta samana iltana. Kaupunki seisoo kahden suuren järven välisellä kannaksella, ja niiden välissä virtaa Tammerkoski suoraan ydinkeskustan läpi. Tämä sivu käy läpi Tammerkosken erityisluvat, Näsijärven ja Pyhäjärven kalastuksen, lähijärvet Kaukajärvestä Pahalampeen sekä Kangasalan Kaivannon. Lopussa on lupapaketti, jolla pääset vesille laillisesti ja ilman arvailua.

01Tammerkoski, kaupunkikoski keskellä keskustaa

Tammerkoski yhdistää Näsijärven ja Pyhäjärven. Pudotusta on parisenkymmentä metriä noin kilometrin matkalla, ja vesi kulkee voimalaitosten läpi. Virtaama vaihtelee voimakkaasti juoksutusten mukaan, mikä kannattaa painaa mieleen sekä kalastuksen että turvallisuuden takia. Kun juoksutus kasvaa, vesi nousee nopeasti ja rantakivet jäävät pinnan alle.

Kosken vetovoima on selvä. Harva suomalainen pääsee heittämään virtaavaan veteen niin, että selän takana on kauppakeskus ja vastarannalla tehtaanpiippu. Kalaa koskessa riittää: kirjolohta istutetaan pyyntikokoisena, ja lisäksi koskesta saadaan taimenta, kuhaa, ahventa, haukea ja särkikaloja. Toutain nousee koskeen alaosille asti.

Tammerkosken kalastuslupa

Tammerkoski on Tampereen kaupungin erityiskohde. Yleiskalastusoikeudet eivät päde koskessa lainkaan, joten pelkkä kalastonhoitomaksu ei riitä eikä edes onkiminen ole sallittua ilman kaupungin lupaa. Sama koskee Viinikan Pahalampea. Kaikkeen kalastukseen tarvitaan kaupungin kohdelupa.

Lupa oikeuttaa perho- ja viehekalastukseen yhdellä vavalla, yhdellä kelalla ja yhdellä vieheellä. Luvan hinnat vuonna 2026 ovat kaupungin lupasivun mukaan seuraavat: kausilupa aikuisille 80 euroa, alle 18-vuotiaille 40 euroa, seitsemän vuorokauden lupa 25 euroa, vuorokausilupa 8 euroa ja kuuden tunnin lupa 6 euroa.

Luvat myy Pirkanmaan Kalapassin verkkokauppa, jossa palvelumaksu on 1,50 euroa. Fyysinen myyntipiste on Nippon Verkko Oy Tampereella. Lisäksi 18 ja 69 vuoden ikäisenä tarvitset valtion kalastonhoitomaksun, joka maksetaan erikseen Eräluvat-palvelussa. Koko lupajärjestelmän logiikka on avattu artikkelissa kalastuslupa.

Tarkista kauden päivämäärät, saaliskiintiöt ja rauhoitukset aina kaupungin lupasivulta ennen reissua. Rasvaevällinen järvitaimen on sisävesissä laajalti rauhoitettu, joten koskessa vapautetaan rasvaevälliset taimenet ja saaliiksi otetaan eväleikattuja istukkaita ja kirjolohia. Taimenen säännöt ja tunnistaminen käydään läpi artikkelissa taimenen ja lohen kalastus.

Näin kalastat koskessa

Tammerkoskessa toimivat samat keinot kuin muissakin isoissa rakennetuissa koskissa. Kirjolohelle lippa, pieni vaappu ja perho ovat varmoja valintoja. Taimen ottaa syvään uitetun vaapun tai tukevan perhon virran reunoista ja kivien takaa. Kuha ja ahven asettuvat suvantoihin ja kosken alaosan hitaampiin virtoihin, joissa jigi pohjan tuntumassa on tehokkain.

Paras aika on kevät ja syksy. Kesähelteillä virtaava vesi pysyy järviä viileämpänä, joten koski kalastaa myös heinäkuussa paremmin kuin moni odottaa. Iltahämärä on tässäkin kohteessa ykkösaika.

02Näsijärvi ja Pyhäjärvi

Kaupungin kahden puolen aukeavat kaksi täysin erilaista suurjärveä.

Näsijärvi on pohjoisen puolen iso, syvä ja melko karu selkävesi. Sen päälajit ovat kuha, ahven, hauki, made ja siika, ja järvellä uistellaan paljon. Kuha on Näsijärven ykköskala: selkien harjanteet, jyrkät reunat ja saarten kärjet keräävät kalaa koko avovesikauden. Kaikuluotain on isolla selällä käytännössä pakollinen työkalu, ja paikanvalinnan logiikka on sama kuin muillakin suurilla kuhajärvillä. Se käydään läpi artikkelissa kuhan kalastus.

Pyhäjärvi on eteläpuolen matalampi, ravinteikkaampi ja selvästi sameampi järvi. Se on klassista kuhavettä: näkösyvyys on pieni, vesi lämpenee nopeasti ja saaliskalaa riittää. Pyhäjärvellä kuhaa saa myös rannalta hämärässä, ja ahven- ja haukikannat ovat vahvat. Viitasaarten ja Pyynikin edustan alueet ovat suosittuja veneväyliä kalapaikoille.

Molemmilla järvillä yhden vavan viehekalastus onnistuu pelkällä valtion kalastonhoitomaksulla. Se maksaa vuonna 2026 Eräluvat-palvelussa 47 euroa vuodelta, 16 euroa viikolta tai 6 euroa vuorokaudelta. Maksun yksityiskohdat ja ikärajat löydät artikkelista kalastonhoitomaksu. Useammalla vavalla uisteluun sekä pyydyskalastukseen tarvitset lisäksi vesialueen omistajan luvan. Kaupungin vesialueille sen saa Kalapassin verkkokaupasta.

03Kaukajärvi, kirkas syvä järvi kaupungin kyljessä

Kaukajärvi on Tampereen ja Kangasalan rajalla oleva pitkä ja kapea järvi. Pituutta on noin 3,3 kilometriä, leveyttä enimmillään noin 700 metriä ja syvyyttä parhaimmillaan 23 metriä. Vesi on poikkeuksellisen kirkasta, mikä tekee järvestä suositun myös sukeltajille ja uimareille.

Kalastajalle kirkkaus on kaksiteräinen miekka. Järvessä on ahventa, haukea, madetta, siikaa ja särkikaloja, ja siikaa on istutettu vuosittain. Kirkkaassa vedessä kala näkee kalastajan yhtä hyvin kuin kalastaja kalan, joten ohuet siimat, pienet vieheet ja luonnonvärit ratkaisevat. Kala on usein syvällä, kesällä harppauskerroksen tuntumassa ja talvella syvänteiden reunoilla. Pilkkijälle Kaukajärvi on vaativa mutta palkitseva: siika ja iso ahven liikkuvat samoilla syvillä alueilla.

Suurin osa järvestä on osakaskunnan vettä, joten yhden vavan viehekalastus onnistuu kalastonhoitomaksulla mutta pyydyskalastus vaatii paikallisen luvan. Rantautumispaikkoja ja laitureita on hyvin, joten järvi sopii myös ilman venettä kalastavalle.

04Viinikan Pahalampi, istuta ja ongi -kohde

Viinikan Pahalampi on Tammerkosken tapaan kaupungin erityiskohde, jossa kalastus on sallittu vain kaupungin luvalla. Lampeen istutetaan kalaa, ja se on matalan kynnyksen paikka viedä lapsi tai aloitteleva kalastaja varman oton äärelle. Kausilupa maksaa 20 euroa ja päivälupa 5 euroa. Hintataso on niin matala, että Pahalampi on halvin tapa kokeilla istutuskalan kalastusta Tampereella.

05Kaivanto, kanava kahden järven välissä

Kangasalan Kaivanto on kapea kanava, joka yhdistää Roineen ja Längelmäveden. Harju putoaa molemmin puolin jyrkästi veteen, ja kanavassa virtaa jatkuvasti vettä järvestä toiseen. Virtaus kerää saaliskalaa ja saaliskala kerää petoja. Siksi Kaivanto on yksi Pirkanmaan tunnetuimmista taimen- ja kirjolohipaikoista.

Kaivanto on erillinen lupakohde. Viehekalastus on sallittu vain kohdeluvalla, ja mato-onginta sekä pilkintä on kielletty kokonaan. Yleiskalastusoikeuksilla ei kanavassa siis kalasteta. Luvat myy Pälkäneen kalatalousalue Kalapassin verkkokaupan kautta: kausilupa 50 euroa, seitsemän vuorokauden lupa 10 euroa ja vuorokausilupa 5 euroa. Kuoreen lippoamiseen on oma erillinen lupansa Roineen osakaskunnalta. Ympäröivillä järvillä Längelmäveden kalatalousalue myy yhtenäislupaa viehekalastukseen.

Kaivannon vahvuus on saavutettavuus. Kanavan varressa kalastetaan rannalta, ja lyhyelläkin heitolla tavoittaa syvän veden. Kevät ja syksy ovat parasta taimenaikaa, kesällä kanavasta saa ahventa ja haukea.

06Luvat kuntoon: mitä tarvitset missäkin

Tampereen seudun lupakartta näyttää sekavalta, mutta se tiivistyy kolmeen tasoon. Ensin valtion kalastonhoitomaksu, joka koskee 18 ja 69 vuoden ikäisiä. Sitten vesialueen omistajan lupa, jos kalastat usealla vavalla tai pyydyksillä. Ja lopuksi erityiskohteiden omat luvat, jotka korvaavat yleiskalastusoikeudet kokonaan.

Kaupungin vesialueilla myös pyydyskalastus on hinnoiteltu maltillisesti. Verkkolupa maksaa 10 euroa, katiskalupa 5 euroa, pitkäsiimalupa enintään sadalle koukulle 5 euroa ja rapumerta 5 euroa merralta. Tarkat lupaehdot ja aluerajaukset kannattaa lukea kaupungin sivulta, ja koskikohteiden vaelluskalarajoitukset näet kalastusrajoitus.fi-palvelusta. Rajoitusten tarkistamisen rutiini on avattu artikkelissa kalastusrajoitukset.

07Vuodenkierto Tampereen vesillä

Kevät alkaa Pyhäjärven puolelta, koska samea vesi lämpenee ensin. Jäiden lähdön jälkeen ahven ja hauki ovat matalissa lahdissa, ja kuha seuraa perässä toukokuussa. Tammerkoski kalastaa heti kauden avauduttua.

Kesällä isot järvet jakautuvat selvästi. Kuha painuu Näsijärven selkien harjanteille ja Pyhäjärven syvänteiden reunoille, ja paras syönti osuu iltahämärään. Kaukajärvellä kala on syvällä ja kirkas vesi vaatii siistiä esitystä.

Syksy on seudun paras sesonki. Kuha tiivistyy parviksi, taimen aktivoituu koskessa ja Kaivannossa, ja iso ahven parveutuu syvänteiden reunoille. Lokakuu on monen paikallisen ykköskuukausi.

Talvella pilkkijät levittäytyvät Kaukajärvelle, Näsijärven lahdille ja lähijärville. Muista, että pilkintä on kielletty Tammerkoskessa, Pahalammella ja Kaivannossa. Jos etsit lisää kohteita lähimaakunnista, koko maan kohdelista on artikkelissa parhaat kalapaikat.

Kaksi lähialuetta täydentää Tampereen tarjontaa. Toutain on Pirkanmaan maakuntakala ja sen vahvimmat kannat ovat Lempäälän ja Nokian jokialueilla, ja lajin pyyntiä käsitellään artikkelissa toutaimen kalastus. Pohjoiseen mentäessä alkaa Keski-Suomi koskineen ja Päijänteineen, ja se on käyty läpi artikkelissa kalastus Keski-Suomessa.

08Kalusto ja tekniikka Tampereen vesille

Tampereen kohteet jakautuvat kaluston kannalta kahteen ryhmään: virtavesi ja järvet.

Koskikalastus Tammerkoskessa ja Kaivannossa hoituu yhdellä keskijäykällä avokelavavalla. Sopiva pituus on 2,4 ja 2,7 metrin välillä ja heittopaino 7 ja 25 gramman välillä. Kuitusiima ja fluorocarbonperuke riittävät, mutta virrassa peruke saa olla järvikalastusta paksumpi, koska kivet kuluttavat sitä jatkuvasti. Vieheiksi riittävät lipat kokoluokassa 2 ja 4, pienet vaaput ja muutama paino perhon uittamiseen. Kahluuhousuja et keskustan koskessa tarvitse, sillä kalastus tapahtuu rannalta ja laitureilta.

Järvipuolella kuha- ja ahvenkalusto ajaa saman asian kuin muuallakin maassa. Jigaukseen sopii herkkä vapa, ohut kuitusiima ja jigipäät 5 ja 20 gramman välillä. Näsijärven syvillä selillä tarvitset painavampia päitä kuin Pyhäjärven matalammilla rakenteilla. Kaukajärven kirkkaassa vedessä pudota jigikoko ja siiman paksuus pienemmäksi kuin sameilla vesillä.

Veneettömänkään ei tarvitse jäädä rantaan. Molemmilla suurjärvillä on veneenlaskupaikkoja ja vuokraveneitä, ja soutuvene tai kajakki riittää hyvin lähivesien rakenteille. Kevytkalustovaihtoehdot kajakista soutuveneeseen on vertailtu varusteosion veneartikkelissa.

Talvella jäätilanne vaihtelee kohteittain. Tammerkoski pitää alapuolisen Pyhäjärven jäät heikkoina Ratinan suvannon suunnalla, ja virtapaikkojen lähellä jää pettää ensimmäisenä. Kysy paikallinen jäätilanne ennen pilkkireissua ja pidä naskalit kaulassa.

09Paikallisen vinkit

Ensimmäinen vinkki koskee Tammerkoskea: seuraa juoksutusta. Kun virtaama muuttuu, kala vaihtaa paikkaa. Pienellä juoksutuksella kala on niskoissa ja virran reunoissa, isolla juoksutuksella suvannoissa ja rantojen takasyövereissä.

Toinen vinkki: älä aliarvioi Pyhäjärveä. Näsijärvi saa maineen, mutta samea ja rehevä Pyhäjärvi tuottaa tasaisemmin kuhaa, ja rantakalastajalle se on selvästi helpompi vesi.

Kolmas vinkki: Kaukajärvellä kalasta hämärässä. Kirkas vesi tekee keskipäivästä vaikean, mutta aamu- ja iltahämärässä iso ahven ja siika tulevat matalammalle.

Neljäs vinkki: pidä lupakuitit puhelimessa. Kaupungin kohteilla valvonta on säännöllistä, ja kalastonhoitomaksun sekä kohdeluvan näyttäminen hoituu parissa sekunnissa.

10Usein kysyttyä