Toutaimen kalastus: Suomen harvinaisin isokokoinen särkikala

Toutain on suomalaisen kalastuksen erikoisuus: särkikala, joka syö kalaa, kasvaa yli viiteen kiloon ja tarttuu uistimeen. Se on samalla laji, joka oli 1980-luvulla katoamassa Suomesta kokonaan. Kanta pelastettiin istutuksilla, ja nykyisin toutain on Pirkanmaan maakuntakala ja rajatun alueen tavoiteltu vapasaalis. Se ei ole kala, jota kalastetaan sattumalta. Toutain on paikkasidonnainen, arka ja niin harvinainen, että sen tavoittelu vaatii oikean vesistön, oikean vuodenajan ja oikeanlaisen kaluston. Tämä sivu käy läpi lajin, sen esiintymisalueet, säännöt ja pyyntitavan.

01Mikä toutain on

Toutain on Euroopan suurin särkikala. Se on pitkänomainen, hopeankiiltävä ja suippokuonoinen, ja sen suu on suuri ja suora.

Ratkaiseva ero muihin särkikaloihin on ravinto. Toutain siirtyy kalaravintoon aikuisena. Poikaset syövät selkärangattomia, mutta aikuinen kala syö muikkua, särkeä ja muuta pikkukalaa. Toutaimella ei ole varsinaista mahalaukkua, mikä tarkoittaa, että se syö usein ja pieninä annoksina.

Kalastajan kannalta tästä seuraa suoraan se, että toutain on särkikaloista ainoa, jota tavoitellaan nimenomaan vieheellä samalla logiikalla kuin petokalaa.

Kasvu on nopeaa. Ensimmäisen vuoden poikanen on 8-9 senttiä ja viisivuotias noin 40 senttiä. Sukukypsyys saavutetaan yli kilon painossa. Isoja yksilöitä on tavattu yli viiden kilon painoisina.

Toutaimen erottaminen muista särkikaloista on käyty läpi artikkelissa kalalajien tunnistaminen, ja muiden särkikalojen pyynti artikkelissa särkikalojen kalastus.

02Missä toutainta on

Toutain ei ole yleinen laji, ja sen esiintymisalue on Suomessa selvästi rajattu.

Kokemäenjoen vesistö on lajin ydinaluetta, ja Pirkanmaalla toutain on maakuntakala. Lempäälän ja Nokian jokialueiden kannat ovat vahvimpia.

Kymijoen kanta hävisi noin 1960-luvulla. Istutustoiminta alkoi tuottaa tulosta 1980-luvulla, kun Kulo-Rautaveden ja Kokemäenjoen sekä Loimijoen kannoista kasvatettuja poikasia istutettiin sekä alkuperäisiin vesiin että uusiin kohteisiin.

Uhanalaisuusluokitus kertoo lajin historian tiiviisti. Vuonna 1986 toutain luokiteltiin erittäin uhanalaiseksi, ja 1980-luvulla arvioitiin, että Suomessa oli jäljellä vain muutama sata lisääntyvää yksilöä Kokemäenjoen vesistössä. Vuonna 2000 luokitus oli lieventynyt vaarantuneeksi.

Kokemäenjoen suuntaa käsitellään artikkelissa Kalastus Porissa ja Pirkanmaan vesiä artikkelissa Kalastus Tampereella.

03Säännöt: alamitta ja luvat

Toutaimella ei ole valtakunnallista alamittaa kalastusasetuksessa eikä sitä koske erillinen valtakunnallinen rauhoitusaika.

Sen sijaan Kokemäenjoen vesistöissä toutaimella on tällä hetkellä 50 senttimetrin alamitta. Kyseessä on alueellinen määräys, ei valtakunnallinen, ja tällaiset määräykset voivat muuttua. Voimassa oleva tilanne kannattaa tarkistaa Kalastusrajoitus.fi-palvelusta tai alueen kalatalousalueelta ennen reissua.

Lisäksi useimmilla toutaimen kalastuskohteilla vaaditaan erillinen lupa pelkän kalastonhoitomaksun lisäksi. Tämä johtuu siitä, että lajin parhaat esiintymät ovat virtavesissä, joissa on omat lupa-alueensa.

Käytännön ohje on siis kolmiosainen: maksa kalastonhoitomaksu, osta kohteen oma lupa ja tarkista alamitta alueelta. Lupatyyppien eroja käsitellään artikkelissa kalastuslupa Suomessa ja rajoitusten tarkistamista artikkelissa kalastusrajoitukset ja kieltoalueet. Yleiset alamitat on koottu artikkeliin kalojen alamitat ja rauhoitusajat.

04Kutu ja kausi

Toutain kutee huhtikuun lopun ja toukokuun alun tienoilla koskissa ja virtaavissa jokijaksoissa. Kutu on siis aikaisempi kuin useimmilla särkikaloilla ja osuu samaan aikaan kevättulvan laskun kanssa.

Kalastuksellisesti tämä on tärkein yksittäinen tieto: kevät kutuaikaan on selvästi paras kausi, koska kalat kerääntyvät virtapaikkoihin ja ovat siten löydettävissä.

Kutuaikaan kohdistuu kuitenkin usein alueellisia rajoituksia, ja arka laji kärsii kutuaikaisesta häirinnästä. Kevätkalastuksessa kannattaa siis tarkistaa alueen säännöt ja harkita, kalastaako varsinaisella kutupaikalla vai sen alapuolella.

Kudun jälkeen toutain hajaantuu ja siirtyy ruokailemaan. Kesällä ja alkusyksyllä sitä tavataan virtapaikkojen alapuolisista suvannoista ja järvien selkävesiltä, joissa se saalistaa pikkukalaparvia.

05Kalusto ja vieheet

Toutain on arka ja se pysyy usein etäällä rannasta. Siksi heittopituus on tämän lajin kalastuksessa poikkeuksellisen tärkeä.

Vieheistä toimivat parhaiten painavat, aerodynaamiset ja pitkälle kantavat mallit. Käytännössä tämä tarkoittaa kapeita heittopainoisia lusikkauistimia, painavia pintavieheitä ja hoikkia jigejä. Uistintyyppien eroja käsitellään artikkelissa uistimet ja vaappumalleja artikkelissa vaaput.

Perhokalastus toimii sekin, ja se on toutaimen perinteinen pyyntitapa virtavesissä. Perusteet ovat artikkelissa perhokalastus.

Siimavalinnassa ohut kuitusiima on selvästi eduksi, koska se kantaa pidemmälle ja välittää iskun paremmin pitkällä matkalla. Siimatyyppien eroja käsitellään artikkelissa kalastussiimat.

06Näin toutainta haetaan

Toutaimen kalastus poikkeaa muusta viehekalastuksesta kolmella tavalla.

Etäisyys ratkaisee. Kala väistää rannalla liikkuvaa ihmistä. Pitkä heitto ja hiljainen liikkuminen ovat tärkeämpiä kuin viehevalinta.

Pinta on käyttökelpoinen. Toutain saalistaa usein lähellä pintaa ja ajaa pikkukalaparvia ylöspäin. Näkyvä pintaryöppy on suora merkki saalistavasta kalasta ja kannattaa heittää sen laitaan, ei keskelle.

Nopea veto toimii. Toutain on nopea saalistaja ja se seuraa vieheitä pitkälle. Hidas veto tuottaa seurantoja mutta ei iskuja. Nopeampi ja tasainen veto tuottaa iskuja useammin.

Aamu ja ilta ovat parhaat vuorokaudenajat. Kirkkaassa keskipäivän valossa toutain on varovaisimmillaan.

07Käsittely ja vapautus

Toutain on uhanalaiseksi luokiteltu laji, jonka kanta on istutusten varassa. Sen käsittely kannattaa tehdä huolella riippumatta siitä, aikooko kalan ottaa vai ei.

Käsittele märin käsin. Kuiva käsi irrottaa limakerroksen, joka suojaa kalaa.

Tue kala vaakatasossa. Älä nosta sitä pystysuoraan leuasta, koska laji on pitkänomainen ja sisäelimet kuormittuvat.

Pidä kala vedessä. Kuvaus tehdään nopeasti tai kala pidetään haavissa vedessä sen aikaa.

Käytä ruostumatonta ja väkäsetöntä koukkua, jos aiot vapauttaa. Irrotus on silloin nopeampi ja vahinko pienempi.

Vapautuksen ja käsittelyn yleiset periaatteet on käyty läpi artikkelissa saaliin käsittely, ja ison kalan mittaus ja ilmoittaminen artikkelissa suurkalarekisteri.

08Yleisimmät virheet

Väärä vesistö. Toutainta ei ole kuin rajatuilla alueilla. Kokemäenjoen vesistö, Kymijoki, Lohjanjärvi ja Hiidenvesi sekä eräät Suomenlahden jokisuistot ovat käytännössä ainoat vaihtoehdot.

Liian lyhyt heitto. Toutain väistää rantaa. Jos et yllä heittämään pitkälle, vaihda kalustoa ennen kuin vaihdat viehettä.

Liian hidas veto. Laji on nopea saalistaja. Hidas veto tuottaa seurantoja, ei iskuja.

Alamitan olettaminen. Valtakunnallista alamittaa ei ole, mutta Kokemäenjoen vesistössä on 50 senttiä. Tarkista aina alueen oma määräys.

Pelkän kalastonhoitomaksun varaan jättäytyminen. Useimmat toutainkohteet vaativat lisäksi kohteen oman luvan.

09Usein kysyttyä