Perhokalastus aloittelijalle: välineet, perhot ja ensimmäinen heitto

Perhokalastus näyttää rannalta katsottuna vaikeammalta kuin se on. Liike on rauhallinen ja siima piirtää ilmaan silmukan, mutta takana ei ole taikuutta vaan yksi fysiikan käännös: heittopaino on siimassa, ei vieheessä. Kun tämän ymmärtää, loput on välineiden yhteensovittamista ja muutaman viikon harjoittelua. Tämä sivu käy läpi perhovavan luokituksen, kelan, siimatyypit, perukkeen, perhotyypit ja heiton askel kerrallaan sekä sen, mitä ensimmäinen kalusto maksaa.

01Mikä perhokalastuksessa on erilaista

Tavallisessa heittokalastuksessa vieheen paino vetää siiman mukanaan. Vaappu tai jigi painaa kymmenen grammaa, ja se lentää. Perhossa painoa ei ole. Kuiva koskiperho painaa murto-osan grammasta, eikä sitä saa lentämään millään vavalla.

Perhokalastuksessa heittopaino on itse siimassa. Perhosiima on paksu ja painava, ja se kuormittaa vavan. Vapa toimii jousena, joka viskaa siiman, ja siima vetää kevyen perhon perässään.

Tästä seuraa kolme käytännön asiaa. Ensimmäinen: vapa, siima ja kela on valittava samaan luokkaan, muuten vapa ei kuormitu oikein. Toinen: heitossa ei rytkytetä vaan pysäytetään, koska siiman silmukka syntyy pysäytyksestä. Kolmas: kalastusetäisyydet ovat lyhyempiä kuin virvelillä. Suurin osa perhosaaliista tulee alle viidentoista metrin päästä.

Perholla voi kalastaa myös ilman perhovapaa. Heittokoholla ja virvelillä saa perhon veteen ilman perhokaluston opettelua, ja se on hyvä tapa kokeilla lajia ennen ostopäätöstä. Menetelmä on käyty läpi artikkelissa perhokalastus virvelillä. Tämä sivu käsittelee varsinaista perhokalastusta omalla kalustolla.

02Perhovapa ja AFTM-luokitus

Perhovapa on pitkä, ohut ja kevyt. Sen tehtävä on kuormittua siiman painosta ja palauttaa energia siimaan.

Luokka

Perhovavat ja perhosiimat luokitellaan AFTM-järjestelmällä. Luokka merkitään numerolla ja ristikkomerkillä, esimerkiksi 5#. Asteikko alkaa nollasta ja jatkuu kahteentoista asti, ja Suomessa käytetään käytännössä luokkia 3 ja 12 väliltä. Mitä isompi numero, sitä painavampi siima ja järeämpi vapa.

Luokan valinta menee kohdelajin ja veden mukaan:

• - Luokat 3 ja 4: pienet purot, harjus, pieni taimen, kevyet nymfit ja pikkukuivat.
• - Luokat 5 ja 6: yleiskalusto. Taimen, harjus, kirjolohi, keskikokoiset joet ja järvenrannat. Tähän aloittelijan kannattaa mennä.
• - Luokat 7 ja 8: isot virrat, meritaimen, hauki, isot streamerit ja tuulinen keli.
• - Luokat 9 ja ylöspäin: lohi, iso hauki ja kaksikätiset vavat.

Aloittelijalle luokka 5 tai 6 on turvallisin valinta, koska sillä pystyy kalastamaan sekä kuivalla että nymfillä eikä tuuli kaada heittoa heti ensimmäisenä päivänä.

Pituus ja toiminta

Yleisin perhovavan pituus on yhdeksän jalkaa eli noin 270 senttiä. Se on kompromissi, joka toimii sekä joella että avoimella rannalla. Pienelle purolle ja tiheään metsään sopii lyhyempi, seitsemän tai kahdeksan jalkaa. Nymfikalastukseen suositaan pidempää, jopa kymmentä jalkaa, koska pitkä vapa hallitsee ajelehtimista paremmin.

Toiminnasta aloittelija hyötyy pehmeämmästä. Rauhallinen tai keskinopea vapa antaa virheet anteeksi, koska se kertoo kädelle selvemmin, milloin siima on takana ojennuksessa. Nopeat kilpavavat ovat armottomia väärälle rytmille.

03Perhokela

Perhokela on yksinkertaisin osa kalustoa. Se on ennen kaikkea siiman säilytyspaikka ja vastapaino vavan tyvessä. Kelaa ei käytetä heittoon lainkaan, vaan siima vedetään käsin kelalta ennen heittoa.

Kelan pitää olla saman luokan kokoa kuin vavan ja siiman, jotta koko siima ja tarpeeksi taustasiimaa mahtuu kelalle. Rakenteessa katsotaan kahta asiaa: jarru ja siimapesän muoto. Jarrulla on merkitystä vasta isoilla kaloilla, mutta kelassa ei saa olla rakoja tai uria, joihin siima pääsee juuttumaan.

Kelalle tulee kolme siimaa peräkkäin. Alimpana taustasiima eli backing, joka täyttää kelan ja antaa varaa juoksevalle kalalle. Sen päälle varsinainen perhosiima. Kärkeen peruke. Sidokset kannattaa tehdä huolella, koska juuri niistä kalustot pettävät. Perussolmut löytyvät artikkelista kalastussolmut.

04Perhosiima: kelluva, uppoava ja sinktip

Perhosiima on kaluston tärkein osa. Se ratkaisee, miten vapa toimii ja missä syvyydessä perho kulkee.

Siimoissa on kaksi jakoa. Ensimmäinen on profiili. WF eli weight forward tarkoittaa etupainoista siimaa, jossa paino on ensimmäisessä kymmenessä metrissä. DT eli double taper on tasapaksumpi ja hienovaraisempi lyhyillä matkoilla. Aloittelijalle WF on helpompi, koska se latautuu vavalle nopeammin.

Toinen jako on kellunta. Siimat luokitellaan pinnoitteen mukaan:

• - F, kelluva: kelluu kokonaan. Kuivaperhoon, kohonymfitykseen ja pintakalastukseen. Ensimmäisen siiman pitää olla tämä.
• - I, intermediate: uppoaa hitaasti, muutaman sentin sekunnissa. Tuulisen järvenrannan siima, pitää perhon pinnan alla ilman että se hakeutuu pohjaan.
• - ST, sinktip eli kärkiuppoava: siiman runko kelluu ja kärki uppoaa. Virtaan ja järvelle, kun perho pitää saada metrin tai parin syvyyteen mutta siima halutaan silti nostaa helposti ilmaan.
• - S ja FS, uppoava ja nopeasti uppoava: koko siima uppoaa. Syvät järvenselät, padot ja kylmä vesi, kun kala on pohjan tuntumassa.

Käytännön järjestys aloittelijalle on selvä: hanki kelluva siima ensin, sinktip toisena ja loput vasta kun tiedät mistä vesistä pidät.

05Peruke ja liidin

Perhosiiman kärkeen ei sidota perhoa suoraan. Väliin tulee peruke, joka kapenee paksusta ohueen.

Peruke on tyypillisesti runsaan kahden metrin ja yhdeksän metrin väliltä, ja yleisin pituus koskikalastuksessa on noin kolme metriä. Sen tehtävä on kaksi: siirtää heiton energia siimasta perhoon niin, että perho kääntyy ojennukseen, ja katkaista näkyvä yhteys paksun siiman ja perhon välillä.

Kapeneva rakenne on koko idean ydin. Perukkeen tyvi on paksua, jopa 0,5 millimetriä, ja kärki ohutta. Kun poikkileikkaus pienenee tasaisesti, heiton energia hidastuu hallitusti ja perho laskeutuu viimeisenä. Tasapaksulla siimalla perho jäisi mytyksi siiman kärkeen.

Perukkeen kärkiosaa kutsutaan liitimeksi eli tippetiksi. Se on se pätkä, joka vaihdetaan perhoa vaihdettaessa, jotta itse perukkeen kartio ei lyhene. Liitimen paksuus ilmoitetaan X-luokituksena, jossa isompi numero tarkoittaa ohuempaa siimaa: 0X on paksuinta ja 7X ohuinta. Käytännön muistisääntö on, että 4X ja 5X ovat harjuksen ja taimenen perusvahvuuksia kuivalla, 0X ja 2X taas streameri- ja haukikalastukseen.

Valmiit vedetyt perukkeet ovat aloittelijalle helpoin ratkaisu. Myöhemmin perukkeen voi rakentaa itse solmimalla eri paksuisia pätkiä peräkkäin.

06Perhotyypit ja milloin kutakin käytetään

Perhot jaetaan neljään pääryhmään sen mukaan, mitä ne matkivat ja missä syvyydessä ne kulkevat. Kaikkia neljää voi myös sitoa itse, ja perhonsidonnan aloittelijalle helpoimpia malleja ovat nymfit ja leech-tyyppiset perhot.

Kuivaperho

Kuivaperho kelluu pinnalla ja matkii aikuista hyönteistä. Se on perhokalastuksen näyttävin muoto, koska otti nähdään. Kuivaperho toimii, kun vedessä on kuoriutumista ja kala syö pinnasta. Suomessa parhaat kuivaperhoillat ovat kesäkuusta elokuuhun, tyynellä ja lämpimällä.

Kuivaperhon kanssa tärkeintä on ajelehtiminen. Perhon pitää kulkea virran mukana ilman että siima vetää sitä poikittain. Jos perho kyntää, kala jättää väliin.

Nymfi

Nymfi matkii hyönteisen toukkavaihetta ja kulkee pinnan alla. Tämä on tilastollisesti tuottavin perhotyyppi, koska kalat syövät suurimman osan ravinnostaan pohjan tuntumasta eivätkä pinnasta.

Nymfi on oikea valinta silloin kun pinnalla ei tapahdu mitään, keväällä kylmässä vedessä ja aina kun et tiedä mitä käyttäisit. Painotettu nymfi menee syvälle voimakkaassa virrassa, painottamaton kulkee ylempänä. Ottia seurataan joko kohosta, siiman kärjestä tai värillisestä indikaattorista.

Märkäperho

Märkäperho on vanha koulukunta, joka kalastaa pinnan alla mutta ohuemmin kuin nymfi. Se uitetaan alavirtaan kaarelle, ja kala ottaa yleensä siinä vaiheessa kun perho kääntyy virrassa. Märkäperho on tehokas alkukesästä ja sameahkossa vedessä, ja se on helppo tapa aloittaa koskessa, koska tekniikka ei vaadi tarkkaa ajelehtimisen hallintaa.

Samaan ryhmään lasketaan usein emergeri eli kuoriutuja, joka roikkuu puoliksi pinnassa. Se pelastaa illan silloin, kun kala nousee mutta ei ota kuivaa.

Streameri

Streameri matkii pikkukalaa tai muuta isoa ravintokohdetta. Se on kookas, sitä vedetään aktiivisesti ja se hakee isoja yksilöitä. Streamerin aika on syksy, sameat vedet, kylmä keli ja tilanteet, joissa hyönteisiä ei ole liikkeellä. Hauki ja iso taimen ovat streamerikaloja.

07Heiton perusteet vaihe vaiheelta

Perhokalastuksen kaksi peruheittoa ovat päänyliheitto ja rullausheitto. Päänyliheitto vaatii tilaa taakse ja antaa pituutta. Rullausheitto ei vaadi taakse tilaa lainkaan, ja se on pakollinen puron varressa ja pusikossa.

Päänyliheitto

1. Ota lähtöasento. Vedä kelalta noin kymmenen metriä siimaa ja anna sen olla suorana veden pinnalla vavan edessä. Ilman siimaa vedessä vapa ei kuormitu, joten heittoa ei kannata harjoitella kuivalla nurmella pelkän kärjen kanssa.
2. Pidä ranne suorassa. Ote on kevyt, peukalo kahvan päällä. Liike tulee kyynärvarresta, ei ranteesta. Löysä ranne on aloittelijan yleisin vika.
3. Nosta siima taakse. Kiihdytä vapaa tasaisesti taaksepäin ja pysäytä terävästi noin kello yhden asentoon. Pysäytys tekee silmukan. Jos vapa jatkaa matkaa olan taakse, silmukka aukeaa ja siima putoaa maahan.
4. Odota. Anna siiman ojentua taakse kokonaan. Odotus on sitä pidempi, mitä enemmän siimaa on ilmassa. Tämän tauon puuttuminen on syy siihen, että siima naksahtaa kuin piiska ja perho katkeaa.
5. Kiihdytä eteen. Vie vapa eteen tasaisesti kiihdyttäen ja pysäytä uudestaan noin kello kymmenen asentoon. Silmukka kääntyy ja lähtee eteen.
6. Laske kärki. Kun silmukka on ojentumassa, laske vavan kärki alas ja anna siiman laskeutua veteen. Kärjen jättäminen ylös tekee löysää siimaa ja pilaa ajelehtimisen.
7. Lisää pituutta vasta lopuksi. Kun rytmi on hallussa, päästä vasemmasta kädestä siimaa liukumaan eteenpäin sillä hetkellä, kun etuheitto pysähtyy.

Harjoittele ensin kymmenen metrin matkalla. Pituus tulee itsestään, kun rytmi on kohdallaan, eikä pituus muutenkaan ole se, mikä kalaa tuo.

Rullausheitto

1. Anna siiman olla suorana edessä vedessä.
2. Nosta vapa hitaasti pystyyn niin, että siima muodostaa D-kirjaimen muotoisen mutkan vavan ja veden väliin.
3. Pysäytä hetkeksi, kun siiman kärki on vielä vedessä. Vesi pitää siitä kiinni ja antaa vastuksen.
4. Iske vapa eteen ja alas terävällä pysäytyksellä. Siima rullaa itsensä auki eteenpäin.

Koskessa rullausheitto on käytännössä pääheitto, koska takana on yleensä rantatörmä tai puu. Virran lukeminen ja turvallinen kahlaus käydään läpi artikkelissa koskikalastus.

Jos perhoheitto tuntuu vielä liian suurelta askeleelta, virvelin heitto, uitto ja väsytys on käyty läpi artikkelissa heittokalastus aloittelijalle, ja samat periaatteet iskusta ja väsytyksestä pätevät perhovavalla.

08Ensimmäinen kalusto ja mitä se maksaa

Aloita yhdellä kokonaisuudella, älä useammalla. Yhden luokan kalusto opettaa enemmän kuin kolme puolivalmista.

Perussetti on 9 jalkaa, luokka 5 tai 6, kelluva WF-siima ja valmis kolmimetrinen peruke. Tähän muutama nymfi, muutama kuiva ja pari streameria.

Hintatasosta antaa suuntaa suomalaisen perhokalastusliikkeen aloittelijasuositus, jossa vavan esimerkkeinä ovat Vision 3Zone noin 160 eurolla ja Orvis Clearwater noin 220 eurolla ja kelan esimerkkeinä Vision Superlite II noin 50 eurolla ja BFR DragonFly noin 80 eurolla. Siima, peruke ja perhot päälle. Sama lähde neuvoo olemaan ostamatta halvinta tai kalleinta: huono kalusto vie ilon, ja kallis kannattaa ostaa vasta kun tietää mitä haluaa.

Valmiit aloitussetit, joissa vapa, kela ja siima tulevat samassa paketissa, ovat halvempi reitti sisään. Käytetty kalusto on tässä lajissa erityisen hyvä diili, koska perhovavat kestävät käyttöä ja moni vaihtaa varusteitaan usein. Ostamisen periaatteet on käyty läpi artikkelissa käytetyt kalastustarvikkeet.

Muista myös luvat. Perhokalastus on viehekalastusta, joten kalastonhoitomaksu ja yleensä myös alueen oma lupa tarvitaan. Lohi- ja siikapitoisten jokien koskialueilla yleiskalastusoikeudet eivät päde lainkaan.

09Lajit joita perholla haetaan Suomessa

Taimen on perhokalastuksen tärkein laji. Sitä haetaan koskista, purojen niskoista ja järvien rannoilta. Järvitaimen ja meritaimen ovat monilla alueilla rauhoitettuja tai tiukkojen alamittojen takana, joten säännöt on tarkistettava ennen reissua. Lajin säännöt ja tekniikat on käyty läpi artikkelissa taimenen ja lohen kalastus.

Harjus on perhokalastajan lempilaji Pohjois-Suomessa. Se syö pieniä hyönteisiä pinnasta ja pinnan alta, ja se on pienen perhon ja ohuen liitimen kala. Elintavat ja paikat löytyvät artikkelista harjuksen kalastus.

Lohi on kaksikätisen vavan ja isojen perhojen laji. Tornionjoki, Teno ja Kymijoki ovat tunnetuimmat kohteet, ja lohijoilla säännöt vaihtuvat vuosittain.

Kirjolohi on paras harjoituskala. Put and take -kohteissa kalaa on, kausi on pitkä ja säännöt yksinkertaiset. Ensimmäinen perhokala kannattaa käydä hakemassa istutuslammelta, ja kohteet on koottu artikkeliin kirjolohen kalastuspaikat.

Hauki on aliarvostettu perhokala. Isolla streamerilla ja luokan 8 vavalla hauki ottaa matalilta kasvillisuusrannoilta koko avovesikauden.

Ahven, siika ja säyne ovat myös realistisia perhosaaliita. Ahven ottaa pientä streameria, siika hyvin pientä nymfiä ja säyne pinnasta lämpimänä iltana.

10Aloittelijan yleisimmät virheet

Ensimmäinen virhe on väärä siimaluokka. Jos siima ei vastaa vapaa, vapa ei kuormitu ja heitto ei toimi mistään yrittämisestä huolimatta. Tarkista numerot ennen kuin syytät tekniikkaa.

Toinen virhe on liian nopea rytmi. Takaheiton jälkeen pitää odottaa. Suurin osa aloittelijan sotkuista syntyy siitä, että etuheitto alkaa ennen kuin siima on takana suorana.

Kolmas virhe on liian lyhyt tai tasapaksu peruke. Perho ei käänny ojennukseen, ja se lyö veteen kimpussa siiman kanssa. Käytä vähintään kolmen metrin kapenevaa peruketta.

Neljäs virhe on pituuden tavoittelu. Kalat ovat lähellä. Kymmenen metrin hallittu heitto ja siisti ajelehtiminen tuovat enemmän kalaa kuin kahdenkymmenen metrin heitto, jonka siima laskeutuu mutkalle.

Viides virhe on väärä perhotyyppi. Jos pinnalla ei näy nousuja, aloita nymfillä.

11Usein kysyttyä