Saaristomeren kalastus: vyöhykkeet, lajit ja luvat
Saaristomeri on saaritiheydeltään maailman laajimpia saaristoja. Turun edustalta Ahvenanmaalle ulottuvalla alueella on kymmeniä tuhansia saaria ja luotoa, ja niiden väliin jää vesi, joka vaihtaa luonnetta muutamassa kilometrissä. Sisäsaaristo on suojaista ja rehevää haukivettä, ulkosaaristo karua ja avointa ahvenen ja meritaimenen aluetta. Kalastajan tärkein päätös ei ole viehe vaan vyöhyke: se ratkaisee lajin, kaluston ja sen, pääseekö vesille lainkaan. Tämä sivu käy läpi Saaristomeren vyöhykkeet, lajit, tuulen merkityksen ja luvat.
SISÄLLYS · 12 MIN[▾]
01Kolme vyöhykettä, kolme eri kalavettä
Saaristomeri jakautuu kalastajan kannalta kolmeen vyöhykkeeseen, ja niiden ero on suurempi kuin etäisyys antaa ymmärtää.
Sisäsaaristo on mantereen ja suurten saarten välinen alue. Se on suojaisaa, matalaa ja rehevää. Kasvillisuutta on paljon, vesi lämpenee keväällä nopeasti, ja hauki on vahva. Tuuli haittaa harvoin.
Välisaaristo on siirtymävyöhyke. Saaret harvenevat, avovettä on enemmän, ja syvyysvaihtelu kasvaa. Tämä on kuhan ja ison ahvenen aluetta.
Ulkosaaristo on karua ja avointa. Kasvillisuutta on vähän, pohja on kalliota ja kiveä, ja tuuli pääsee vapaasti. Ahven, meritaimen ja silakka ovat vahvoja, hauki heikkenee.
| Vyöhyke | Luonne | Vahvimmat lajit | Tuulen merkitys |
|---|---|---|---|
| Sisäsaaristo | Matala, rehevä, kasvillisuutta | Hauki, ahven, lahna, kuha | Vähäinen, suojaa riittää |
| Välisaaristo | Vaihteleva syvyys, saaret harvenevat | Kuha, ahven, hauki | Kohtalainen, suojaa löytyy |
| Ulkosaaristo | Karu, avoin, kalliopohja | Ahven, meritaimen, silakka | Ratkaiseva, rajoittaa vesillepääsyä |
Tunnettuja kalastusalueita on Särkisalon, Paraisten, Turun edustan, Kustavin ja Uudenkaupungin saariston suunnalla. Turun kaupunkivesiä ja Aurajokea käsitellään erikseen artikkelissa Kalastus Turussa.
02Hauki on Saaristomeren tunnusomaisin laji
Vapakalastajan kannalta Saaristomeren ykköslaji on hauki. Kanta on vahva lähes kaikkialla ulkosaariston uloimpia luotoja lukuun ottamatta.
Syy on ravinnossa ja kutupaikoissa. Saariston matalat ruovikkolahdet ovat hauelle ihanteellisia kutualueita, ja silakka sekä särkikalat tarjoavat ravintoa ympäri vuoden. Merihauki kasvaa nopeasti ja saavuttaa mittoja, joita monilla sisävesillä ei nähdä.
Kevät on paras kausi. Kudun jälkeen touko- ja kesäkuussa hauki syö aktiivisesti matalilla lahdilla, ja vesi on vielä kirkasta. Syksyllä loka- ja marraskuussa isot naaraat syövät talvea vasten, ja silloin saadaan vuoden suurimmat yksilöt.
Tekniikat on käyty läpi artikkeleissa hauen kalastus ja jerkkikalastus. Isojen haukien turvallinen käsittely ja vapautus on olennainen osa saaristokalastusta, koska iso naaras on kannan kannalta arvokkaampi kuin ruokakalana.
03Kuha ja ahven
Kuha on Saaristomerellä vahvimmillaan sisä- ja välisaariston välisellä alueella, jossa vesi on hieman sameaa ja syvyysvaihtelua on. Se hakeutuu väylien laitoihin, syvänteiden reunoille ja kapeikkoihin, joissa virtaus keskittää ravinnon.
Merikuhan kalastuksessa öinen ajankohta korostuu vielä enemmän kuin sisävesillä, koska saariston vesi on usein kirkasta. Menetelmät ovat artikkeleissa kuhan kalastus ja kuhan uistelu.
Ahven on koko saariston laji, mutta iso ahven löytyy erityisesti ulompaa. Kalliopohjaiset luodot, jyrkät reunat ja virtapaikat kerryttävät parvia loppukesästä alkaen. Syksyn ahvenparvet ulkosaaristossa ovat Saaristomeren aliarvostetuin kalastusmahdollisuus. Menetelmät ovat artikkelissa ahvenen kalastus syksyllä.
04Meritaimen saaristossa
Saaristomeren meritaimenkanta on suurelta osin istutusperäistä. Alueelle istutetaan taimenta säännöllisesti, ja se on merkittävä kohdelaji erityisesti heittokalastajille ja perhokalastajille.
Meritaimen haetaan saaristossa matalilta kivikkorannoilta, virtapaikoista ja salmista. Syksy on suosituin kausi, mutta myös kevät toimii, kun vesi lämpenee ja kala hakeutuu matalaan.
Säännöt ovat tiukat ja ne on tunnettava ennen ensimmäistä heittoa:
Rasvaevällinen meritaimen on merialueella kokonaan rauhoitettu ja se palautetaan veteen. Rauhoitus on ollut voimassa vuodesta 2019.
Rasvaeväleikatun meritaimenen alamitta merialueella on 50 senttiä.
Saalis ilmoitetaan Omakala-palveluun kahden viikon kuluessa pyynnistä. Velvoite on voimassa vuodesta 2025.
Lajin pyyntiä käsitellään tarkemmin artikkelissa meritaimenen kalastus ja voimassa olevia mittoja artikkelissa kalojen alamitat ja rauhoitusajat.
05Tuuli ratkaisee reissun
Saaristomerellä tuuli ei ole mukavuuskysymys vaan kalastuksen ehto.
Ulkosaaristossa kahdeksan metriä sekunnissa tekee pienveneellä kalastamisesta epämiellyttävää ja kymmenen vaarallista. Sisäsaaristossa sama tuuli ei välttämättä haittaa lainkaan, koska saaret katkaisevat aallon.
Käytännön suunnittelutapa on tämä: valitse vyöhyke tuulen mukaan, ei toisin päin. Kovalla tuulella mennään sisäsaaristoon hauelle. Tyynellä ja heikolla tuulella hyödynnetään ulkosaaristo, koska se on käytettävissä harvoin.
Toinen käytännön asia on tuulen suunta suhteessa saareen. Tuulen puoleinen ranta on karkeampi mutta usein kalaisampi, koska aalto irrottaa ravintoa ja sekoittaa vettä. Suojan puoleinen ranta on helpompi kalastaa. Loppukesällä ja syksyllä tuulen puoleinen ranta kannattaa lähes aina.
Kelluntapukineen valintaa käsitellään artikkelissa kalastusliivi ja pienveneratkaisuja artikkelissa kalastuskajakki, kumivene vai kelluntarengas.
06Luvat Saaristomerellä
| Kalastustapa | Kalastonhoitomaksu 18-69 v | Vesialueen omistajan lupa | Huomiot |
|---|---|---|---|
| Onginta ja pilkintä | Ei | Ei | Yleiskalastusoikeus |
| Yksi vapa ja viehe | Kyllä | Ei useimmilla alueilla | Kieltoalueilla ei riitä |
| Uistelu useammalla vavalla | Kyllä | Kyllä | Alueellinen viehelupa |
| Verkko | Kyllä | Kyllä | Silmäkokorajat merialueella |
| Katiska ja rysä | Kyllä | Kyllä | Osakaskunnan tai kalatalousalueen lupa |
Saaristomerellä on myös valtion vesialueita, joille Metsähallitus myy omia lupiaan. Yksityisvedet kuuluvat osakaskunnille, ja niiden lupia myyvät kalatalousalueet, kuten Paraisten ja Nauvon kalatalousalue.
Merkittävä käytännön asia on se, että saaristossa vesialueen omistus vaihtuu tiheästi. Yhden päivän ajossa voi ylittää useamman osakaskunnan rajan. Vapakalastuksessa tämä ei useimmiten haittaa, koska kalastonhoitomaksu kattaa yhden vavan viehekalastuksen, mutta pyydyskalastuksessa raja on aito.
Lupatyyppien erot on käyty läpi artikkelissa kalastuslupa Suomessa ja Ahvenanmaan poikkeava järjestelmä artikkelissa Kalastus Ahvenanmaalla.
07Vuodenkierto Saaristomerellä
| Aika | Vesi | Mihin keskittyä |
|---|---|---|
| Maalis-huhtikuu | Jäät lähtevät, matalat lämpenevät ensin | Hauen kutualueet, ensimmäinen meritaimen |
| Touko-kesäkuu | Kirkas ja lämpenevä | Hauen paras kausi sisäsaaristossa |
| Heinäkuu | Lämmin, veneliikennettä paljon | Aamu ja ilta, kuha öisin |
| Elo-syyskuu | Viilenee, parvet muodostuvat | Iso ahven ulkosaaristossa, kuha |
| Loka-marraskuu | Kylmä, kirkas, tuulista | Vuoden isoimmat hauet, meritaimen |
| Talvi | Vaihteleva jäätilanne | Pilkki suojaisilla lahdilla, merijää epävarma |
Saaristomeren jäätilanne on epävarmempi kuin Perämerellä. Sisäsaaristo jäätyy usein, ulkosaaristo harvemmin ja epäluotettavammin. Merijäälle mennään vain paikallisen tiedon perusteella, ja perusteet ovat artikkelissa talvikalastus.
08Yleisimmät virheet Saaristomerellä
Vyöhykkeen valinta lajin mukaan tuulen sijaan. Ulkosaaristo on hieno paikka kolmella metrillä sekunnissa ja mahdoton kymmenellä. Tuuliennuste ratkaisee reissun, ei toive.
Rasvaevän tarkistamatta jättäminen. Rasvaevällinen meritaimen on merialueella kokonaan rauhoitettu. Tämä on saariston tiukin sääntö.
Ison hauen käsittely ruokakalana. Saaristomeren iso hauki on tyypillisesti naaras ja kannan kannalta arvokas. Vapautus onnistuu, jos kala käsitellään märin käsin, tuetaan vaakatasossa eikä pidetä ilmassa turhaan.
Navigointi ilman karttaa. Saaristossa matalikko voi olla kymmenen metrin päässä väylästä. Karttaplotteri ja väylien seuraaminen ovat perusasioita, ja niitä käsitellään artikkelissa karttaplotteri veneeseen.
Ulkosaariston syysahvenen sivuuttaminen. Se on alueen aliarvostetuin kalastusmahdollisuus. Syyskuusta marraskuuhun kalliopohjaiset luodot keräävät parvia, joissa on poikkeuksellisen isoja yksilöitä.
09Usein kysyttyä
Mikä on Saaristomeren paras saalislaji vapakalastajalle?
Hauki. Kanta on vahva lähes koko saaristossa, ja matalat ruovikkolahdet tarjoavat sille ihanteelliset kutualueet. Merihauki kasvaa nopeasti ja saavuttaa mittoja, joita monilla sisävesillä ei nähdä. Kevät kudun jälkeen ja loppusyksy ovat parhaat kaudet. Ahven ja kuha ovat toiseksi ja kolmanneksi tärkeimmät.
Mitä eroa on sisä- ja ulkosaaristolla?
Sisäsaaristo on matalaa, rehevää ja suojaisaa, ja siellä hauki on vahva. Ulkosaaristo on karua, avointa ja kalliopohjaista, ja siellä ahven, meritaimen ja silakka menestyvät mutta hauki heikkenee. Tuulen merkitys on aivan eri luokkaa: sisäsaaristossa kova tuuli ei välttämättä haittaa, ulkosaaristossa se estää kalastuksen kokonaan.
Saako Saaristomereltä ottaa meritaimenen saaliiksi?
Vain rasvaeväleikatun ja vain jos se on vähintään 50 senttiä. Rasvaevällinen meritaimen on merialueella kokonaan rauhoitettu vuodesta 2019 ja se palautetaan veteen. Saalis ilmoitetaan lisäksi Luonnonvarakeskuksen Omakala-palveluun kahden viikon kuluessa pyynnistä. Saaristomeren taimenkanta on suurelta osin istutusperäistä.
Miten tuuli kannattaa huomioida saaristossa?
Valitsemalla vyöhykkeen tuulen mukaan. Kovalla tuulella mennään sisäsaaristoon, jossa saaret katkaisevat aallon, ja tyynellä hyödynnetään ulkosaaristo, joka on käytettävissä harvoin. Tuulen suunta suhteessa saareen kannattaa myös huomioida: tuulen puoleinen ranta on karkeampi mutta usein kalaisampi, koska aalto irrottaa ravintoa.
Tarvitseeko Saaristomerellä kalastuslupaa?
Onginta ja pilkintä eivät vaadi lupaa. Yhden vavan viehekalastukseen tarvitaan kalastonhoitomaksu, jos olet 18-69-vuotias. Uisteluun useammalla vavalla, verkkoon, katiskaan ja rysään tarvitaan lisäksi vesialueen omistajan lupa. Saaristossa on sekä valtion vesialueita että osakaskuntien yksityisvesiä, ja niiden luvat ostetaan eri paikoista.
Milloin Saaristomerellä kannattaa hakea haukea?
Touko-kesäkuussa kudun jälkeen ja loka-marraskuussa ennen talvea. Keväällä hauki syö aktiivisesti matalilla lahdilla ja vesi on kirkasta, mikä tekee näkökalastuksesta mahdollista. Syksyllä isot naaraat syövät talvea vasten, ja silloin saadaan vuoden suurimmat yksilöt. Keskikesä on selvästi heikompi.
Missä Saaristomeren kuha on?
Sisä- ja välisaariston välisellä alueella, jossa vesi on hieman sameaa ja syvyysvaihtelua on. Kuha hakeutuu väylien laitoihin, syvänteiden reunoille ja kapeikkoihin, joissa virtaus keskittää ravinnon. Saaristossa öinen ajankohta korostuu enemmän kuin sisävesillä, koska vesi on usein kirkasta.
Onko Saaristomerellä hyvää ahvenkalastusta?
On, ja se on alueen aliarvostetuin mahdollisuus. Syyskuusta marraskuuhun ulkosaariston kalliopohjaiset luodot ja jyrkät reunat keräävät ahvenparvia, joissa on poikkeuksellisen isoja yksilöitä. Kesällä ahventa saa kaikkialta, mutta iso ahven löytyy nimenomaan ulompaa ja nimenomaan syksyllä.
Jäätyykö Saaristomeri niin että sillä voi pilkkiä?
Sisäsaaristo jäätyy useimpina talvina, ulkosaaristo huomattavasti harvemmin ja epäluotettavammin. Merijää liikkuu tuulen ja virtausten mukana, railoutuu ja ahtautuu, ja tilanne voi muuttua yhdessä vuorokaudessa. Saaristomeren jäälle mennään vain paikallisen tiedon perusteella, ei koskaan oman arvion varassa.
Tarvitseeko saaristossa karttaplotteria?
Käytännössä kyllä, jos liikut vieraalla vedellä. Saaristossa matalikko voi olla kymmenen metrin päässä merkitystä väylästä, ja kivi ei näy pinnalle. Plotteri näyttää väylät ja syvyyskäyrät, mikä on sekä turvallisuus- että kalastusasia: syvyyskäyristä löytyvät myös kuhan reunat ja ahvenen karit.