Joensuun kalastuspaikat: Pielisjoki, Pyhäselkä, Pielinen ja Höytiäinen

Joensuussa vesi on aina lähellä. Pielisjoki halkoo kaupungin, Pyhäselkä avautuu etelään ja tunnin ajomatkan sisällä ovat sekä Pielinen että Höytiäinen. Alue kuuluu Vuoksen vesistöön, mikä tarkoittaa yhtä asiaa ennen muuta: järvilohi ja järvitaimen ovat täällä tiukemmin suojeltuja kuin lähes missään muualla Suomessa. Tämä sivu käy läpi Joensuun seudun lupa-alueet hintoineen, Pielisjoen syysrauhoituksen, Pielisen ja Höytiäisen kuha- ja muikkuvedet sekä sen, mitä kalastajan pitää tietää ennen ensimmäistä heittoa.

01Luvat Joensuun seudulla

Kalastonhoitomaksu on pohja

Valtion kalastonhoitomaksu koskee 18 ja 69 vuotiaita ja se maksetaan Eräluvat.fi-palvelussa. Maksu ei muuttunut vuodelle 2026. Poikkeuksena ovat henkilöt, jotka ovat täyttäneet 65 vuotta viimeistään 31.12.2023, ja heidän vapautuksensa mainitaan erikseen myös Joensuun kalastuskunnan omissa ohjeissa.

Kalastonhoitomaksulla saat kalastaa yhdellä vavalla, kelalla ja vieheellä. Se ei riitä useaan vapaan eikä uisteluun useammalla vieheellä, eikä se koskaan riitä koskialueilla. Maksun rajat ja poikkeukset on käyty läpi artikkelissa kalastonhoitomaksu.

Kolme lupa-aluetta, kolme eri hinnastoa

Joensuun seudulla ei ole yhtä yhteislupaa, joka kattaisi kaiken. Vedet jakautuvat kolmeen kokonaisuuteen, ja jokaisella on oma myyntinsä ja omat sääntönsä.

Joensuun kalastuskunta hallitsee Pielisjokea Utran saarien alapuolelle, Pyhäselän koillisosaa ja Höytiäisen kanavaa rautatiesillalle asti. Viehelupa on henkilökohtainen ja se kattaa nämä vedet ilman vapa- tai vieherajoitusta, koskikalastusaluetta lukuun ottamatta. Hinnat vuodelle 2026 ovat 25 euroa kalenterivuodelta, 18 euroa kuukaudelta ja 12 euroa viikolta. Pyydysluvat myydään pyydystyypin mukaan: katiska 4 euroa, verkko 3 x 30 metriä 4 euroa, rapumerta 4 euroa, matosiima sadalla koukulla 20 euroa ja tuulastus 4 euroa. Kuoreen lippoaminen on maksutonta.

Pielisen-Karjalan kalatalousalue myy Pielisen viehelupaa, joka kattaa Pielisen järvialtaan mukaan lukien Lautiaisen ja Kuokkastenjärven. Alarajana ovat Ahvenisen ja Sorvinginsalmen sillat. Sama alue myy erikseen Lieksanjoen viehe- ja pyydyslupaa.

Höytiäisen kalatalousalue myy oman viehelupansa, joka kattaa lähes koko järven Lehmon osakaskunnan vesiä lukuun ottamatta. Vuorokausilupa maksaa 15 euroa, viikkolupa 30 euroa, kuukausilupa 50 euroa ja vuosilupa 80 euroa, kaikki enintään kymmenellä vavalla venekuntaa kohti. Kolmen vavan vuosilupa maksaa 30 euroa.

Luvan ostaminen ei vielä kerro, missä saat kalastaa. Kaikki alueelliset kiellot ja rajoitukset kannattaa tarkistaa kalastusrajoitus.fi-palvelusta samana päivänä kuin lähdet, koska elinvoimakeskuksen (vuoteen 2025 ELY-keskuksen) päätökset voivat muuttua kesken kauden. Palvelun käyttö on avattu artikkelissa kalastusrajoitukset.

02Pielisjoki: vaelluskalajoki kaupungin läpi

Pielisjoki laskee Pielisestä Pyhäselkään ja kulkee Joensuun keskustan halki. Joki on padottu Kuurnan ja Kaltimon voimalaitoksilla, mutta se on edelleen Vuoksen vesistön keskeinen järvilohen ja järvitaimenen reitti. Se näkyy suoraan säännöissä.

Syysrauhoitus on ehdoton

Pielisjoen syysrauhoitus on 1.8. ja 31.10. välisenä aikana. Kuurnan voimalaitoksen ja Pielisjoen suun välisellä alueella, laajennettu kalaväylä mukaan lukien, kaikenlainen kalastus on elinvoimakeskuksen ja kalatalousalueen päätöksellä kiellettyä elokuun alusta lokakuun loppuun. Rannalta mato-onkiminen on sallittua.

Tämä on syytä lukea kahdesti. Kielto ei koske vain lohikaloja vaan kaikkea kalastusta koko alueella. Elokuun alussa Joensuun paras kuhavesi menee kiinni, ja moni paikallinen siirtyy siksi syyskaudeksi Pyhäselälle tai Höytiäiselle.

Samaan aikaan rasvaevätön järvilohi ja taimen ovat Pielisjoessa rauhoitettuja 1.8. ja 31.10. välisenä aikana. Rasvaevällinen eli villi järvilohi ja taimen ovat rauhoitettuja koko vuoden.

Alamitat ja verkkosäännöt

Joensuun kalastuskunnan vesillä alamitat ovat kuha 42 senttimetriä, rasvaevätön järvilohi 60 senttimetriä, taimen 50 senttimetriä ja harjus 35 senttimetriä. Harjus on rauhoitettu 1.4. ja 31.5. välisenä aikana.

Verkkosäännöt suojaavat lohikalojen alasvaellusta. Alle 55 millimetrin verkot ovat Pielisjoella kiellettyjä huhtikuun ja kesäkuun ajan. Verkot ja muut seisovat pyydykset ovat kokonaan kiellettyjä Pekkalan sillan ja jokisuun välisellä alueella ympäri vuoden, laajennettu kalaväylä mukaan lukien. Iiksenjoella verkkokalastus on kielletty jokisuulta Kulhon sillalle. Kohosiimakalastus on Pielisjoella kielletty kokonaan.

Joensuun kosket ja Utransaaret

Joensuun kaupungin koskissa kalastetaan erillisellä koskiluvalla, eikä kalastuskunnan viehelupa kata niitä. Myös kalastonhoitomaksusta vapautettu tarvitsee koskialueelle aina oman koskikalastusluvan. Onginta ja pilkintä ovat kiellettyjä Pielisjoen Joensuun koskilla ja Utransaarten virta-alueilla lupakarttaan merkityillä osuuksilla.

Utransaaret on kaupungin kalastuskohteista se, jonne pääsee kävellen ja jossa virta on aitoa. Alue on samalla suosittu ulkoilupaikka, joten aamu on rauhallisin aika. Virtapaikan lukeminen, kahluu ja heittosuunnat kannattaa käydä läpi ennen reissua.

03Pyhäselkä: iso selkä etelään

Pyhäselkä alkaa heti Pielisjoen suulta ja jatkuu etelään kohti Oriveden ja Saimaan reittiä. Se on tuulinen ja avoin, ja se on Joensuun kuhavesi numero yksi. Joensuun kalastuskunnan viehelupa kattaa Pyhäselän koillisosan, mutta selkä jatkuu Oriveden kalatalousalueen puolelle, joten pidemmälle uisteleva tarvitsee toisen luvan. Katso lupa-alueen raja kartalta ennen lähtöä, sillä avoimella selällä raja ei näy mitenkään.

Kuhaa haetaan Pyhäselällä samalla logiikalla kuin muilta isoilta selkävesiltä: harjujen reunat, veneväylän syvänteet ja tuulen ajama sameus. Kesällä kuha nousee kerroksiin ja on uistelijan kalaa, syksyllä se painuu syvänteiden reunoille ja on jigaajan kalaa. Uisteluun tarvitset kalastuskunnan viehelupaa, koska kalastonhoitomaksu riittää vain yhteen vapaan.

Pyhäselkä on myös hyvä hauki- ja ahvenvesi. Ruovikkoiset lahdet Joensuun eteläpuolella lämpenevät keväällä ensimmäisinä, ja jäiden lähdön jälkeinen hauenkalastus alkaa niistä.

04Pielinen: 92 000 hehtaaria vettä

Pielinen on Suomen neljänneksi suurin järvi ja pinta-alaltaan noin 92 000 hehtaaria. Se on kirkas, karu ja syvä, ja se käyttäytyy enemmän kuin sisämeri kuin järvi. Tuuli nousee nopeasti ja aallokko on iso, joten pienellä veneellä liikkuvan pitää seurata ennustetta tarkasti ja pysyä rantojen tuntumassa.

Pielisen viehelupa oikeuttaa kalastamaan viehekalastusvälineillä koko järvialtaalla Lautiainen ja Kuokkastenjärvi mukaan lukien. Kalasto on karun järven kalastoa: ahven ja hauki ovat luontaisia peruslajeja, muikku on runsas, ja järveen istutetaan harjusta, järvilohta, siikaa ja taimenta.

Pielisellä kalastetaan kahdella tavalla. Uistelija vetää isoilla selillä ja saariston reunoilla ja hakee taimenta ja lohta pintaan asetetuilla vieheillä, erityisesti keväällä jäiden lähdön jälkeen ja syksyllä veden viilennyttyä. Rantakalastaja ja pienen veneen mies pysyy lahdissa ja luodoilla, joissa ahven ja hauki ottavat koko kesän.

Pielisen luoteispäässä Lieksassa alkavat Lieksanjoki ja Ruunaan kosket, jotka ovat oma maailmansa ja oma lupansa. Ne eivät kuulu Pielisen vieheluvan piiriin.

05Höytiäinen: kirkas kuhajärvi

Höytiäinen on Joensuusta pohjoiseen, Kontiolahden ja Polvijärven suunnalla, ja se on kirkas ja syvä. Järven kalastoon kuuluvat kuha, siika, muikku, taimen, hauki, ahven ja lahna, ja yhteislupa-alueelle istutetaan harjusta, järvitaimenta, kuhaa ja nieriää.

Höytiäisen viehelupa sallii heittokalastuksen, perhokalastuksen ja uistelun. Uistelussa saa käyttää enintään kymmentä vapaa ja viehettä venekuntaa kohti yhtä aikaa, ja uistelussa yksi paino tai syväsukeltava viehe vapaa kohti.

Säännöt ovat tiukemmat kuin monella muulla järvellä. Kuhan saaliskiintiö on kahdeksan kuhaa kalastajaa kohti vuorokaudessa ja alamitta on 42 senttimetriä. Yli 65 senttimetrin kuhat suositellaan vapautettavaksi, koska ne ovat parhaita kutukaloja. Rasvaevällinen järvilohi ja taimen ovat rauhoitettuja ympäri vuoden ja nieriä on rauhoitettu 1.4. ja 31.5. välisenä aikana.

Höytiäinen on kirkas järvi, ja se näkyy kalastuksessa. Kuha syö hämärässä ja yöllä, ja päiväsaikaan se on syvällä. Yökalastus ja hämärätunnit tuottavat täällä selvästi enemmän kuin keskipäivä. Kuhan syöntirytmi ja paikanhaku on käyty läpi artikkelissa kuhan kalastus.

06Järvilohi ja taimen Vuoksen vesistössä

Tämä on Joensuun seudun tärkein sääntö, ja se poikkeaa siitä mihin muualla Suomessa on totuttu. Vuoksen vesistön järvilohi on äärimmäisen uhanalainen ja järvitaimen on erittäin uhanalainen. Kanta pidetään yllä istutuksilla, ja istutuskaloista leikataan rasvaevä.

Käytännössä sääntö on yksinkertainen: rasvaevällinen järvilohi ja järvitaimen ovat rauhoitettuja koko vuoden. Jos kalalla on rasvaevä tallella, se on villi kala ja se palautetaan veteen. Vain rasvaeväleikatun kalan saa ottaa saaliiksi, ja senkin pitää täyttää alamitta: järvilohi 60 senttimetriä ja taimen 50 senttimetriä Joensuun kalastuskunnan vesillä.

Rasvaevä on selkäevän ja pyrstön välissä oleva pieni pehmeä evä. Leikatussa kalassa siinä on arpi tai typistetty tynkä. Tunnista se kalan ollessa vielä vedessä tai märässä haavissa, älä kuivalla maalla. Väärä arvio tarkoittaa uhanalaisen kalan kuolemaa.

Pielisjoessa myös rasvaevätön järvilohi ja taimen ovat rauhoitettuja 1.8. ja 31.10. välisenä aikana, eli syksyllä joesta ei oteta lohikalaa lainkaan. Lohikalojen tunnistus, käsittely ja vapauttaminen on käyty läpi artikkelissa taimenen ja lohen kalastus.

07Muikku on alueen arkikala

Pohjois-Karjala on muikkumaata. Pielinen ja Höytiäinen ovat molemmat kirkkaita ja syviä, mikä on muikulle ihanteellista, ja muikku on alueen perinteisin ruokakala. Verkko- ja nuottapyynti ovat kotitarvekalastajan tapa, ja verkkoluvat ostetaan kunkin alueen omalta lupamyyjältä.

Muikku on samalla se laji, joka kertoo missä isot kalat ovat. Kun kaikuluotain näyttää muikkuparven, taimen ja iso ahven ovat lähellä. Uistelija seuraa parvia, ei syvyyskäyriä. Muikun pyyntitavat ja kausi löytyvät artikkelista muikun kalastus.

08Kalastusvuosi Joensuussa

Jäät lähtevät Pielisjoesta ensimmäisenä, koska virta pitää sulan auki koko talven voimalaitosten alapuolella. Huhti- ja toukokuussa hauki kutee Pyhäselän lahdissa ja ahven seuraa perässä. Harjus on rauhoitettu 1.4. ja 31.5. välisenä aikana, joten kevään virtapaikkakalastus kohdistuu haukeen ja ahveneen.

Kesäkuussa kuha aloittaa, ja heinäkuu on Pyhäselän ja Höytiäisen parasta uisteluaikaa. Elokuun alussa Pielisjoen syysrauhoitus sulkee joen, ja painopiste siirtyy järville. Syyskuu ja lokakuu ovat isojen ahventen ja hauen aikaa: parvet tiivistyvät ja kalat syövät talvea vasten.

Marraskuussa vesi viilenee ja jäätä aletaan odottaa. Pielinen jäätyy myöhään ja epätasaisesti, ja sen jäille ei mennä ensimmäisten pakkasten jälkeen. Höytiäinen ja Pyhäselän suojaisat lahdet kantavat aikaisemmin. Pilkkikausi kestää huhtikuulle. Voimalaitosten alapuoliset sulapaikat ovat aina vaarallisia, eikä niiden lähelle mennä jäältä. Vuoden rytmi kuukausi kuukaudelta on artikkelissa kalastuskalenteri.

Saimaan reitistö jatkuu Pyhäselältä etelään, ja sen keskiosan vedet Puumalan, Sulkavan ja Mikkelin suunnalla on käyty läpi artikkelissa kalastus Etelä-Savossa. Koko järven yleiskuva ja norpparajoitukset ovat artikkelissa Saimaan kalastus.

09Lähikohteet ilman autoa

Joensuu on kompakti kaupunki ja moni kalapaikka on kävely- tai pyörämatkan päässä. Pielisjoen rannat keskustan molemmin puolin, Ilosaaren ympäristö ja Utran suunnan rantareitit ovat helpointa rantakalastusmaastoa. Höytiäisen kanava kuuluu myös kalastuskunnan vesiin rautatiesillalle asti.

Onkiminen ja pilkkiminen ovat maksuttomia jokamiehenoikeuksia lähes kaikkialla, mutta Joensuun koskilla ja Utransaarten merkityillä virta-alueilla nekin ovat kiellettyjä. Kun otat lapset mukaan, valitse rauhallinen suvanto tai lahti kosken sijaan.

10Usein kysyttyä