Kalastus Etelä-Savossa: Mikkelin, Puumalan ja Sulkavan vedet
Etelä-Savo on Suomen järvisin maakunta. Vettä on yli neljännes maa-alasta, ja käytännössä kaikki se vesi kuuluu Saimaan reitistöön. Se tarkoittaa kalastajalle sekä hyvää että hankalaa: kalaa riittää ja maisema on omaa luokkaansa, mutta vesialue on pilkottu kymmeniin osakaskuntiin ja useaan kalatalousalueeseen, ja iso osa maakunnasta on saimaannorpan rajoitusaluetta. Tämä sivu käy läpi Mikkelin, Puumalan, Sulkavan ja Savonlinnan seudun vedet, niiden lajit ja sen, minkä luvan kukin reissu vaatii. Saimaan yleiskuva ja norppa-asetuksen sisältö on käyty läpi omalla sivullaan.
SISÄLLYS · 12 MIN[▾]
01Mitä Etelä-Savon vesi on luonteeltaan
Etelä-Savon Saimaa on sokkeloista. Selät ovat pienempiä kuin Lappeenrannan avoimet ulapat, ja niiden väliin jää satoja saaria, salmia ja kapeikkoja.
Kalastuksellisesti tämä on etu. Sokkeloinen vesi tarjoaa tuulensuojaa lähes joka säällä, ja rakennetta eli kalan kannalta merkityksellisiä muotoja on paljon: niemenkärkiä, salmia, kynnyksiä ja jyrkkiä rantoja. Kalan löytäminen on helpompaa kuin tasaisella ulapalla, koska vaihtoehtoja on rajallisempi määrä.
Haittapuoli on veneily. Saaristossa liikkuminen vaatii kartan lukemista, ja matalikot ovat siellä missä niitä ei odota. Karttaplotterin hyöty on Etelä-Savossa suurempi kuin monella muulla vedellä, ja aihetta käsitellään artikkelissa karttaplotteri veneeseen.
Syvyydet vaihtelevat rajusti. Salmen pohja voi olla kolmessa metrissä ja sadan metrin päässä oleva syvänne yli neljässäkymmenessä. Juuri nämä jyrkät reunat ovat kuhan aluetta.
02Alueet ja niiden erot
| Seutu | Keskeiset vedet | Luonne | Vahvimmat lajit |
|---|---|---|---|
| Mikkeli | Saimaan läntinen haara, Louhivesi, Yövesi | Kapea ja sokkeloinen haara | Kuha, hauki, ahven |
| Puumala | Saimaan keskiosa, Lietvesi, Luonteri | Laaja saaristo, syviä selkiä | Kuha, järvitaimen, siika |
| Sulkava | Pihlajavesi, Saajuu-Palovesi | Erittäin sokkeloinen, kirkas | Kuha, järvitaimen, nieriä |
| Savonlinna | Haukivesi, Pihlajaveden pohjoisosa | Avoimempi, tärkeä norppa-alue | Kuha, muikku, järvilohi |
| Rantasalmi ja Juva | Pienemmät reittijärvet | Matalampi, rehevämpi | Hauki, ahven, lahna |
Puumalan alueen Saimaan vesipinta-ala on noin 137 700 hehtaaria, ja Sulkavan suunnan Pihlajavesi noin 71 300 hehtaaria. Nämä ovat isoja lukuja, ja ne kertovat pääasian: yksi reissu ei kata alueesta kuin murto-osan. Kannattaa valita pieni alue ja opetella se kunnolla sen sijaan, että ajaisi joka kerta uuteen paikkaan.
03Kuha on maakunnan päälaji
Kuha on Etelä-Savon tärkein saaliskala vapakalastajalle, ja syy on rakenteessa. Sokkeloinen vesi tuottaa lukemattomia syvänteen reunoja, ja kuha viihtyy juuri siellä missä matala vaihtuu syväksi.
Käytännön hakukaava on maakunnassa yksinkertainen. Etsi kartalta salmi tai niemenkärki, jonka ohitse kulkee syvä väylä. Aja luotaimella reunaa pitkin ja merkitse kohdat, joissa pohja putoaa jyrkästi. Kalasta reunan yläosa ensin, sitten alaosa.
Menetelmistä vertikaalijigaus toimii Etelä-Savossa poikkeuksellisen hyvin, koska sokkeloinen vesi pitää kalan tiiviissä paikoissa eikä hajota sitä laajalle. Yksityiskohdat löytyvät artikkelista vertikaalijigaus. Uistelu kannattaa sekin, mutta lyhyemmillä vedoilla kuin avoimella ulapalla.
Kuhan kausi ja käyttäytyminen on käyty läpi artikkelissa kuhan kalastus.
04Järvitaimen ja lohikalojen säännöt
Etelä-Savo kuuluu Vuoksen vesistöalueeseen, ja siellä lohikaloja koskevat omat sääntönsä.
Perusasia on rasvaevä. Rasvaevällinen taimen on Vuoksen vesistössä rauhoitettu, ja se palautetaan veteen. Rasvaeväleikattu istutuskala saa jäädä saaliiksi alamitan täyttyessä.
Saimaan nieriä ja Saimaan järvilohi ovat uhanalaisia ja käytännössä palautettavia. Näiden kolmen lajin erottaminen toisistaan vedessä on taito, joka kannattaa opetella ennen reissua eikä sen aikana. Tunnusmerkit on koottu artikkeliin kalalajien tunnistaminen ja voimassa olevat mitat artikkeliin kalojen alamitat ja rauhoitusajat.
Lohikalojen kalastukseen kohdistuu Vuoksen alueella myös uisteluohjeistusta, jonka tarkoitus on vähentää uhanalaisten kalojen sivusaalista. Ohjeistus muuttuu ajoittain, joten se kannattaa tarkistaa elinvoimakeskuksen (vuoteen 2025 ELY-keskuksen) sivulta ennen kautta.
05Muikku ja siika
Etelä-Savon kirkkaammat vedet ovat hyvää muikkuvettä. Muikku on maakunnan talouskala ja samalla kuhan tärkein ravinto, joten sen löytäminen kaikuluotaimella auttaa myös kuhan etsinnässä.
Muikun pyynti tapahtuu pääosin verkoilla ja nuotalla, ja verkkopyyntiä koskee norppa-alueella oma kausirajoituksensa. Muikkuverkoilla kalastus on rajoitusalueella kielletty 15.4.-20.6., eli verkot saa laskea 21.6. alkaen. Yleinen verkkokielto on pidempi, 15.4.-30.6. Pyyntitavat on käyty läpi artikkelissa muikun kalastus.
Siika on Etelä-Savossa yleinen mutta vaativa saalis. Sitä saadaan verkolla, ja vapakalastuksessa lähinnä sattumalta tai kohdennetusti pienillä vieheillä syvänteen reunoilta.
06Norppa-alue ja mitä se käytännössä tarkoittaa
Iso osa Etelä-Savon Saimaasta kuuluu saimaannorpan kalastusrajoitusalueeseen. Toukokuussa 2026 voimaan tulleessa asetuksessa rajoitusalue on 3 135 neliökilometriä, ja se laajeni edellisestä 337 neliökilometrillä.
Käytännössä maakunnan kalastaja törmää kolmeen asiaan:
Verkkokielto keväällä ja alkukesällä. Rajoitusalueella verkkokalastus on kielletty 15.4.-30.6., muikkuverkoilla 15.4.-20.6.
Heinäkuun ehdollinen kielto. Uudessa asetuksessa heinäkuun verkkokielto on sidottu norppakannan kasvuun. Tila pitää tarkistaa vuosittain.
Katiskan nielurajoitus. Norppavesillä katiskan nielun leveys on rajattu ja nielun on oltava jäykkä. Yksityiskohdat on käyty läpi artikkelissa katiska- ja verkkokalastusluvat.
Vapakalastusta rajoitus ei koske. Heitto, uistelu, onginta ja pilkintä jatkuvat normaalisti. Asetuksen kokonaiskuva on artikkelissa Saimaan kalastus.
07Luvat: mitä kukin reissu vaatii
Etelä-Savossa luvitus toimii samalla kolmen portaan logiikalla kuin muuallakin Saimaalla.
| Kalastustapa | Kalastonhoitomaksu 18-69 v | Alueellinen lupa | Huomiot |
|---|---|---|---|
| Onginta ja pilkintä | Ei | Ei | Yleiskalastusoikeus |
| Yksi vapa ja viehe | Kyllä | Ei useimmilla vesillä | Poikkeuksia kielto- ja koskialueilla |
| Uistelu useammalla vavalla | Kyllä | Kyllä | Kalatalousalueen viehelupa |
| Verkko ja katiska | Kyllä | Kyllä | Norppa-alueella kausi- ja rakennerajat |
| Rapumerta | Kyllä | Kyllä | Kausi ja mertamäärä säädelty |
Alueellisia lupia myyvät kalatalousalueet, esimerkiksi Puumalan kalatalousalue omalla sivullaan, sekä osakaskunnat ja sähköiset lupakaupat. Osalla alueista on koko alueen kattava virkistyskalastuslupa tai viehekalastusalue, joka kattaa useamman osakaskunnan vedet yhdellä maksulla. Nämä ovat mökkiläiselle ja reissukalastajalle helpoin vaihtoehto.
Kalastonhoitomaksu on vuonna 2026 47 euroa vuodelta, 16 euroa viikolta ja 6 euroa vuorokaudelta. Yksityiskohdat ovat artikkelissa kalastonhoitomaksu.
08Mökkiläisen näkökulma
Etelä-Savo on mökkimaakunta, ja iso osa alueen kalastuksesta tapahtuu oman rannan edestä.
Mökkiläisen kannattaa selvittää kolme asiaa heti ensimmäisenä kesänä. Kuka omistaa rannan edustan vesialueen. Yleensä se on osakaskunta, ja sen lupaehdoista selviää, mitä pyydyksiä rannasta saa käyttää. Onko ranta norppa-alueella. Tämä ratkaisee verkon ja katiskan käytön. Mikä on lähin syvänteen reuna. Se on todennäköisin kuhapaikka koko rannan edustalta.
Vesialueiden omistus ja osakaskunnan rooli on käyty läpi omalla sivullaan, ja mökkiläisen lupakysymykset artikkelissa kalastus mökillä.
09Vuodenkierto
| Aika | Vesi | Mihin keskittyä |
|---|---|---|
| Huhti-toukokuu | Jäät lähtevät, matalat lämpenevät | Hauki lahdilta, ahven rannoilta |
| Kesäkuu | Kuha kutee, verkkokielto voimassa | Hauki ja ahven, vapakalastus |
| Heinäkuu | Lämmin, kerrostunut vesi | Kuha öisin reunoilta |
| Elo-syyskuu | Vesi viilenee | Kuhan paras kausi, isot ahvenparvet |
| Loka-marraskuu | Kylmä ja kirkas | Isot hauet, taimen matalalle |
| Talvi | Jääkausi | Pilkki, mateen kutupyynti |
10Yleisimmät virheet
Luvan ostaminen väärältä alueelta. Maakunta jakautuu useaan kalatalousalueeseen, ja saaristossa raja voi kulkea salmen poikki. Tarkista kartalta.
Norppa-alueen rajan olettaminen tutuksi. Rajoitusalue laajeni 2026. Vanha tieto ei riitä.
Liian laaja reissu. Puumalan ja Sulkavan vesialueet ovat kymmeniä tuhansia hehtaareja. Yhden pienen alueen opetteleminen tuottaa enemmän kalaa kuin viiden alueen pintapuolinen kokeilu.
Rasvaevän tarkistamatta jättäminen. Vuoksen vesistössä rasvaevällinen taimen palautetaan. Tarkistus tehdään vedessä, ei kotona.
Karttaplotterin puute saaristossa. Etelä-Savon matalikot ovat pahamaineisia. Vieraalla vedellä ajetaan varovasti ja kartan kanssa.
11Usein kysyttyä
Mikä on Etelä-Savon paras kalastuskohde aloittelijalle?
Suojaisa salmi tai lahti, jonka lähellä on syvänteen reuna. Sokkeloinen vesi antaa tuulensuojaa lähes joka säällä, ja rakenne pitää kalan ennustettavassa paikassa. Mikkelin, Puumalan ja Sulkavan alueilta löytyy tällaisia kohteita satoja. Aloittelijan kannattaa valita yksi alue ja opetella se, ei kiertää koko maakuntaa.
Tarvitseeko mökkiläinen luvan oman rannan edustalle?
Onkimiseen ja pilkkimiseen ei tarvita, ne ovat yleiskalastusoikeuksia. Viehekalastukseen tarvitaan kalastonhoitomaksu, jos olet 18-69-vuotias. Verkkoon, katiskaan ja rapumertaan tarvitaan vesialueen omistajan eli yleensä osakaskunnan lupa, vaikka ranta olisi oman mökin edessä. Vesialue ja ranta ovat eri asia.
Koskeeko norpparajoitus koko Etelä-Savoa?
Ei koko maakuntaa, mutta suurta osaa siitä. Rajoitusalue on määritelty norpan todennettujen pesimäpaikkojen perusteella, ja se kattaa vuonna 2026 yhteensä 3 135 neliökilometriä Saimaata. Raja kannattaa tarkistaa kartalta ennen verkon tai katiskan laskua. Vapakalastukseen rajoitus ei vaikuta.
Milloin muikkuverkot saa laskea Etelä-Savossa?
Norpparajoitusalueella muikkuverkoilla kalastus on kielletty 15.4.-20.6., joten verkot saa laskea 21.6. alkaen. Tavallisilla verkoilla kielto on pidempi, 15.4.-30.6. Heinäkuun kielto on uudessa asetuksessa ehdollinen ja sidottu norppakannan kasvuun, joten se pitää tarkistaa vuosittain.
Mistä Etelä-Savon kalastusluvat ostetaan?
Kalastonhoitomaksu maksetaan valtion lupakanavien kautta. Alueelliset luvat myyvät kalatalousalueet, kuten Puumalan kalatalousalue, sekä osakaskunnat ja sähköiset lupakaupat. Osalla alueista on koko alueen kattava virkistyskalastus- tai viehekalastuslupa, joka on reissukalastajalle yksinkertaisin vaihtoehto.
Saako Etelä-Savosta ottaa taimenen saaliiksi?
Vain rasvaeväleikatun. Etelä-Savo kuuluu Vuoksen vesistöalueeseen, jossa rasvaevällinen taimen on rauhoitettu ja palautetaan veteen. Istutettu rasvaeväleikattu kala saa jäädä saaliiksi alamitan täyttyessä. Tarkista evä ennen kuin nostat kalan veneeseen ja katso alueen omat säännöt ennen reissua.
Mistä kuhaa kannattaa hakea Etelä-Savossa?
Syvänteen reunoilta salmien ja niemenkärkien läheltä. Sokkeloisessa vedessä kuha pysyy tiiviissä paikoissa, joten reunan paikannus kaikuluotaimella on tehokkain hakutapa. Kesällä kuha nousee öisin ylemmäs muikun perässä ja painuu aamulla syvälle. Elo- ja syyskuu ovat parasta aikaa.
Onko Etelä-Savossa hyviä rantakalastuspaikkoja?
On. Sokkeloinen vesi tuo syvän veden usein lähelle rantaa, mikä on rantakalastajalle harvinainen etu. Salmien kapeikot, jyrkät kalliorannat ja niemenkärjet ovat parhaita. Keväällä matalat lahdet antavat haukea, syksyllä kynnykset ja kärjet isoa ahventa.
Tarvitseeko Etelä-Savossa venettä?
Ei välttämättä, mutta se laajentaa mahdollisuuksia paljon. Rannalta pääsee hyvin alkuun, ja salmet sekä kalliorannat ovat kalastettavia ilman venettä. Saariston syvänteet ja parhaat kuhapaikat ovat kuitenkin veneellä saavutettavia. Pienikin vene ja kaikuluotain muuttavat alueen käytön kokonaan.
Miksi Etelä-Savossa kannattaa käyttää karttaplotteria?
Koska saaristo on sokkeloinen ja matalikot ovat lukuisia ja huonosti ennakoitavissa. Plotteri näyttää väylät ja syvyyskäyrät, mikä nopeuttaa sekä turvallista liikkumista että kalapaikkojen etsimistä. Syvyyskäyrien avulla syvänteen reunat löytyvät kartalta jo ennen kuin ajat paikalle.