Saimaan kalastus: alueet, luvat ja norpparajoitukset 2026

Saimaa on Suomen suurin järvi ja Euroopan neljänneksi suurin. Se ei kuitenkaan ole yksi järvi vaan sokkeloinen reittivesistö, jossa naapurialtaiden kalasto, syvyys ja säännöt poikkeavat toisistaan. Sama vesi kantaa nimeä Suur-Saimaa Lappeenrannassa, Pihlajavesi Sulkavalla ja Haukivesi Savonlinnassa, ja kalastajan kannalta ne ovat eri paikkoja. Päälle tulee saimaannorppa, jonka vuoksi verkkokalastusta rajoitetaan alueella, joka on nyt suurempi kuin koskaan. Toukokuussa 2026 voimaan astunut uusi asetus laajensi rajoitusaluetta ja sitoi heinäkuun kiellon norppakannan kasvuun. Tämä sivu käy läpi Saimaan altaat, lajit, luvat ja rajoitukset niin, että osaat suunnitella reissun oikeaan paikkaan oikeilla papereilla.

01Miksi Saimaata ei kannata ajatella yhtenä järvenä

Saimaan pinta-ala on noin 4 400 neliökilometriä, ja sen sisällä on tuhansia saaria ja kymmeniä erillisnimisiä selkiä ja salmia. Vesi virtaa altaasta toiseen kapeiden salmien kautta, ja lasku tapahtuu Imatralla Vuokseen.

Kalastajalle tästä seuraa kolme käytännön asiaa.

Ensinnäkin luvat ovat aluekohtaisia. Saimaalla ei ole yhtä lupaa, joka kattaisi koko järven. Vesialueet kuuluvat osakaskunnille, ja niiden luvat myydään kalatalousalueittain. Sama päivä voi vaatia kaksi lupaa, jos siirryt selältä toiselle.

Toiseksi kalasto vaihtelee altaittain. Eteläisen Saimaan avoimet selät ovat kuhavettä. Pohjoisemmat kirkasvetiset altaat kuten Puruvesi ovat muikun ja siian aluetta. Nieriä ja järvitaimen elävät syvissä, viileissä osissa.

Kolmanneksi norpparajoitus ei kata koko Saimaata. Rajoitusalue on määritelty norpan todennettujen pesimäpaikkojen perusteella, ja sen ulkopuolella verkkosäännöt ovat tavanomaiset. Rajan tarkistaminen on kalastajan vastuulla.

02Saimaan altaat ja mitä ne antavat

Puruveden ja Suur-Saimaan ero on hyvä esimerkki siitä, miksi altaan valinta ratkaisee. Puruvesi on niin kirkas, että näkösyvyys on useita metrejä. Se suosii näköpetoja ja tekee kuhasta arkaa. Suur-Saimaan sameammilla selillä kuha syö valoisaankin aikaan.

Joensuun suunnan vesiä käsitellään tarkemmin artikkelissa Joensuun kalastuspaikat, ja Mikkelin, Puumalan ja Sulkavan suunta artikkelissa kalastus Etelä-Savossa.

03Norpparajoitukset 2026-2031

Valtioneuvosto hyväksyi 13.5.2026 uuden asetuksen Saimaan kalastusrajoituksista. Se on voimassa 15.5.2026 alkaen 14.4.2031 asti, eli viisi vuotta.

Muutokset edelliseen ovat merkittäviä:

Rajoitusalue laajeni 3 135 neliökilometriin. Kasvua on 337 neliökilometriä, josta noin sata neliökilometriä on kokonaan uutta aluetta. Laajennukset perustuvat havaittuihin norpan pesimäalueisiin.

Verkkokalastus on kielletty 15.4.-30.6. Kielto ajoittuu norpan kuuttien kriittiseen alkukesään, jolloin ne uivat itsenäisesti mutta ovat kokemattomia ja takertuvat verkkoon herkästi.

Muikkuverkolle on lyhyempi kielto. Muikkuverkoilla kalastus on kielletty 15.4.-20.6., eli muikkuverkot saa laskea juhannuksen kynnyksellä 21.6. Ero perustuu muikkuverkon pieneen silmäkokoon ja siihen, että se pyydetään eri tavalla ja eri vedessä.

Heinäkuun kielto on ehdollinen. Uutta on se, että heinäkuun verkkokalastuskielto on sidottu norppakannan kehitykseen. Jos kannan kasvu jää tavoitteesta, kielto laajenee heinäkuulle. Käytännössä tämä tarkoittaa, että asetuksen tila pitää tarkistaa ennen jokaista heinäkuun verkkoreissua.

Norppakanta on kasvanut noin 240 yksilöstä 2000-luvun alussa noin 530 yksilöön. Suojelustrategian tavoitteena on 3-6 prosentin keskimääräinen vuosikasvu.

Pyydysten rakennevaatimukset, kuten katiskan nielun rajoitus norppavesillä, on käyty läpi artikkelissa katiska- ja verkkokalastusluvat.

04Mitä rajoitus ei koske

Norpparajoitus kohdistuu pyydyksiin, jotka voivat hukuttaa norpan. Se ei rajoita vapakalastusta.

Rajoitusalueella saa siis kevät- ja alkukesäkaudella heittää, uistella, pilkkiä ja ongita normaalisti. Kuhan ja hauen kevätkalastus ei muutu miksikään. Käytännössä rajoitus koskee verkkoja ja tiettyjä koukkupyydyksiä, ei virveliä.

Tämä on syytä sanoa ääneen, koska rajoitusalueen kartta pelottaa vapakalastajia turhaan. Jos et laske verkkoa, asetus ei todennäköisesti koske sinua lainkaan. Vapakalastuksen omat rajoitukset, kuten vaelluskalavesien kiellot, ovat eri asia ja ne on käyty läpi artikkelissa kalastusrajoitukset ja kieltoalueet.

05Lupa Saimaalle: mitä oikeasti tarvitset

Saimaan luvitus etenee kolmessa portaassa.

Porras 1: kalastonhoitomaksu. 18-69-vuotias tarvitsee valtion kalastonhoitomaksun kaikkeen viehekalastukseen ja pyydyskalastukseen. Vuonna 2026 maksu on 47 euroa vuodelta, 16 euroa viikolta ja 6 euroa vuorokaudelta. Yksityiskohdat löytyvät artikkelista kalastonhoitomaksu.

Porras 2: alueellinen viehelupa tai osakaskunnan lupa. Kalastonhoitomaksu kattaa yhden vavan viehekalastuksen useimmilla vesillä, mutta ei kaikkialla. Useamman vavan uisteluun, verkkoon, katiskaan ja rapumertaan tarvitaan vesialueen omistajan lupa. Saimaalla nämä ovat kalatalousalueiden ja osakaskuntien lupia.

Porras 3: kohdekohtaiset erityisluvat. Vuoksen alaosalla ja eräillä koskilla on omia lupa-alueitaan, joilla on omat saaliskiintiönsä ja kausirajoituksensa.

Luvat ostetaan käytännössä kalatalousalueiden omilta sivuilta ja lupakaupoista. Ostopaikat ja niiden erot on käyty läpi artikkelissa kalastuslupa Suomessa.

06Kuha on Saimaan kalastuksen selkäranka

Saimaan tunnetuin saaliskala vapakalastajalle on kuha. Eteläisen Saimaan avoimet selät ovat sitä varten kuin tehty: laajoja tasaisia pohjia, selviä syvänteen reunoja ja kesällä lämpötilakerrostuma, joka pakkaa kalan tiettyyn syvyyteen.

Kuhaa haetaan Saimaalla kolmella tavalla. Vertikaalijigaus toimii syvänteen reunoilla ja rakenteilla, ja se on tehokkain, kun kaikuluotain näyttää selvän kohteen. Uistelu kattaa laajat selät nopeasti ja löytää hajallaan olevat kalat. Heittokalastus toimii matalilla kesäöisillä kareilla ja loppukesän kynnyksillä.

Tekniikat on käyty läpi omilla sivuillaan: vertikaalijigaus ja kuhan uistelu.

Saimaan kuhalle on ominaista, että se seuraa muikkua. Kun muikkuparvi nousee öisin ylös, kuha nousee sen perässä, ja aamulla molemmat painuvat takaisin. Tämä tekee kellonajasta Saimaalla poikkeuksellisen tärkeän muuttujan, ja siksi kaikuluotaimen lukeminen kannattaa opetella. Muikun käyttäytymistä käsitellään artikkelissa muikun kalastus.

07Järvitaimen, nieriä ja järvilohi: katso ennen kuin nostat

Saimaan lohikalat ovat kalastajan kannalta hankalin osa, koska ne ovat osittain tai kokonaan rauhoitettuja ja koska ne muistuttavat toisiaan.

Saimaan järvilohi on erittäin uhanalainen. Sen kanta pysyy pystyssä istutuksilla.

Saimaan nieriä on omaa kantaansa ja tiukasti suojeltu.

Järvitaimen on Vuoksen vesistössä rauhoitettu rasvaevällisenä. Rasvaeväleikattu, eli istutettu kala, on saaliiksi otettavissa alamitan täyttyessä.

Tästä seuraa käytännön sääntö: Saimaalla lohikalan rasvaevä katsotaan aina ennen kuin kala nostetaan veneeseen. Jos rasvaevä on tallella, kala palautetaan. Tarkat alamitat, rauhoitusajat ja vesistökohtaiset poikkeukset on koottu artikkeliin kalojen alamitat ja rauhoitusajat, ja lajien erottaminen toisistaan artikkeliin kalalajien tunnistaminen.

08Vuoksi ja Imatran seutu

Vuoksi on Saimaan ainoa laskujoki. Se lähtee Imatralta ja virtaa Laatokkaan. Suomen puoleinen osuus on lyhyt mutta kalastuksellisesti merkittävä, koska se on virtavettä keskellä järvimaisemaa.

Imatrankoski on padottu ja voimalaitoskäytössä. Varsinainen kalastus keskittyy voimalaitosten alapuolisiin virtapaikkoihin ja suvantoihin. Alueella on omia lupa-alueitaan, ja niillä voi olla saaliskiintiöitä ja kalastusaikarajoituksia.

Vuoksen virtakalastus on lähempänä koskikalastusta kuin järvikalastusta. Virran lukeminen, kahlaus ja turvallisuus on käyty läpi artikkelissa koskikalastus.

09Vuodenkierto Saimaalla

Saimaan jäätilanne vaihtelee altaittain paljon. Kapeat salmet ja virtapaikat pysyvät sulina pitkälle talveen, ja avoimet selät jäätyvät myöhemmin kuin suojaiset lahdet. Jään turvallisuus on käyty läpi artikkelissa talvikalastus.

10Yleisimmät virheet Saimaalla

Yhden luvan olettaminen. Saimaalle ei ole yhtä lupaa. Tarkista ennen reissua, minkä kalatalousalueen vedellä olet, ja osta sen lupa.

Norpparajoituksen rajan arvaaminen. Rajoitusalue laajeni vuonna 2026. Vanha muistikuva rajasta ei enää päde. Tarkista raja kartalta ennen verkon laskua.

Heinäkuun kiellon olettaminen pysyväksi tilaksi. Heinäkuun kielto on ehdollinen ja sidottu norppakannan kehitykseen. Se voi olla voimassa yhtenä vuonna ja poissa toisena.

Rasvaevän tarkistamatta jättäminen. Saimaalla lohikalan alkuperä ratkaisee sen, saako kalan pitää. Tarkistus vie kaksi sekuntia.

Väärän altaan valinta lajin perusteella. Kirkas Puruvesi ei ole sama vesi kuin sameampi Suur-Saimaa. Jos haet kuhaa, valitse allas sen mukaan.

Kaikuluotaimen laiminlyönti. Saimaan selät ovat laajoja ja syviä. Ilman luotainta iso osa vedestä on arvailua. Perusteet on käyty läpi artikkelissa kaikuluotain kalastuksessa.

11Usein kysyttyä