Kalastus Kuopiossa: Kallavesi, kaupunkilammet ja kosket

Kuopio on yksi Suomen parhaista kalastuskaupungeista. Kaupungin ympärillä levittäytyy Kallavesi, jonka kuhakanta on vahvistunut vuosikymmenten ajan, ja keskustasta pääsee kävellen istutuslammelle. Tunnin säteellä on koskikohteita taimenelle ja harjukselle. Tämä sivu kokoaa Kuopion seudun tärkeimmät kalapaikat, luvat ja vuodenaikojen rytmin yhteen paikkaan.

01Kuopio kalastuskaupunkina

Harva suomalainen kaupunki tarjoaa yhtä lyhyen matkan veden ääreen. Kuopionniemi työntyy keskelle Kallavettä, joten avovesi on joka suunnassa muutaman kilometrin päässä torilta. Kaupunki omistaa noin 9 500 hehtaaria vesialueita Pohjois- ja Etelä-Kallavedellä ja hoitaa niitä istutuksin. Kallaveteen istutetaan muun muassa yksikesäisiä kuhanpoikasia ja yli kaksivuotiaita järvitaimenia.

Kalastajan kannalta seutu jakautuu kolmeen kokonaisuuteen. Ensimmäinen on iso järvi eli Kallavesi selkineen ja saarineen. Toinen on kaupungin lähilammet, joista tunnetuin on Iso Valkeinen istutuskaloineen. Kolmas on koskikohteet, jotka löytyvät Nilsiän ja Heinäveden suunnasta.

Kala kuuluu Kuopiossa myös ruokapöytään. Kallaveden muikku on kaupungin tunnuskala, torilla myydään muikkua ja kalakukkoa, ja moni paikallinen soutaa kesäisin verkoille samalla tavalla kuin edelliset sukupolvet. Vapakalastajalle tämä näkyy siinä, että järven saaliskalaa arvostetaan ja kalavesiä hoidetaan tosissaan.

02Kallavesi ja kuha

Kallavesi on Kuopion kalastuksen selkäranka. Järvi on laaja, sokkeloinen ja sopivan samea, ja juuri sellaisessa vedessä kuha viihtyy. Kuhakanta on noussut järven tärkeimmäksi vapakalastuksen kohteeksi, ja istutukset tukevat luontaista lisääntymistä. Lajin biologia ja pyyntitavat käydään perusteellisesti läpi artikkelissa kuhan kalastus.

Missä kuha on Kallavedellä

Kallaveden kuha noudattaa samaa vuosirytmiä kuin kuha muuallakin. Alkukesästä kudun jälkeen kala syö matalilla selkävesillä ja saarten kupeilla, heinäkuussa se painuu selkien syvänteiden reunoille ja harjanteille. Kaupungin edustan selät, salmien kapeikot ja saarten väliset kynnykset ovat hyviä lähtöpisteitä. Kaikuluotain on isolla ja sokkeloisella järvellä käytännössä pakollinen, koska kala on pistemäisesti rakenteissa.

Heinä- ja elokuun tyyninä iltoina uistelu on tehokkain tapa etsiä syöntiin nousevaa kalaa. Tekniikka on avattu artikkelissa kuhan uistelu. Syksyllä parvet tiivistyvät syvänteiden reunoille, jolloin vertikaalijigaus nousee arvoonsa.

Rannalta kalastaminen kaupungissa

Kuopiossa pääsee kalaan myös ilman venettä. Kuopionniemen rannat, sillat ja satama-alueen laiturit tarjoavat heittopaikkoja, joissa syvempi vesi tulee lähelle rantaa. Kuha nousee kesäiltoina hämärän aikaan matalaan pikkukalan perässä, ja silloin rantajigaaja on yhtä hyvässä asemassa kuin veneilijä. Ahventa saa rannalta koko avovesikauden, ja hauki ottaa lahtien ruovikkoreunoilta keväällä ja syksyllä. Paras rantakalastuksen aika on tunti ennen auringonlaskua ja siitä pimeään.

Muut lajit

Ahven on Kallaveden varmin saalis, ja isoja ahvenia löytyy samoilta rakenteilta kuin kuhaa. Hauki on tiheässä lahdissa ja ruovikkorannoilla. Järvitaimen liikkuu selkävesillä, ja istutusten ansiosta uistelija voi saada sen sivusaaliina. Muista taimenen säännöt: rasvaeväleikattu istukas on eri asemassa kuin rasvaevällinen luonnonkala, ja rasvaevällinen taimen on sisävesillä laajasti rauhoitettu.

03Iso Valkeinen ja kaupungin lähivedet

Iso Valkeisen urheilukalastuspaikka

Iso Valkeinen on Kuopion tunnetuin lähikalastuskohde ja seudun haetuin yksittäinen kalapaikka. Järvi sijaitsee Päivärannan ja moottoritien tuntumassa muutaman kilometrin päässä keskustasta, ja sen rannalla toimii hotelli, jonka yhteydessä on urheilukalastusalue.

Urheilukalastusalue on erityiskohde, jossa yleiskalastusoikeudet eivät ole voimassa. Pelkällä kalastonhoitomaksulla tai ilmaisella ongella Iso Valkeisen urheilukalastusalueella ei saa kalastaa, vaan tarvitset kohteen oman luvan. Päivälupa maksaa 21 euroa, ja se on henkilökohtainen. Lupaan sisältyy kolmen lohikalan kiintiö, johon lasketaan kirjolohi ja siika. Kesäkaudella saa käyttää kahta vapaa lupaa kohden, ja sallitut pyyntitavat ovat heittokalastus ja perhokalastus. Luvat myy hotellin vastaanotto, ja yrityksille on oma lupansa.

Järveen istutetaan kirjolohta pitkin kautta, joten kala on kohteessa käytännössä aina. Tämä tekee Iso Valkeisesta erinomaisen paikan aloittelijalle ja lapsiperheelle: matka on lyhyt, rannalta pääsee kalaan ja saalisvarmuus on istutusten ansiosta selvästi luonnonvesiä parempi. Vastaavat put and take -kohteet muualla Suomessa on listattu artikkeliin kirjolohen kalastuspaikat.

Huomaa, että samalla järvellä on kaksi eri aluetta. Kaupungin puoleinen osa Päivärannan suunnalla kuuluu kaupungin onkikohteisiin, ja hotellin puoleinen urheilukalastusalue vaatii oman luvan. Rajat kannattaa tarkistaa kohteen kartasta ennen ensimmäistä heittoa.

Kaupungin onkilammet

Kuopion kaupunki ylläpitää onkikohteita, joihin on istutettu muun muassa planktonsiikaa. Tällaisia lähivesiä ovat esimerkiksi Pieni Valkeinen, Rahusenlampi, Ritosenlampi ja Pitkälampi. Näillä lammilla onkiminen onnistuu ilman pitkää automatkaa, ja moni kuopiolainen aloittaa kalastusharrastuksensa juuri niiltä. Se, mitä ilmaiseksi saa tehdä ja missä, on koottu artikkeliin kalastus ilman lupaa.

04Kosket Kuopion seudulla

Savo ei ole koskimaakuntien ykkösnimiä, mutta tunnin tai puolentoista ajomatkan säteellä Kuopiosta on kaksi merkittävää koskikohdetta.

Lastukoski

Lastukoski sijaitsee Nilsiässä Syvärin ja Vuotjärven välissä, noin 62 kilometriä Kuopiosta ja 13 kilometriä Nilsiän keskustasta Nurmeksen suuntaan. Paikka on erikoinen yhdistelmä: kosken vieressä kulkee 350 metriä pitkä itsepalveluna toimiva sulkukanava, joka on osa Tahkon vesireittiä.

Kalastajalle Lastukosken kiinnostavin piirre on sen runsas kuhakanta. Kahden järven välinen virtapaikka kerää kuhaa etenkin alkukesästä ja syksyllä, ja kapealla virta-alueella kala on helpommin löydettävissä kuin isolla selällä. Koskikalastuspaikkaa hallinnoi Tahkon Kalapojat Oy, jolta saat luvat ja ajantasaiset säännöt. Tahkon matkailualue palveluineen on vartin päässä, joten Lastukoski sopii hyvin lomaviikon ohjelmaan.

Kermankoski ja Vihovuonne

Kermankoski Heinävedellä on seudun arvokkain virtavesikohde. Kuopiosta matkaa kertyy noin puolentoista tunnin ajon verran kaakkoon. Koski on noin 40 metriä leveä ja virtaamaltaan keskimäärin 60 kuutiota sekunnissa, eli kyseessä on iso ja voimakas reittikoski Heinäveden reitillä. Samaan lupa-alueeseen kuuluu Vihovuonteen koski.

Kohteen kalastus perustuu taimeneen ja harjukseen, ja alueelle tehdään istutuksia. Lupa on vuorokausikohtainen ja maksaa noin 40 euroa. Kausi on tavallista pidempi: kalastus on sallittu tammikuun alusta elokuun loppuun ja jälleen joulukuussa. Kahlaaminen koskessa on sallittu vain 1.6. ja 10.9. välisenä aikana. Kohteessa on tavallista tiukemmat alamitat: taimen 60 senttimetriä, harjus 40 senttimetriä ja kuha 47 senttimetriä. Alle 12-vuotias saa kalastaa huoltajan luvalla ja kiintiöllä.

Kermankoski on vaativa kohde. Iso virtaama tarkoittaa raskaita perhoja, uppoavia siimoja ja pitkiä heittoja. Vastapainoksi kalat ovat kookkaita ja ympäristö on Heinäveden reitin kansallismaisemaa.

Entä Sämppikoski?

Sämppikoski nousee usein esiin, kun Kuopion seudun koskipaikkoja etsitään hakukoneella. Nimi ei kuitenkaan viittaa Savoon: tunnetuin kalastuskohteena mainittu Sämppikoski on Kiiminkijoen vesistössä Oulun seudulla. Jos suunnittelet koskireissua Kuopiosta käsin, Lastukoski ja Kermankoski ovat oikeat osoitteet.

Kallavedeltä etelään Saimaan reitistö jatkuu Etelä-Savon puolelle, jossa vesi muuttuu sokkeloisemmaksi ja jossa saimaannorpan rajoitusalue alkaa. Alueen vedet ja säännöt on käyty läpi artikkelissa kalastus Etelä-Savossa.

05Luvat Kuopion vesillä

Lupien perusrakenne on Kuopiossa sama kuin muualla Suomessa. Maksuton onkiminen ja pilkkiminen ovat jokamiehenoikeuksia lähes kaikilla vesillä. Heittokalastus, uistelu ja perhokalastus vaativat 18 ja 69 vuoden ikäiseltä valtion kalastonhoitomaksun, joka oikeuttaa yhteen vapaan lähes koko maassa.

Poikkeukset ovat olennaisia. Iso Valkeisen urheilukalastusalueen kaltaisissa erityiskohteissa yleiskalastusoikeudet eivät päde, vaan tarvitset aina kohteen oman luvan. Sama koskee koskia: Lastukoskella ja Kermankoskella kalastetaan kohteen luvalla, ja virtaavan veden koski- ja virta-alueilla ei muutenkaan saa kalastaa pelkällä kalastonhoitomaksulla. Jos kalastat usealla vavalla, vedät uistinta monella siimalla tai käytät katiskaa tai verkkoa, tarvitset lisäksi vesialueen omistajan luvan. Kallavedellä lupia omille vesilleen myy Kuopion kaupunki: tarjolla on vapalupia usean vavan uisteluun sekä pyydysmerkkejä verkoille ja katiskoille. Kaupungin noin 9 500 hehtaarin vesialue kattaa suuren osan kaupungin edustasta, mutta Kallavedellä on myös osakaskuntien vesiä, joilla lupa haetaan osakaskunnalta. Koko lupajärjestelmä on avattu artikkelissa kalastuslupa.

Tarkista aluekohtaiset rajoitukset kalastusrajoitus.fi-palvelusta ennen reissua. Kallavedellä ja reittivesillä on rauhoitusalueita ja poikkeavia määräyksiä muun muassa taimenen takia.

06Kalastusvuosi Kuopiossa

Avovesikausi

Kausi alkaa toukokuussa jäiden lähdöllä. Touko- ja kesäkuussa ahven ja hauki ovat matalassa, ja kuha aloittaa syönnin selkävesien kynnyksillä kesäkuussa kudun jälkeen. Heinä- ja elokuu ovat uistelun ja jigauksen parasta aikaa Kallavedellä, ja iltahämärä on selvästi paras hetki. Syyskuusta lokakuuhun kuha ja iso ahven tiivistyvät syvänteiden reunoille, ja silloin saa vuoden isoimmat kalat. Kermankoskella kausi painottuu alkukesään ja loppukauteen, ja joulukuun talvikalastus koskessa on oma erikoisuutensa.

Veneellä liikkuvalle Kallavesi on antelias mutta vaatii karttaa. Järvi on karikkoinen, ja reittivesien laivaväylät kannattaa pitää mielessä. Veneenlaskupaikkoja on kaupungin alueella useita, ja kaupungin sivuilta löytyy niistä ajantasainen lista. Ilman omaa venettä pääsee vesille vuokraveneellä tai opastetulla kalastusretkellä, joita seudun ohjelmapalveluyritykset järjestävät Kallavedelle ja Tahkon suunnan vesille.

Talvi ja pilkintä

Kallavesi jäätyy tavallisesti joulukuussa, ja pilkkikausi kestää maaliskuun ja huhtikuun kevätjäille. Ahventa pilkitään matalilta kareilta ja syvänteiden reunoilta, kuhaa syvänteistä iltapäivän ja hämärän aikaan. Kevättalven aurinkoiset päivät ovat Kallaveden pilkinnän kohokohta, ja silloin jäällä näkyy väkeä koko kaupungin edustalla. Iso Valkeisella pilkitään istutuskirjolohta kohteen luvalla. Vuodenaikojen kokonaisrytmi on koottu artikkeliin kalastuskalenteri. Muista jääturvallisuus: reittivesien virtapaikat ja salmet pitävät heikkoa jäätä koko talven.

07Usein kysyttyä