Kalastus Kotkassa ja itäisellä Suomenlahdella
Itäinen Suomenlahti on Suomen merialueista vähäsuolaisin ja rehevin, ja se tarkoittaa yhtä asiaa: kuhaa. Kotkan, Haminan ja Virolahden saaristo on eteläisen Suomen vahvinta merikuhan aluetta, koska Kymijoen ja idän jokien makea vesi laimentaa meren juuri sopivaksi. Alue on myös kalastuksellisesti kaksijakoinen. Kotkan edustalla on Kymijoen suisto ja lohikalojen nousualue, ulompana Itäisen Suomenlahden kansallispuiston karut ulkoluodot, ja Haminan suunnalla matalat lahdet, joilla on vastikään tullut voimaan kuhan kutuaikainen kalastusrajoitus. Tämä sivu käy läpi saariston vyöhykkeet, lajit, uuden rajoituksen ja luvat. Kymijoki itse on käyty läpi omalla sivullaan.
SISÄLLYS · 11 MIN[▾]
01Miksi itäinen Suomenlahti on kuhavettä
Suomenlahden suolapitoisuus laskee itään mentäessä, ja Kotkan kohdalla se on jo selvästi alempi kuin Helsingin edustalla. Kymijoki, Suomen vesirikkaimpia jokia, laskee kahtena päähaarana Kotkan molemmin puolin ja tuo mereen valtavan määrän makeaa vettä.
Yhdistelmä tuottaa murtovettä, joka on kuhalle ihanteellista: riittävän makeaa, ravinteikasta ja hieman sameaa. Kuha on makean veden laji, joka viihtyy vain vähäsuolaisessa vedessä, ja itäinen Suomenlahti on sen vahvinta merialuetta Suomessa.
Sama makeutuminen tuo mukanaan muutakin. Hauki, ahven, lahna ja särkikalat ovat vahvoja, ja merelliset lajit kuten kampela harvinaistuvat. Alueella kalastetaan käytännössä kuin isolla rehevällä järvellä, jossa on saaria. Merialueiden eroja käsitellään artikkelissa merikalastus rannikolla.
02Alueen vyöhykkeet
| Alue | Luonne | Vahvimmat lajit | Huomiot |
|---|---|---|---|
| Kymijoen suisto ja Kotkan edusta | Murtovesi, jokivaikutus, sameaa | Kuha, hauki, lohikalat nousuaikaan | Vaelluskalasäännöt |
| Kotkan sisäsaaristo | Suojaisa, rehevä | Hauki, kuha, ahven | Kaupungista käsin saavutettava |
| Ulkosaaristo ja kansallispuisto | Karu, avoin, kalliopohja | Ahven, hauki, meritaimen | Valtion vesiä, tuuli ratkaisee |
| Haminanlahti ja matalat lahdet | Matala, rehevä, kuhan kutualue | Kuha, hauki, lahna | Kutuaikarajoitus |
| Virolahti ja itäraja | Matala, mosaiikkimainen saaristo | Kuha, hauki, ahven | Rajavyöhyke rajoittaa liikkumista |
Kotkan sisäsaaristo on kaupunkilaisen kalavesi. Se on suojaisa, saaret katkaisevat aallon ja hauki sekä kuha ovat lähellä. Ulkosaaristo vaatii veneen ja tyynen kelin, mutta antaa syksyn isot ahvenparvet.
Virolahden puolella saaristo jatkuu itärajalle asti. Rajavyöhyke rajoittaa liikkumista itäisimmillä vesillä, ja se on tarkistettava ennen reissua.
03Kuhan kutuaikainen rajoitus
Tämä on alueen tärkein tuore muutos, ja se yllättää ne, jotka ovat kalastaneet alueella vuosia.
Haminan-Virolahden kalatalousalueella on tullut ensimmäistä kertaa voimaan kuhan kutuaikainen kalastusrajoitus. Ylen uutisoinnin mukaan itäisen Suomenlahden matalilla lahdilla, kuten Kotkan Kaarniemenlahdella ja Haminanlahdella, on kuhan kudun aikana kalastusrajoitus, jonka aikana kalastus on sallittu vain mato-ongella ja katiskalla. Rajoitus on voimassa kesäkuun puoliväliin.
Rajoituksen tarkoitus on turvata kuhan lisääntyminen ja tulevat saaliit. Matalat rehevät lahdet ovat kuhan kutualueita, ja kutuaikainen kalastuspaine kohdistuu juuri kutevaan kalaan.
Kalastajalle tämä tarkoittaa, että touko-kesäkuun kuhareissu matalille lahdille ei onnistu vieheellä. Kausi alkaa vieheelle rajoituksen päätyttyä kesäkuun puolivälissä.
Rajoituksen tarkka aluerajaus, päivämäärät ja mahdolliset muutokset ovat kalatalousalueen omalla sivulla, ja se pitää tarkistaa joka kevät. Rajoitusten tarkistamisen käytäntö on käyty läpi artikkelissa kalastusrajoitukset ja kieltoalueet ja kuhan kudun ajoitus artikkelissa kuhan kutuaika.
04Kuha: milloin ja mistä
Kun rajoitus päättyy, itäinen Suomenlahti on kuhalle yksi Suomen parhaista merialueista.
Kesäkuun loppu ja heinäkuu. Kudun jälkeen kuha syö toipuakseen. Se on vielä suhteellisen matalassa, ja matalien lahtien suut, salmet ja kynnykset ovat hyviä. Öinen kalastus korostuu, koska vesi kirkastuu alkukesällä.
Elo-lokakuu. Paras kausi. Kuha siirtyy syvemmälle väylien laidoille ja saarten välisiin syvänteisiin ja syö talvea vasten. Uistelu kattaa laajat alueet, vertikaalijigaus toimii luotaimen näyttämissä kohteissa.
Suisto. Kymijoen suistoalue Kotkan edustalla on ympärivuotinen kuhapaikka, koska jokivesi pitää sen sameana ja ravinteikkaana. Siellä pätevät kuitenkin vaelluskalavesistön säännöt, jotka on tarkistettava.
Menetelmät ovat artikkeleissa kuhan uistelu, kuhan jigaus ja kuha syksyllä.
05Hauki, ahven ja muut lajit
Hauki on koko saariston laji. Sisäsaariston ruovikkolahdet tuottavat sitä keväällä kudun jälkeen ja loppusyksyllä, ja itäisen Suomenlahden rehevä vesi kasvattaa isoja yksilöitä. Tekniikat ovat artikkelissa hauen kalastus.
Ahven on saatavilla kaikkialta, mutta iso ahven löytyy syksyllä ulkosaaristosta. Kansallispuiston kalliopohjaiset luodot keräävät parvia syyskuusta marraskuuhun, ja se on alueen aliarvostetuin mahdollisuus. Menetelmät ovat artikkelissa ahvenen kalastus syksyllä.
Meritaimen on ulkosaariston ja Kymijoen suiston laji. Merialueella rasvaevällinen meritaimen on kokonaan rauhoitettu, rasvaeväleikatun alamitta on 50 senttiä ja saalis ilmoitetaan Omakala-palveluun. Säännöt ja tekniikka ovat artikkelissa meritaimenen kalastus.
Lohi nousee Kymijokeen, ja suistossa sekä joessa pätevät omat sääntönsä. Ne on käyty läpi artikkelissa Kymijoen kalastus.
06Kansallispuisto ja valtion vedet
Itäisen Suomenlahden kansallispuisto koostuu ulkosaariston luodoista ja saarista Kotkan, Haminan ja Virolahden edustalla. Sen vesialueista osa on valtion vesiä.
Metsähallituksen Eräluvat myy alueelle 6020 Itäinen Suomenlahti pyydyslupaa. Valtion vesialue kattaa noin 3 970 hehtaaria, ja lupa on voimassa kalenterivuoden.
Kansallispuistossa liikkumista ja rantautumista koskevat omat sääntönsä, ja osa luodoista on lintujen pesimäaikaan suljettu. Kalastus vapakalastuksena on sallittua kalastonhoitomaksulla valtion vesillä, mutta rajoitusalueet ja rantautumiskiellot on tarkistettava Metsähallituksen sivulta.
Valtion ja yksityisten vesien ero luvituksessa on käyty läpi artikkelissa kalastuskunta ja osakaskunta.
07Luvat itäisellä Suomenlahdella
| Kalastustapa | Kalastonhoitomaksu 18-69 v | Muu lupa | Huomiot |
|---|---|---|---|
| Onginta ja pilkintä | Ei | Ei | Sallittu myös kutuaikarajoituksen aikana matalilla lahdilla |
| Katiska | Kyllä | Kyllä, osakaskunta | Sallittu kutuaikarajoituksen aikana |
| Yksi vapa ja viehe | Kyllä | Ei useimmilla alueilla | Kielletty rajoitusalueilla kesäkuun puoliväliin |
| Uistelu useammalla vavalla | Kyllä | Kyllä, kalatalousalueen tai osakaskunnan lupa | Haminan-Virolahden alueella osakaskuntien luvat |
| Valtion vedet, pyydykset | Kyllä | Eräluvat alue 6020 | Noin 3 970 ha, kalenterivuosi |
| Kymijoen suisto ja joki | Kyllä | Kohdekohtaiset luvat | Vaelluskalavesistön säännöt |
Haminan-Virolahden kalatalousalueella kalastetaan kalastonhoitomaksulla ja osakaskuntien luvilla. Kotkan puolella vastaava kalatalousalue myy omia lupiaan. Kalastonhoitomaksu on vuonna 2026 47 euroa vuodelta, 16 euroa viikolta ja 6 euroa vuorokaudelta.
08Vuodenkierto
| Aika | Tilanne | Mihin keskittyä |
|---|---|---|
| Huhtikuu | Jäät lähtevät, matalat lämpenevät | Hauen kutualueet, ensimmäinen meritaimen |
| Touko-kesäkuu | Kuha kutee, rajoitus matalilla lahdilla | Hauki ja ahven, kuha vain ongella ja katiskalla |
| Kesäkuun loppu-heinäkuu | Rajoitus päättyy, kuha syö | Kuha öisin lahtien suista ja salmista |
| Elo-lokakuu | Paras kuhakausi | Kuha väylien laidoilta, iso ahven ulkoa |
| Loka-marraskuu | Kylmä, tuulinen | Isot hauet, meritaimen, lohikalojen nousu |
| Talvi | Jäätyy yleensä laajalti | Pilkki sisäsaaristossa, merijää epävarma ulompana |
Itäinen Suomenlahti jäätyy yleensä laajemmin kuin läntinen, koska vesi on makeampaa. Sisäsaaristo tarjoaa pilkkikauden useimpina talvina. Merijään erityispiirteet on käyty läpi artikkelissa talvikalastus.
09Yleisimmät virheet
Kevään kuhareissu matalille lahdille vieheellä. Kutuaikainen rajoitus sallii vain mato-ongen ja katiskan kesäkuun puoliväliin. Tarkista aluerajaus ennen lähtöä.
Suiston kalastaminen ilman vaelluskalasääntöjen tarkistamista. Kymijoen suisto on kuhapaikka mutta myös lohikalojen nousualue omine sääntöineen.
Rasvaevän tarkistamatta jättäminen. Rasvaevällinen meritaimen on merialueella kokonaan rauhoitettu.
Itärajan rajavyöhykkeen unohtaminen. Virolahden itäisimmillä vesillä liikkuminen on rajoitettua.
Kansallispuiston rantautumiskieltojen ohittaminen. Osa luodoista on pesimäaikaan suljettu.
Ulkosaariston syysahvenen sivuuttaminen. Se on alueen aliarvostetuin kalastusmahdollisuus.
10Usein kysyttyä
Miksi itäinen Suomenlahti on hyvää kuhavettä?
Koska se on Suomen merialueista vähäsuolaisin ja rehevin. Kymijoki laskee kahtena päähaarana Kotkan molemmin puolin ja tuo mereen valtavasti makeaa vettä, joka laimentaa meren kuhalle sopivaksi: riittävän makeaksi, ravinteikkaaksi ja hieman sameaksi. Kuha on makean veden laji, ja itäinen Suomenlahti on sen vahvinta merialuetta Suomessa.
Mikä on Kotkan ja Haminan kuhan kutuaikainen rajoitus?
Haminan-Virolahden kalatalousalueella on ensimmäistä kertaa voimaan tullut rajoitus, jonka aikana itäisen Suomenlahden matalilla lahdilla, kuten Kotkan Kaarniemenlahdella ja Haminanlahdella, kalastus on kuhan kudun aikana sallittu vain mato-ongella ja katiskalla. Rajoitus on voimassa kesäkuun puoliväliin. Tarkka aluerajaus ja päivämäärät tarkistetaan kalatalousalueen sivulta joka kevät.
Milloin itäisellä Suomenlahdella kannattaa hakea kuhaa?
Elokuusta lokakuuhun, jolloin kuha siirtyy väylien laidoille ja saarten välisiin syvänteisiin ja syö talvea vasten. Kesäkuun lopusta heinäkuuhun kudun jälkeinen syönti matalien lahtien suissa ja salmissa on toinen hyvä jakso, mutta silloin öinen kalastus korostuu. Touko-kesäkuussa matalilla lahdilla on kutuaikarajoitus.
Saako Kymijoen suistossa kalastaa kuhaa?
Saa, ja suisto on ympärivuotinen kuhapaikka, koska jokivesi pitää sen sameana ja ravinteikkaana. Suistossa pätevät kuitenkin vaelluskalavesistön säännöt, koska se on lohen ja meritaimenen nousualue. Koski- ja virta-alueilla kalastonhoitomaksu ei riitä, ja alueella on kohdekohtaisia lupia ja rajoituksia, jotka tarkistetaan ennen reissua.
Tarvitseeko Itäisen Suomenlahden kansallispuistossa kalastuslupaa?
Vapakalastukseen valtion vesillä riittää kalastonhoitomaksu 18-69-vuotiaalta. Pyydyskalastukseen Metsähallituksen Eräluvat myy alueelle 6020 Itäinen Suomenlahti pyydyslupaa, joka kattaa noin 3 970 hehtaaria valtion vesiä ja on voimassa kalenterivuoden. Kansallispuistossa on lisäksi rantautumiskieltoja ja pesimäaikaisia suojelualueita, jotka tarkistetaan Metsähallituksen sivulta.
Onko Kotkan saaristossa hyvää haukikalastusta?
On. Hauki on koko saariston laji, ja itäisen Suomenlahden rehevä ja vähäsuolainen vesi kasvattaa isoja yksilöitä. Sisäsaariston ruovikkolahdet tuottavat haukea keväällä kudun jälkeen ja loppusyksyllä, ja sisäsaaristo on suojaisa ja kaupungista käsin saavutettava. Kevät ja loka-marraskuu ovat parhaat kaudet.
Missä itäisen Suomenlahden isot ahvenet ovat?
Ulkosaaristossa syksyllä. Kansallispuiston kalliopohjaiset luodot ja jyrkät reunat keräävät ahvenparvia syyskuusta marraskuuhun, ja niissä on poikkeuksellisen isoja yksilöitä. Se on alueen aliarvostetuin kalastusmahdollisuus, mutta se vaatii veneen ja tyynen kelin, koska ulkosaaristo on avoin ja tuuli rajoittaa pääsyä.
Voiko Virolahdella kalastaa itärajan lähellä?
Voi, mutta rajavyöhyke rajoittaa liikkumista itäisimmillä vesillä. Rajavyöhykkeellä liikkuminen vaatii luvan, ja sen rajat on tarkistettava kartalta ennen reissua. Virolahden saaristo rajavyöhykkeen ulkopuolella on matalaa ja mosaiikkimaista, ja se tuottaa kuhaa, haukea ja ahventa samaan tapaan kuin Haminan suunta.
Jäätyykö itäinen Suomenlahti?
Yleensä laajemmin kuin läntinen Suomenlahti, koska vesi on makeampaa. Sisäsaaristo tarjoaa pilkkikauden useimpina talvina, ja Kotkan ja Haminan lahdet jäätyvät luotettavasti. Ulkosaariston merijää on epävarmempi ja liikkuu tuulen mukana. Merijäälle mennään paikallisen tiedon perusteella, ei oman arvion varassa.
Mistä itäisen Suomenlahden luvat ostetaan?
Haminan-Virolahden kalatalousalueella kalastetaan kalastonhoitomaksulla ja osakaskuntien luvilla, joita myydään sähköisissä lupakaupoissa ja Kaakkois-Suomen Kalatalouskeskuksen kautta. Valtion vesien pyydysluvat myy Metsähallituksen Eräluvat. Kymijoen suiston ja joen kohdekohtaiset luvat ovat erikseen. Kalastonhoitomaksu maksetaan valtion lupakanavien kautta.