Kalastus Porvoossa ja itäisellä Uudellamaalla

Itäinen Uusimaa on Suomenlahden rannikon kalastuksellisesti monipuolisin osa. Porvoon ja Loviisan välillä on jokia, jokisuistoja, matalia merenlahtia ja saaristoa, ja niissä kaikissa kalastetaan eri tavalla. Alue on samalla yksi Suomen tarkimmin säädellyistä, koska Porvoonjoki on vaelluskalavesistö ja Pernajanlahti on meritaimenen ja siian nousualuetta. Käytännössä tämä tarkoittaa, että kalastonhoitomaksu ei riitä kaikkialle ja että joillakin alueilla kalastus on sallittua vain tiettyinä viikonpäivinä ja kellonaikoina. Tämä sivu käy läpi alueen kohteet, lajit ja säännöt siinä järjestyksessä, jossa ne kannattaa selvittää.

01Neljä erityyppistä vettä

Porvoonjoki ja Koskenkylänjoki. Virtavesiä, jotka laskevat mereen. Nousevat vaelluskalat tekevät niistä arvokkaita ja samalla tiukasti säädeltyjä.

Jokisuistot. Porvoon edustan suisto on murtovettä, jossa makean ja suolaisen veden lajit kohtaavat. Kuha, hauki ja kevätahven ovat vahvoja.

Matalat merenlahdet. Pernajanlahti on näistä tunnetuin. Suojaisat lahdet lämpenevät nopeasti ja toimivat kutu- ja nousualueina.

Saaristo. Ulompana avautuu Suomenlahden saaristo, jossa ahven, hauki ja meritaimen ovat päälajeja.

Helsingin ja Espoon vedet on käyty läpi artikkelissa Kalastus Helsingissä ja Kymijoen suunta artikkelissa Kymijoen kalastus.

02Porvoonjoki: erityisalue ja saaliskiintiöt

Porvoonjoki on Porvoon-Sipoon kalatalousalueella määritelty vaelluskalavesistöksi. Tästä seuraa suoraan kaksi asiaa.

Koski- ja virta-alueilla onginta, pilkintä ja pelkkään kalastonhoitomaksuun perustuva kalastus ovat aina kiellettyjä. Tämä on kalastuslain vaelluskalavesistöjä koskeva perussääntö, ja se pätee riippumatta siitä, minkä ikäinen kalastaja on tai onko kyseessä yleiskalastusoikeus.

Joen alaosalle on perustettu erityislupa-alue. Uudenmaan ELY-keskus, jonka kalatalousviranomaisen tehtävät siirtyivät vuoden 2026 alussa elinvoimakeskukselle, on määritellyt alueelle erityisluvan, joka ulottuu vanhalta sillalta Sikosaaren kivilaiturille. Alueella on saaliskiintiöt: enintään kolme kuhaa henkilöä kohti vuorokaudessa ja enintään yksi taimen tai lohi henkilöä kohti vuorokaudessa.

Kolmen kuhan sääntö on alueella vakiintunut käsite, ja se astuu voimaan lupakauden alkaessa. Kiintiöiden ja lupa-alueen rajojen tarkka sisältö määritellään elinvoimakeskuksen (vuoteen 2025 ELY-keskuksen) päätöksessä, ja se voi muuttua, joten se pitää tarkistaa ennen jokaista kautta.

Vaelluskalavesistöjen lupalogiikkaa käsitellään yleisemmin artikkelissa kalastusrajoitukset ja kieltoalueet ja lupatyyppien eroja artikkelissa kalastuslupa Suomessa.

03Pernajanlahden syysrajoitus

Pernajanlahti on meritaimenen ja siian nousualuetta, ja sitä suojataan syksyllä poikkeuksellisen tarkalla rajoituksella.

Loviisan saariston kalatalousalueen sääntelytietojen mukaan Pernajanlahdella on 1.9.-30.11. voimassa rajoitus, jonka aikana suurin osa kalastuksesta on kielletty. Sallittuja ovat katiskapyynti, kuoreverkkokalastus, tavallinen onginta ja pilkintä. Lisäksi kalastus on sallittu vain perjantaista kello 14 sunnuntaihin kello 14.

Viikonloppuikkuna on Suomessa harvinainen rajoitustyyppi, ja se on juuri sellainen sääntö, jonka kalastaja helposti ohittaa. Käytännön ohje on selvä: jos suunnittelet syyskalastusta Pernajanlahdelle, tarkista rajoitus kalatalousalueen omalta sääntelysivulta ennen reissua.

Rajoituksen tarkoitus on turvata meritaimenen ja siian kutunousu, joka osuu juuri syyskuun ja marraskuun väliselle ajalle.

04Lajit ja mistä ne haetaan

Kuha on alueen tärkein vapasaalis. Porvoon edustan suistoalue ja saariston väylien laidat tuottavat sitä hyvin, ja elo-lokakuu on paras kausi. Menetelmiä käsitellään artikkeleissa kuhan kalastus ja kuhan uistelu.

Meritaimen on alueen arvokkain saalis ja tiukimmin säädelty. Rasvaevällinen meritaimen on merialueella kokonaan rauhoitettu, ja rasvaeväleikatun alamitta merialueella on 50 senttiä. Saalis ilmoitetaan lisäksi Omakala-palveluun kahden viikon kuluessa. Lajin pyyntiä käsitellään artikkelissa meritaimenen kalastus.

Hauki on tasaisin ja saavutettavin. Matalat lahdet ja ruovikoiden reunat tuottavat sitä koko avovesikauden, ja loppusyksy antaa vuoden isoimmat yksilöt. Tekniikat ovat artikkelissa hauen kalastus.

Loviisasta itään Suomenlahti muuttuu vielä makeammaksi ja kuhavaltaisemmaksi. Kotkan ja Haminan saaristo, kansallispuiston valtion vedet ja alueen tuore kuhan kutuaikainen rajoitus on käyty läpi artikkelissa Kalastus Kotkassa ja itäisellä Suomenlahdella.

05Suomenlahden erityispiirteet

Suomenlahti eroaa Saaristomerestä ja Pohjanmaan rannikosta kolmella tavalla, jotka näkyvät kalastuksessa.

Suolapitoisuus laskee itään mentäessä. Porvoon ja Loviisan kohdalla vesi on jo selvästi vähäsuolaisempaa kuin Hangon edustalla. Makean veden lajit menestyvät hyvin.

Jokia on paljon. Jokisuistot ovat kalastuksellisesti keskeisiä, koska ne keräävät sekä nousevaa vaelluskalaa että makean veden ravinnosta hyötyviä lajeja.

Saaristo on kapeampi. Suomenlahden saaristovyöhyke on kapeampi kuin Saaristomerellä, joten avomeri tulee vastaan lähempänä. Tuulen merkitys on siksi suuri jo lyhyellä ajomatkalla.

Vyöhykeajattelua ja tuulen merkitystä käsitellään laajemmin artikkelissa Saaristomeren kalastus ja merikalastuksen alueellisia eroja artikkelissa merikalastus rannikolla.

06Luvat itäisellä Uudellamaalla

Kalastonhoitomaksu on vuonna 2026 47 euroa vuodelta, 16 euroa viikolta ja 6 euroa vuorokaudelta. Yksityiskohdat ovat artikkelissa kalastonhoitomaksu.

Alueen sääntelytiedot löytyvät Porvoon-Sipoon kalatalousalueen ja Loviisan saariston kalatalousalueen omilta sääntelysivuilta. Ne ovat tämän alueen tärkeimmät yksittäiset tietolähteet, ja ne kannattaa lukea ennen kautta.

07Vuodenkierto

Syksy on alueella kaksijakoinen. Se on paras kuhakausi ja samalla se aika, jolloin rajoitukset ovat tiukimmillaan vaelluskalojen nousun takia. Kohteen valinta ratkaisee, kumpi puoli osuu kohdalle.

08Yleisimmät virheet

Kalastonhoitomaksun luuleminen riittäväksi Porvoonjoella. Vaelluskalavesistön koski- ja virta-alueilla se ei riitä, eivätkä onginta ja pilkintäkään ole sallittuja.

Pernajanlahden viikonloppuikkunan ohittaminen. Syyskuusta marraskuuhun kalastus on siellä sallittua vain perjantaista kello 14 sunnuntaihin kello 14, ja senkin osalta vain tietyillä menetelmillä.

Saaliskiintiön unohtaminen. Porvoonjoen erityislupa-alueella kiintiö on kolme kuhaa ja yksi lohikala henkilöä kohti vuorokaudessa. Kiintiö on henkilökohtainen ja vuorokausikohtainen.

Rasvaevän tarkistamatta jättäminen. Rasvaevällinen meritaimen on merialueella kokonaan rauhoitettu.

Sääntelysivun lukematta jättäminen. Tämä alue on Suomen tarkimmin säädeltyjä. Kalatalousalueiden omat sääntelysivut ovat ainoa luotettava lähde, ja ne muuttuvat vuosittain.

09Usein kysyttyä